Rikosoikeuden professori: Raiskaajat pääsevät liian vähällä

raiskaus
Teksti
Jarmo Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomessa laki ei arvosta ihmisen koskemattomuutta, arvioi professori Terttu Utriainen.

Terttu Utriainen
Seksuaalirikosten rangaistusasteikko sekä tunnusmerkistö laissa pitäisi uusia, sanoo rikosoikeuden professori Terttu Utriainen Lapin yliopistosta. Kuva Jussi Leinonen / Strap Photos

Poliisi sai kaksi vuotta ehdollista vankeutta houkuteltuaan 16-vuotiaan tytön asuntoonsa, tarjottuaan tytölle alkoholia ja raiskattuaan tämän kahdesti. Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen, ovatko seksuaalirikostuomiot Suomessa oikeudenmukaisia?

“Eivät ne ole. Rikoksen törkeysasteen ja rangaistuksen pitäisi olla suhteessa toisiinsa. Törkeästä rikoksesta pitäisi tulla ankarampi rangaistus kuin lievästä.”

Miksi teko ja rangaistus eivät ole suhteessa toisiinsa?

“Suomessa haluttiin 1960-luvulta lähtien vähentää vankeusrangaistuksia ja se tehtiin laskemalla yleistä rangaistustasoa. Mutta sillä tavalla epäanalyyttisesti, että ei huomattu, että meillä on paljon väkivaltarikoksia, joista saadaan lieviä tuomioita. Ei tajuttu väkivaltarikosten törkeää luonnetta.”

Millaisia Suomen seksuaalirikostuomiot ovat verrattuna muihin EU-maihin?

“Meiltä puuttuu tältä alueelta vertaileva tutkimus. Se on käsittämätöntä. Vertailu kuuluisi oikeusministeriön alaisen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tehtäviin.”

“Mutta esimerkiksi Ruotsissa raiskauksesta saa yleensä ehdottoman tuomion. Englannissa taas yhdestä raiskauksesta lähtötaso on viisi vuotta, jos tekijä ei ole rikoksenuusija.”

Raiskaustuomion keskipituus Suomessa on kaksi vuotta ja yli 60 prosenttia rangaistuksista on ehdottomia. Onko taso oikea?

“Ei ole. Suurin osa tuomioista on vuoden ja kahden vuoden välissä, yleensä alle kaksi vuotta.”

Lain mukaan raiskauksesta tuomitaan vankeutta “vähintään yksi ja enintään kuusi vuotta”. Mikä ratkaisee rangaistuksen pituuden?

“Meillä rangaistus on kytketty käytetyn väkivallan määrään. Tässä asiassa ei ole tapahtunut juuri muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana.”

“Meillä seksuaalirikosten tunnusmerkistö on vanhentunut. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sanoi jo 2003, että Euroopassa väkivalta ei kuulu raiskauksen tunnusmerkistöön. Suomessa se kyllä vieläkin kuuluu.”

Eikö rangaistuksien koventaminen ole mahdollista myös nykylain mukaan?

“Se on aivan mahdollista. Suuri epäkohta on esimerkiksi se, että ehdollisuutta perustellaan ensikertalaisuudella. On absurdia, että joku tekee törkeän rikoksen ja saa etua siitä, että on ensikertalainen. Ei tuomioistuimien olisi pakko toimia näin.”

“Nykyään ehdollisista vain yksi tai kaksi prosenttia pannaan täytäntöön, eli kyseessä on lievempi rangaistus kuin sakko. Käytännössä varoitus. Se tuntuu ihmisistä pilkanteolta.”

Mitä siitä voi seurata, jos laki ja yleinen oikeuskäsitys eroavat toisistaan?

“On ongelma, jos koetaan, että oikeusjärjestelmän tuomiot eivät ole oikeudenmukaisia. Jos esimerkiksi rikos aiheuttaa uhrille elinikäisen fyysisen tai psyykkisen vamman ja siitä seuraa ehdollinen rangaistus.”

Onko Suomessa käynyt näin?

“Arvomaailmassa on Suomessa tapahtunut muutos. Meillä lähestytään eurooppalaista mallia, jossa yksilön koskemattomuutta arvostetaan hyvin korkealle. Mutta laissa muutos ei vielä näy.”

Tuomioistuimet ovat perustelleet lieviä raiskaustuomioita esimerkiksi nopealla raiskauksella, raiskaajan vakituisella työpaikalla sekä uhrin lähes 16-vuoden iällä. Mihin tällainen ajattelu perustuu?

“Meillä raiskaus on jaettu kolmeen törkeysluokkaan ja se on epäonnistunut järjestelmä. Tuomioistuimet haluavat esimerkiksi perustella, että teko ei ole törkeä. Tai että se on lievä. Se johtaa vähättelyyn, joka on hyvin loukkaavaa uhria kohtaan.”

Olisiko rangaistusten koventamisella vaikutusta raiskausten määrään?

“Kyllä siinä mielessä, että se lisäisi ihmisten tietoisuutta siitä, mikä on törkeä ja mikä lievä rikos. Se korostaisi yhteiskunnassa vallitsevaa arvomaailmaa.”