Toimari meni ja möläytti

Kolumni: Kun Nalle Wahlroos töräyttelee samoja asioita, oikeistosiivessä myhäillään, että onpa kiva kun joku sanoo suoraan. Nyt ei jostain syystä iloittu, kirjoittaa Aurora Rämö.

Profiilikuva
media
Teksti
Aurora Rämö
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kävi niin hassusti, että Suomessa tehtiin tutkimus, jossa rikkaat ihmiset menivät puhumaan ilman viestintästrategiaa.

Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan kirjassa 90 ylimpään tulopromilleen kuuluvaa johtajaa, yrittäjää ja perijää kommentoivat yhteiskuntaa tavalla, josta vähempivaraisille saattoi muodostua kuva, että rikkaat olisivat hieman ylimielisiä.

Ei puhuttu kiertoilmauksin hintakilpailukyvystä, kohtaanto-ongelmista ja tuottavuudesta, vaan pisteltiin menemään kuin suljetuissa kabineteissa konsanaan.

“Liian suuri tasa-arvo luo kannustinloukkuja, jolloin ihmisiltä puuttuu motivaatio edes hakeutua töihin”, eräs ammattijohtaja “muistutti”.

“Mä en halua mun verorahojani käytettäväksi semmoisiin ihmisiin, jotka eivät edes halua tehdä osaansa tähän pakettiin”, toinen oli sanonut.

Valtiota tulisi johtaa kun yritystä, ammattiyhdistysliike pitäisi räjäyttää, yleissitovuus on kansallinen häpeä ja poliittiseen päätöksentekoon olisi hyvä olla jonkinlainen ohituskaista.

Helsingin Sanomat teki tutkimuksesta jutun ennen kuin se julkaistiin.

 

Kun Nalle Wahlroos töräyttelee samat asiat, oikeistosiivessä myhäillään, että onpa kiva kun joku sanoo suoraan. Wahlroos, se on vähän kuin Jörn Donner, mutta oikeassa ja töissä.

Nyt kokoomus- ja talouspuolella ei jostain syystä iloittu. Tulokset olivat vääriä, vaikka rikkaat olivat itse sanelleet ne, mikä toki ei ole rikkaiden vika, vaan varmasti jonkun muun.

Ajatuspaja Liberan uusi sisältöjohtaja Tere Sammallahti tviittasi, että “lehdessä tehdään yleistyksiä, jotka jätetään perustelematta asiallisesti”. Itse kirjasta pitäisi maksaa, mikä on törkeää.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi analysoi, että koko tutkimuksessa “oli aika moni asia pielessä”.

Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja ja EK:n hallituksen jäsen Vesa-Pekka Kangaskorpi epäili, että tutkijat tekivät “karhunpalveluksen suomalaiselle yhteiskunnalle”, sillä “äärivasemmisto sai tekosyyn koventaa retoriikkaa”.

Jopa Risto Siilasmaa vaivautui ähkimään metodien perään: “Miten tutkijat ovat varmistuneet siitä, että nuo 90 edustavat mielipiteineen koko ryhmää?”

 

Herrat tietysti tuntevat laadullisen tutkimuksen menetelmät paremmin kuin professori Kantola, akatemiatutkija Kuusela ja tutkimuksen vertaisarvioijat.

Arvostettu tiedejournaali Sociology on vieläpä mennyt julkaisemaan aiheesta artikkelin, jonka pohjana on vain 28 haastattelua.

Väärässä, kaikki väärässä. Huippututkimusta pitäisi kyllä tehdä, Suomi maailmankartalle, mutta ei tällaista vääränlaista.

Vaikka samahan se olisi ollut, millä menetelmällä tutkittiin. Ongelma näyttää olevan, että tutkijat jättivät epäisänmaallisesti suojelematta ylintä promillea tämän omilta mielipiteiltä.

Tuli nyt tosi ikäviä mielikuvia rikkaista.