Pormestari on ”suppilo” tai ”linkki” – Nyt sellaisen kummajaisen haluaa yhä useampi kunta johtajakseen

Pormestarimallin kannattajat sanovat, että se tuo kuntiin lisää kansanvaltaa.
Kotimaa 30.12.2016 18:38
Pormestarimalli otettiin käyttöön ensin Tampereella. Pormestari Timo P. Nieminen ja Tampereen vanhempi vaakuna huhtikuussa 2008.
Pormestarimalli otettiin käyttöön ensin Tampereella. Pormestari Timo P. Nieminen ja Tampereen vanhempi vaakuna huhtikuussa 2008. © VELI-MATTI PARKKINEN / Lehtikuva

Kun Helsingin ja Tuusulan valtuustot päättivät kesäkuussa 2016, että kunnat siirtyvät pormestarimalliin, Suomen pormestarijohtoisten kuntien määrä kaksinkertaistui.

Vuonna 2006 tehdyn kuntalain muutoksen jälkeen pormestarimalli on ollut mahdollinen Suomessa. Siihen olivat jo aiemmin siirtyneet Tampere ja Pirkkala.

Mallista on puhuttu monessa muussakin kunnassa, mutta puheet eivät toistaiseksi ole muuttuneet päätöksiksi. Helsingin ja Tuusulan ensimmäiset pormestarit valitaan kevään kuntavaalien jälkeen uusien valtuustojen järjestäytyessä.

Pormestarin ja kunnanjohtajan ero on siinä, että pormestarin valinta on kytköksissä kuntavaalien tulokseen: pormestarin valitsevat valtuuston jäsenet keskuudestaan. Sen sijaan kunnan- tai kaupunginjohtajuus on virkatehtävä.

Pormestarin valinta on siis demokraattisempi kuin kunnan- tai kaupunginjohtajan valinta.

Tampereella ja Pirkkalassa pormestari on sekä kunnanjohtaja että kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kunnanjohtajaa ei pormestarikunnissa ole.

Tampereella pormestari on kokoomuslainen Anna-Kaisa Ikonen, Pirkkalassa demari Helena Rissanen, joka on ilmoittanut, että ei aio enää olla ehdolla pormestariksi kevään vaalien jälkeen.

 

Suomessa keskusteltiin jo kymmenkunta vuotta sitten siitä, että täkäläinen kunnanjohtajamalli on itse asiassa jonkinlainen kummajainen eurooppalaisessa vertailussa.

Keski-Euroopassa monissa maissa kaupunkeja johtavat pormestarit.

Pormestarimallin puolustajat pitävät sitä läpinäkyvämpänä järjestelmänä kuin kunnanjohtajamallia.

Esimerkiksi Helsingissä kaupunginjohtajilla on yleensä tausta poliittisessa puolueessa ja kaupunginjohtajanpaikat ovat poliittisesti jyvitettyjä – mutta huomattavan suuren vallan käytön poliittiset ulottuvuudet eivät ole avoimesti näkyvillä.

Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi (sd) kuvaili tätä pormestarimallin etua muutama vuosi sitten kirjoituksessaan sanomalla, että pormestarimallissa ”valitut poliitikot johtavat kaupunkia siis myös käytännössä, ei pelkästään teoriassa kuten perinteisessä kaupunginjohtajamallissa”.

Poliittiselle vallalle on vihdoin saatu kasvot.

Pirkkalassa, joka otti Suomessa toisena kuntana käyttöön pormestarimallin vuonna 2009, on selvitetty ja pohdittu mallin vaikutuksia politiikan tekoon.

Pormestaria kuvataan kunnan sivuilla suppiloksi valmistelun, siis virkamiesten, ja poliitikkojen välissä.

Pormestari on linkki, jonka kautta virkamiehet saavat tietää, millainen poliittinen tahto valtuustossa on vallalla mihinkin asiaan liittyen. Poliitikoille puolestaan kulkee tietoa asioiden valmistelusta, jotta päätökset voidaan, ainakin teoriassa, tehdä viisaasti.

Pirkkalassa on koettu pormestarimallin tekevän politiikantekoa läpinäkyvämmäksi, koska poliittinen valta on avoimesti esillä eikä kaupunginjohtajan näennäisen poliittisen riippumattomuuden suojissa. Lisäksi poliittiselle vallalle on saatu kasvot, minkä on havaittu lisäävän ihmisten kiinnostusta politiikkaa kohtaan.

Suomessa pormestaria ei kuitenkaan vielä voi valita suoralla kansanvaalilla. Esimerkiksi Saksassa kaikkien kaupunkien pormestarit, Bürgermeister tai Oberbürgermeister, valitaan suoralla vaalilla.

Meillä tämä ei ole kuntalain mukaan mahdollista. Lakiin suunniteltiin muutosta, joka mahdollistaisi suoran vaalin. Sitä varten istui erityinen työryhmä pari vuotta sitten.

”Työryhmän selvitys Pormestarin ja alueellisten toimielinten suorat vaalit valmistui huhtikuussa 2015”, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sähköpostitse.

”Työryhmän esitystä pormestarin valinnasta suorilla vaaleilla ei kuitenkaan lopulta otettu mukaan hallituksen esitykseen uudeksi kuntalaiksi eikä siten myöskään uuteen kuntalakiin.”

Suorat pormestarinvaalit saavat vielä odottaa.

Suoran pormestarinvaalin mahdollisuutta ei Ylen mukaan kirjattu lakiin esimerkiksi siitä syystä, että sote-ja hallintouudistukset olivat vielä kesken ja kuntien rooli siksi vielä selkiytymättä.

Pormestarimalliin liittyy useita apulaispormestareita, jotka niin ikään valitaan valtuutetuista.

Tämän pormestarikoalition kasaaminen on pormestarin koetinkivi samaan tapaan kuin valtakunnanpolitiikassa on hallitustunnustelijalle hallituspohjan kokoaminen.

 

Tampereella pormestarikoalition takana on valtuuston vahva enemmistö, kertoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sd).

”Tällä vaalikaudella pormestarikoalitiossa ovat mukana kokoomuksen, sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät eli koalitioon kuuluu 51 valtuutettua 67 valtuutetusta. Linjauksia voidaan siis viedä eteenpäin vahvan enemmistön turvin”, Marin kertoo.

Pormestarimalliin kuuluu myös pormestariohjelma, joka vastaa hieman kunkin pääministerin hallitusohjelmaa: se on asiakirja, josta kaupunkilaiset voivat suoraan nähdä, millaista politiikkaa pormestarin johdolla on luvassa.

”Pormestariohjelmassa määritellään valtuustokauden keskeisiä linjoja ja kysymyksiä.”

Marinin mukaan pormestarimallin heikkoutena voidaan pitää vallan keskittymistä sekä hallitus–oppositio-asetelmaa, jota Suomessa ei ole totuttu niin vahvasti kuntapolitiikassa näkemään.

Tampereella neljä apulaispormestaria ovat tällä valtuustokaudella olleet paitsi lautakuntien myös valtuustoryhmiensä puheenjohtajia. Tästä syntyy vahva mandaatti, jonka turvin Tampereen asioita on voitu linjata pitkälle johtoryhmässä, jota johtaa pormestari, ja johon kuuluvat apulaispormestareiden lisäksi konsernijohtaja ja yhteysjohtaja.

”Järjestely, jossa apulaispormestarit ovat samaan aikaan valtuustoryhmiensä puheenjohtajia, on herättänyt joidenkin valtuutettujen keskuudessa myös kritiikkiä. Pääasiassa siksi, että valta on osittain keskittynyt näiden päätoimisten luottamushenkilöiden käsiin. Itse en ole kokenut tätä ongelmana”, Marin sanoo.

”Mielestäni meidän valtuustoryhmämme on voinut vaikuttaa linjanmuodostukseen hyvin.”

Kuntapolitiikassa vieras hallitus–oppositio-asetelma on Marinin mukaan jonkinlainen ongelma.

”Vaikka asioista voitaisiin sopia myös pormestarikoalitiota laajemmin, on tämä osoittautunut hankalaksi. Tämä johtuu siitä, että ihmiset ja ryhmät toimivat usein siitä roolista käsin, johon heidät on asetettu.”

Hyvääkin on.

”Tällä vaalikaudella on saatu paljon asioita aikaan juuri siitä syystä, että koalitiossa olevat puolueet ovat voineet neuvotella ja sopia näistä keskenään. On ollut nähdäkseni myös hyvä, että koalitiossa ovat juuri suurimmat puolueet mukana.”

Tämä takaa Marinin mukaan parhaiten sen, että sovitut linjat eivät muutu seuraavalla valtuustokaudella.

”Tämä on tärkeää, koska harva asia saadaan maaliin yhdessä valtuustokaudessa.”

Kuka vallan oikeasti saa? Pormestari vai virkamiehet?

Helsingissä demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki kritisoi pormestarimallia siitä, että siinä valta ei suinkaan keskity poliitikoille.

”Nyt ehdotetussa mallissa kasataan valtaa pormestarin sijaan kansliapäällikölle”, Pajamäki sanoi Helsingin Sanomissa, kun uusi malli oli päätetty ottaa käyttöön.

Suomessa ajatusta pormestarimallista on heitelty ilmoille useissa kunnissa. Jämsässä sitä on kaavailtu otettavaksi käyttöön vuodesta 2019 alkaen. On myös pohdittu, onko malli liian raskas Jämsän kokoiselle kunnalle.

Turussa pormestarimallista on keskusteltu vuosia. Siellä demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja otti äskettäin mallin puolesta vahvasti kantaa. Kuntalaki muuttuu ensi vuonna, ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia halutaan parantaa. Pormestarimalli nähdään yhtenä keinona.

Pormestarimalli on nostettu esille myös Porissa ja Lahdessa. Salossa on selvitetty pormestarimallin mahdollisuutta ja puhuttu siihen siirtymisestä sote-uudistuksen jälkeen.

Sitä vastoin Espoossa ja Pieksämäellä on vastikään päätetty, että pormestarimalliin ei siirrytä.

Espoossa poliittista päätöksentekoa aiotaan parantaa niin, että ”luottamushenkilöjohdon ja viranhaltijajohdon rooleja selkiytetään muun muassa määrittelemällä, mitä hyvä hallinto tarkoittaa poliittisessa päätöksenteossa”.

Pieksämäellä puolestaan kaupunginhallitus esitti valtuustolle, että kaupungissa ei selvitetä pormestarimallin käyttöönottoa. Syynä on ainakin raha. Hallintojohtaja arvioi, että ”pormestarin palkkaaminen toisi kaupungille noin 100 000 euron lisäkustannukset”.