Sipilän hallitus tilaa 200 000 euron selvityksen työttömien haastatteluista

Valmiilla kysymyksillä ohjaillaan usein selvitettävää asiaa, sanoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja.
Kotimaa 26.9.2017 12:29
Työnhakija TE-toimistossa.
Työnhakija TE-toimistossa. © EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on laatinut valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman vuodelle 2018.

Selvityksillä ja tutkimuksilla pyritään tukemaan Sipilän hallituksen päätöksentekoa. Rahaa selvityksiin on varattu 10,5 miljoonaa euroa.

Yksi selvitettävistä asioista, johon Sipilän hallitus haluaa saada vastauksen, on työttömien määräaikaishaastattelujen arviointi. Selvitykseen on budjetoitu 200 000 euroa.

Selvityksen taustalla on vuoden 2017 päätös, jossa Sipilän hallitus antoi työvoimapalvelujen tehostamistoimiin 17 miljoonaa euroa.

Työttömien haastatteluille linjattiin tuolloin tavoitteet, jotka olivat työttömän työnhakijan nopea työllistyminen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy.

Tilastojen mukaan työttömyys ei ole merkittävästi laskenut, vaikka talouden yleiskuva onkin hivenen piristynyt ja talouskasvuennusteita reivattu ylöspäin.

Työttömiä oli vuoden 2017 elokuussa 7 000 enemmän kuin elokuussa 2016. 

Todellinen työttömyysaste oli 8,6 prosenttia. Luvusta on siivottu kuukausitason heilahtelut.

 

Pääministerin kanslia kirjoittaa hankekuvauksessa, että aiemmin on saatu ”jonkinlaisia viitteitä” siitä, että määräaikaishaastattelujen myötä työttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä on saatu purettua.

”Useat määräaikaishaastattelujen vaikutukset tulevat kuitenkin viiveellä”, pääministerin kanslia toteaa.

Pääministerin kanslia listaa kymmenkunta kysymystä työttömien haastatteluista, joihin se haluaa vastaukset. Ensimmäinen kysymys on: ”Miten henkilökohtaiset haastattelut on toteutettu?”

Muita kysymyksiä ovat muun muassa: ”Mitkä ovat muut työttömyyteen liittyvät vaikutukset?” ”Onko osaamisperusteinen työnvälitys vahvistunut?” ”Mitkä ovat muut vaikutukset asiakkaiden palveluprosessiin?”

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantalan mukaan Sipilän hallituksen tilaustöissä on puolensa.

”Hyvä, että selvitetään ja tutkitaan päätöksentekoa varten. Tilaaja määrittelee valmiilla kysymyksillä usein ohjailevasti selvitettävää asiaa.”

Onko hallituksella mielestänne muita keinoja laventaa tietopohjaansa?

”Pitäisi käyttää enemmän jo tutkittua tietoa ja yliopistojen tutkimuspotentiaalia.”

Millaista tutkimusta tilatut työt edustavat?

”Tilatut työt ovat useimmiten suppeita selvityksiä, eivätkä edusta kriittisen tarkastelun edellyttämää tutkimustietoa”, Rantanen sanoo.

 

Tieteentekijöiden liitto on Akavan suurin liitto yliopistosektorilla. Siihen kuuluu noin 7 000 jäsentä.

Sipilän hallituksen tilaamien tutkimushankkeiden tekijä ja tekijät valitaan avoimella haulla. Kaikki yliopistot ja tutkimuslaitokset voivat hakea tutkimuksen toteuttajaksi.