Sipilän hallitus iskee satoja miljoonia Suomen teihin – Ei riitä, jyräävät yrityspomot: Tilanne on kestämätön
Väyläverkon korjausvelan määrä on noin 2,5 miljardia euroa.
Suomen Kuvalehti kysyi isoilta tienrakentajilta (NCC, Lemminkäinen ja Skanska) ja Liikennevirastolta, miten Juha Sipilän (kesk) hallituksen panostukset Suomen teihin ovat näkyneet työllisyydessä, yritysten taloudessa ja erityisesti tiestön kunnossa.
Suomessa ja Pohjois-Euroopassa toimivan NCC Industryn toimitusjohtaja Petri Järvensivu sanoo, että hallituksen satsaukset tiestöön eivät ole toistaiseksi näkyneet NCC:n liiketoiminnassa.
NCC onkin odottavalla kannalla, sillä valtion tiepolitiikalla on suuri vaikutus yksityisen tienrakentajan liiketoimintaan.
”Odotukset tuleville vuosille ovat myönteiset. Toteutuessaan ne avaavat uusia mahdollisuuksia”, Järvensivu sanoo.
Myös Lemminkäinen on merkittävä tienrakentaja Suomessa ja Pohjois-Euroopassa. Yhtiön infraliiketoiminnan johtajan Harri Kailasalon mukaan hallituksen investoinnit ovat näkyneet Lemminkäisellä.
”Perinteisten ELY-urakoiden lisäksi olemme saaneet useita lisäkohteita. Olemme tänä vuonna päällystäneet jonkin verran myös tieosuuksia, jotka ovat vähemmän liikennöityjä. Nämä tiet olivat päässeet erittäin surkeaan kuntoon”.
Myös Raide-Jokerista tehty päätös pääkaupunkiseudulle tuo työtä ja rahaa rakentajille.
”Valtion satsaukset ovat meille erittäin tärkeitä, sillä valtio on suurin yksittäinen asiakkaamme. Satsauksista hyötyy tietenkin koko yhteiskunta”, Kailasalo sanoo.
Suomen lisäksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa toimiva Skanska on myös hyötynyt hallituksen väyläpolitiikasta.
”Hankkeita on käynnistynyt tai on käynnistymässä hieman enemmän kuin ennen hallituskauden alkua oli odotuksissa. Tästä näkökulmasta hallituksen toimet näkyvät myös markkinoilla”, sanoo Skanskan toimialajohtaja Ari Huovila.
Huovilan mielestä Sipilän hallitus on onnistunut käynnistämään uusia hankkeita varsinkin alueellisesti.
”Valtion rooli on keskeinen, kun huomioidaan alueellinen kehitys myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Siellä sen toiminta korostuu.”
Sipilän hallitus kirjasi hallitusohjelmansa yhdeksi kärkihankkeeksi liikenteen korjausvelan pienentämisen. Suomen koko väyläverkko on päässyt rapistumaan, koska sen kunnossapitoon on pantu viime vuosina liian vähän rahaa.
Väyläverkon korjausvelan määrä on noin 2,5 miljardia euroa. Siitä puolet muodostuu teistä ja toinen puoli raideliikenteen ja vesiväylien huonosta kunnosta.
Hallitus on päättänyt suunnata korjausvelan vähentämiseen vuosille 2016–2018 noin 600 miljoonaa euroa.
NCC:n Järvensivun mielestä rahoitustaso on edelleen liian niukka. Lisärahoituspakettien sijaan pitäisi pyrkiä vuosia eteenpäin sitoutuvaan tiepolitiikkaan, joka pyrkii korjausvelan pienentämiseen.
”Tieverkon rapautuminen on kestämätöntä ja johtaa kustannusten nousuun sekä akuuttien korjaustarpeiden määrän kasvuun. Korjaustoimenpiteiden oikea-aikaisuus perusväylänpidossa on tärkeää.”
Lemminkäisen Kailasalo on samaa mieltä.
”Väylästrategia pitäisi ulottaa 10–20 vuoden päähän, siis reippaasti yli hallituskausien. Tässä voisimme ottaa mallia naapuristamme Ruotsista, jossa liikennepolitiikka on Suomeen verrattuna huomattavasti pitkäjänteisempää.”
Myös Skanskan Huovila peesaa.
”Teiden ikärakenne on vinoutunut. On runsaasti teitä ja rakenteita, jotka alkavat olla elinkaareltaan siinä iässä, että ne vaativat akuutisti kunnossapitoa. Näin ollen lisäsatsaukset lienevät välttämättömiä, mikäli tiestön kunto halutaan pitää määritellyllä ’hyvällä tasolla’ myös tulevaisuudessa.”
Suomen väylistä vastaa Liikennevirasto. Liikenneväylien korjausvelka-asioihin erikoistunut johtava asiantuntija Vesa Männistö Liikennevirastosta sanoo, että hallituksen 600 miljoonan euron lisäpanostuksen on laskettu tuovan työtä 7 500 henkilötyövuotta.
Työllisyys- ja talousvaikutukset selviävät kuitenkin tarkemmin vasta hankkeiden päätyttyä.
Tänä vuonna rahaa on suunnattu pääosin maanteiden päällystystöihin, siltojen korjauksiin ja raakapuuterminaalien parannustöihin.
”Infrahankkeiden pääasialliset hyödyt saadaan kuitenkin pidemmällä aikavälillä. Muun muassa elinkeinoelämän kuljetuskustannusten pienenemisenä, uuden maankäytön mahdollistajana, sujuvampina työmatkoina ja parantuneena liikenneturvallisuutena”, Männistö luettelee.
Korjausvelan kasvu hidastuu tänä vuonna ja mahdollisesti kääntyy laskuun tulevina vuosina. Korjausvelka on lisääntynyt kymmenessä vuodessa noin miljardi euroa.
Männistö kuitenkin tiedostaa rakennusyritysten huolen. Väylärahojen tasosta ei ole tietoa seuraavan kolmen vuoden jälkeen, kun eduskuntavaalit jälleen koittavat ja veronmaksajien rahat budjetoidaan uudelleen.
”Korjausvelan vähentäminen järkevälle tasolle, noin puoleen nykytasosta 10 vuoden aikana, vaatisi vuosittaisen 200 miljoonan euron tasokorotuksen. Nykyinen lisärahoitus loppuu vuonna 2019, jolloin olisi viimeistään saatava tasokorotus. Muuten korjausvelka kääntyy jälleen kasvuun”, Männistö sanoo.
Skanskan, Lemminkäisen ja NCC:n johtajat antoivat Suomen teiden arvosanaksi huono tai kohtalainen. Liikenneviraston Männistön mielestä keskeinen tieverkko on hyvässä ja vähäliikenteinen kohtalaisessa kunnossa.
Ennen eduskuntavaaleja 2015 Suomen Kuvalehti teki reportaasin Suomen teiden kunnosta ja poliitikkojen väyläpolitiikasta sekä tiemäärärahoista. Jutun voit lukea täältä.