Selviä hengissä, minimoi vahingot ja rakenna samalla tulevaa – Näin korona-kriisissä kärvisteleviä yrityksiä on tarkoitus tukea

Hallitus myönsi Business Finlandille 150 miljoonaa euroa jaettavaksi yrityksille. Kaikkiaan taloutta tuetaan 15 miljardilla eurolla.
Kotimaa 20.3.2020 16:16
Rekkoja ja rahtikontteja Vuosaaren satamassa perjantaina 20. maaliskuuta 2020. Kuvituskuva.
© Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi perjantaina 20. maaliskuuta, että hallitus tukee taloutta ja yrityksiä koronaviruksen vaikutuksista selviämisessä yhteensä 15 miljardilla eurolla. Tukipaketin tarkoitus on auttaa yrityksiä välttämään konkurssi ja ihmisiä säilyttämään työpaikkansa.

200 miljoonaa suunnataan yritysrahoitukseen. 150 miljoonaa jaetaan Business Finlandin kautta. 50 miljoonaa esitetään laitettavaksi yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen.

Business Finland myönsi jo torstaina 19. maaliskuuta pienille- ja keskisuurille yrityksille 30 miljoonan euron edestä rahoitusta. Rahoituksen tarkoituksena on auttaa yrityksiä suunnittelemaan uusia toimitusketjuja ja luomaan keinoja, joilla ylläpitää toimintaa, vaikka ihmiset liikkuvat vähän. 

Eilinen 30 miljoonan potti käytettiin loppuun muutamassa tunnissa. Kyseessä on pk-yrityksille suunnattu avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

Suomalaisyritysten ahdingossa on kyse kuluttajakysynnän romahduksesta, sillä lähestulkoon kaiken muun paitsi päivittäistavaran kysyntä on pudonnut.

Talouden ongelmat alkoivat tuotantoketjuhäiriöstä ja kiinalaisen kuluttajakysynnän pysähtymisestä. Lisäksi Kiinassa keskeytynyt tuotanto keskeytti myös suomalaisyritysten tuotantoa.

Kiinassa tilanne on jo palautumassa, ja ongelmat ovat siirtyneet muualle.

 

Vaikka yrityksillä on polttava pula käyttöpääomasta, samaan aikaan on ryhdyttävä varautumaan tulevaisuuteen, sanoo Business Finlandin johtaja Kalle Kivekäs.

On pyrittävä ajattelemaan jo aikaa kriisin jälkeen.

”Kun jonain päivänä kriisistä kävellään ulos, kykymme tehdä asioita toisella tavalla on merkittävästi erilainen. Uskon, että kriisi tulee historian kirjoissa olemaan käänteen tekevä hetki entisen ja tulevaisuuden välillä.”

Kivekäs huomauttaa, ettei suurimmalla osalla yrityksistä ole vielä mahdollisuutta suunnitella nykyhetkeä pidemmälle. Tällä hetkellä minimoidaan vahinkoja.

”Samaan aikaan varautuminen on perustyötä. Meidän käännettävä itsemme siihen mahdollisimman pian, muuten kansantaloudellinen hätämme on vielä suurempi.”

 

Business Finlandin rahoituksella yritysten on tarkoitus keksiä keinoja tilanteessa selviytymiseen. Rahoituksen avulla on myös mahdollisuus suunnitella uusia toimitusketjuja.

Aiempi 30 miljoonan potti jaettiin ennen kaikkea matkailu- ja tapahtumayrityksille, joiden kysyntä katosi sekä teollisuusyrityksille, joihin toimitusketjujen pysähtyminen on vaikuttanut.

Matkailuyrityksiä on määrä auttaa keksimään esimerkiksi, kuinka luoda matkailukokemuksia esimerkiksi virtuaalimaailmassa. Vaikka sille ei juuri nyt olisi kysyntää, se voi toimia markkinointikeinona ja olla keino varautua tulevaisuuteen.

”Kun Kolilla saadaan aikaan elämys, joka koetaan Guangzhoussa Kiinassa, voi syntyä reaktio, että Kolille halutaan matkustaa.”

Rahoitusta oli kohdennettu myös kulttuurialan toimijoille, joille tilanne on ollut erityisen kriittinen. Tapahtuma- ja kulttuuriteollisuudessa nojataan perinteisesti siihen, että kokoonnutaan jonnekin kokemaan jotakin yhteistä. Virtuaalimaailman mahdollisuuksista toivotaan niille ratkaisua.

”Omassa olohuoneessa voidaan kokea, miten Wienin filharmonikot soittaa, vaikkei olla paikalla.”

Samaa ajatusta voidaan hyödyntää messujen ja muiden tapahtumien kohdalla, Kivekäs sanoo.

 

Jotta investoinnit tuleivaisuuteen ovat kannattavia, pitää ensin selvitä akuutista kriisistä. Tilanne, jossa ihmisiä käytännössä kielletään käyttämästä yritysten palveluja voi jatkua pahimmillaan kuukausia. Lisäksi tuotanto- ja logistiikka voi kärsiä häiriöistä ja yritysten työntekijät sairastua.

Tällä hetkellä yrityksissä on tarvetta kulujen karsimiseen, mikä tarkoittaa käytännössä henkilöstön lomauttamista.

Kivekkään mukaan nykyinen yt-lakiin kirjattu kahden viikon aikaraja lomautuksiin on epärealistinen yrityksille. Lomautuksia olisi pystyttävä tekemään saman tien, hän sanoo.

”Kysymys ei ole se, pystytäänkö lomauttamaan, vaan se, kuinka nopeasti pystytään. Jos eivät pysty riittävän nopeasti, edessä on ennennäkemätön yritysten kaatumisaalto. Ennenäkemätön.”

Moni yritys ajautuu jo kahdessa viikossa kassakriisiin, josta se ei enää nouse, Kivekäs sanoo.

”Erittäin vakavaraisen yrityksen, jolla on valmistusta Suomessakin, toimitusjohtaja sanoi, että kysyntä on tippunut kahdessa kolmessa päivässä oikeastaan nollaan.”

Kivekkään mukaan yrityksissä toivotaan myös, että työttömyysturvasta saataisiin karenssi pois. 

Kun lomautettuja tulee paljon, päivärahoja ei pystytä myöntämään niin nopeasti kuin olisi tarvetta.

”Ei voi olla niin, että kansalaisilta putoaa taloudellinen pohja. Ensinnäkään he eivät pystyisi huolehtimaan itsestään.”

Ja jos ei ole perustoimeentuloa, ei ole mahdollisuutta kuluttaa.

 

Kivekäs korostaa, että kyse on poliittisista päätöksistä.

”On mietittävä keinoja, joilla yritysten kulut eivät karkaa taivaisiin ja miten saada ihmiset jollain tavalla jatkamaan kulutusta.”

Yhdeksi ratkaisuksi Kivekäs ehdottaa verohelpotuksia.

”Täytyy olla toiveikas, että todella luoviin ratkaisuihin osattaisiin tarttua, ja talouttamme voitaisiin sillä pelastaa.”