Puhui baarissa seksuaalisesta ahdistelusta, sai kovistelevan yhteyden­oton salaisen elokuvamiehen juristilta

Poliisi voi murtaa ahdistelukokemuksistaan kertoneiden naisten nimettömyyden, lakimies varoitti.
Kotimaa 11.12.2017 11:28

Me too -kampanjassa (minä myös) on haluttu kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kuvituskuva. © MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Helsinkiläinen elokuva-alan työntekijä sai poikkeuksellisen yhteydenoton juristilta keskusteltuaan seksuaalisesta ahdistelusta helsinkiläisessä baarissa.

Dottir-asianajotoimiston lakimies Anna Kuusi lähetti naiselle sähköpostitse kirjeen, jonka mukaan tämä oli levittänyt asianajotoimiston asiakkaasta paikkansapitämättömiä väitteitä.

Kuusi viittasi päämiehensä saamiin tietoihin. Erikoiseksi tilanteen teki myös se, että Kuusi ei viestissään kertonut, kuka hänen päämiehensä on.

Kalliolaisessa Rytmi-baarissa keskusteluja käyneen henkilön lisäksi Kuusi on ollut kirjallisesti yhteydessä ohjaaja-näyttelijä Heidi Lindéniin. Kuusi on viesteissään pyytänyt molempia naisia pidättäytymään “perättömien väitteiden levittämisestä” ja todennut, että he saattavat syyllistyä kunnianloukkaukseen.

Ahdistelusta aiemmin opinnäytetyönsä tehnyt Lindén on ollut Suomessa yksi Metoo-kampanjan kasvoista. Kuluneen syksyn aikana hän on kerännyt elokuva-alalla työskentelevien naisten kertomuksia seksuaalisesta ahdistelusta.

Voit lukea Kuusen Lindénille lähettämän kirjeen kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Ote lakimies Anna Kuusen lähettämästä kirjeestä.

Ote lakimies Anna Kuusen ohjaaja-näyttelijä Heidi Lindénille lähettämästä kirjeestä.

Lindén totesi aineiston pohjalta Helsingin Sanomille 17. lokakuuta, että ahdistelukertomuksissa tekijöinä toistuvat samat 5–10 alalla työskentelevää miestä.

”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin”, Lindén sanoi tuolloin.

Lakimies Kuusen viestissä todetaan, että hänen päämiehensä tietojen mukaan Lindén olisi jakanut Enbuske, Veitola ja Salminen -ohjelman kuvauksissa 19. lokakuuta tiedotusvälineiden edustajille listan nimistä, jotka esiintyvät kertomuksissa toistuvasti. Kuusen mukaan joukossa oli myös hänen päämiehensä nimi.

”Yksi tai useampi henkilö on vastannut tekemääsi kyselyyn kertomalla totuutena päämieheeni liittyviä asioita, jotka eivät pidä paikkansa”, Kuusi kirjoitti viestissään Lindénille marraskuun 10. päivänä.

Kuusi arvioi, että Lindénin tarkoituksena on ollut saada nimet julkaistua tiedotusvälineissä.

Lindén ihmettelee Kuusen väitettä. Hän kiistää, että olisi jakanut mitään listaa tai että pysyvää nimiluetteloa ylipäätään olisi. Epävirallisissa ja alan sisäisissä keskusteluissa henkilöiden nimistä on keskusteltu aktiivisesti.

”Näyttää siltä, että mitä enemmän naiset jakavat kokemuksiaan, yhä lisää nimiä tulee esiin”, Lindén sanoo.

Lindén ei ole julkisuudessa nimennyt epäiltyjä eikä nimiä ole ainakaan toistaiseksi julkaistu tiedotusvälineissä.  

Kuusen mukaan hänen päämiestään kohtaan ei ole esitetty selkeitä väitteitä, joihin voisi vastata.

”Se ei pidä paikkansa tämä väite (ahdistelusta). Jos tällaiset väitteet tulevat julki, ne helposti tuhoavat ihmisen koko uran, vaikka ne osoittautuisivat myöhemmin perättömiksi”, hän sanoo.

Kuusi kertoi Lindénille lähettämässään viestissä, että hänen päämiehensä harkitsee jatkotoimia. Viestin mukaan päämies puolustautuu tarvittaessa poliisitutkinnan kautta, jos asia tulee laajemmin julkisuuteen.

”Tällöin on myös mahdollista, että kirjoittajien anonymiteetti tullaan murtamaan”, Kuusi totesi viitaten henkilöihin, jotka olivat kirjoittaneet kokemuksistaan Lindénille.

Kuusi selittää Suomen Kuvalehdelle tarkoittaneensa poliisitutkintaa tilanteessa, jossa Lindén tai joku muu julkaisisi listan ilman ahdistelusta kertoneiden henkilöiden omaa ulostuloa.

”Kysymyksen ratkaiseminen ilman väitteen esittäneiden henkilöiden osallisuutta ei oikein ole mahdollista, tästä ja vain tästä syystä anonymiteetti voisi murtua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin henkilöllisyyden tuleminen julkiseksi”, Kuusi sanoo.

”Kyllä ihmisillä pitää olla mahdollisuus puolustautua.”

Baarissa ahdistelijoista puhunutta naista lakimies Anna Kuusi lähestyi 22. marraskuuta. Hän ei kertonut naisille lähettämissään viesteissä, kuka hänen päämiehensä on eikä hän paljasta nimeä myöskään Suomen Kuvalehdelle.

Kuusi myöntää, että päämiehen henkilöllisyyden salaaminen on poikkeuksellista. Asianajotoimistossa työskentelevä Kuusi viittaa asianajajan työtä ohjaaviin periaatteisiin.

”Tärkein ohjenuora on päämiehen etu. Pitää miettiä, onko joku sääntö siitä, että jollekin taholle pitäisi kertoa päämiehen nimi. En ole tällaista sääntöä löytänyt mistään.”

”Olen jättänyt päämieheni nimen mainitsematta samasta syystä kuin tiedotusvälineet eivät nimiä julkaise: se vaarantaisi päämieheni oikeusturvan”, Kuusi kertoo.

Hänen mukaansa seksuaalisen ahdistelun vastainen kampanja on äärimmäisen tärkeä.

”Toisaalta tässä on se yhtä tärkeä puoli, että kyllä ihmisillä pitää olla mahdollisuus puolustautua.”

Lindén sanoo pitäneensä lakimiehen yhteydenottoa hämmentävänä. Hän kertoo saaneensa samankaltaisia yhteydenottoja alalla työskenteleviltä miehiltä, joista naiset ovat kertoneet tai jotka epäilevät, että heistä puhutaan.

Lindeń on itsekin hankkinut lainopillista apua.

”Me naiset olemme joutuneet omalla rahalla pulittamaan lakimiehille. En olisi uskonut, että sellaista voi tapahtua.”