Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vihreät ja vasemmistoliitto lähtevät vaaleihin samankaltaisista asemista. Molemmat puolueet istuivat hallituksessa suurimman osan päättyvää vaalikautta. Kumpikin siirtyi vasta viime vuonna oppositioon: vasemmistoliitto valtiontalouden säästöjä koskeneiden erimielisyyksien takia ja vihreät Fennovoiman ydinvoimaluvasta syntyneen kiistan seurauksena.

Gallupeissa puolueet ovat olleet viime aikoina tasavahvoja. Molempien kannatus on sahannut Ylen mittauksissa vajaan kahdeksan ja reilun yhdeksän prosentin välissä.

Kaksikko myös taistelee osin samoista kannattajista. Molemmat keräävät paljon ääniä yliopistokaupunkien radikaaleilta nuorilta, joiden puolueuskollisuus on perinteisesti melko hutera. Suomen Kuvalehden Taloustutkimukselta tilaaman selvityksen (SK 6/2015) mukaan vasemmistoliitto on viime aikoina ollut tässä kamppailussa niskan päällä.

 

Vasemmistoliitossa uskotaan, että puolueella on hyvät mahdollisuudet nostaa kannatustaan. Uskoa antavat paitsi gallupit myös viime kesän eurovaalit, joissa se sai runsaat 9 prosenttia äänistä. Puolueessa on laskettu, että samanlaisella tuloksella tulisi nyt neljä lisäpaikkaa.

Vasemmistoliiton ryhmä hajosi vaalien 2011 jälkeen heti kättelyssä, kun Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho äänestivät hallitusohjelmaa vastaan. Kaksikosta Mustajärvi on nyt puolueen listoilla Lapissa, mutta Yrttiaho jää eduskunnasta pois vapaaehtoisesti. Muita luopujia ovat konkarit Erkki Virtanen ja Martti Korhonen.

Ellei ihmeitä tapahdu, vasemmistoliiton ryhmä sekä nuortuu että naisistuu. Mahdollisia tulokkaita ovat muun muassa Veronika Honkasalo Helsingistä, Pia Lohikoski Uudeltamaalta, Hanna Sarkkinen ja Sari Kyllönen Oulusta ja Sari Moisanen Lapista. Varsinais-Suomessa Li Anderssonin tarvitsee jännittää lähinnä äänimäärää.

Uudellamaalla vasemmistoliitto elättelee toiveita jopa kahdesta lisäpaikasta, joista toista kärkkyy viimeksi täpärästi rannalle jäänyt Jussi Saramo. Ay-siiven uusi kova nimi on Palvelualojen ammattiliiton varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen, joka yrittää täyttää Savo-Karjalassa Virtasen jättämää aukkoa. Entisistä taistolaisista lähimpänä läpimenoa lienee porilainen Tapio Furuholm.

 

Vihreillä on nykyisessä eduskunnassa pienin ryhmä kahteen vuosikymmeneen. Vuonna 2010 puolue jäi hallitukseen, vaikka hallitus hyväksyi kaksi uutta ydinvoimalupaa. Seuraavan kevään vaaleissa ryhmästä katosi kolmannes, viisi paikkaa.

Vaalien jälkeen Ville Niinistö syrjäytti puoluejohdosta Anni Sinnemäen. Puolueen sääntöjen vuoksi 2015 vaalit jäävät ainoiksi, joihin Niinistö osallistuu puoluejohtajana.

Uusi vaalipiirijako auttaa vihreitä. Puolue voi saada lisäpaikan sekä Savo-Karjalasta että Kaakkois-Suomesta. Kolmas lisäpaikka on tähtäimessä Pirkanmaalla, missä entinen ministeri, meppi ja kansanedustaja Satu Hassi yrittää paluuta eduskuntaan.

Pääkaupunkiseudulla puolueen kasvot uudistuvat. Ikivihreät Tuija Brax, Heidi Hautala, Anni Sinnemäki ja Osmo Soininvaara eivät ole ehdolla. Silti puolueessa uskotaan lisäpaikkaan Helsingissä. Uudellamaalla neljäs paikka sen sijaan on tiukassa.

Rajuimmin vasemmistoliitto ja vihreät ottavat yhteen Helsingissä ja Varsinais-Suomessa. Pääkaupungissa Outi Alanko-Kahiluoto, Johanna Sumuvuori ja Emma Kari haastavat Paavo Arhinmäen.

Varsinais-Suomessa Ville Niinistö on kovilla Li Anderssonin kanssa. Vihreiden toinen paikka voi jäädä haaveeksi, jos Andersson onnistuu kampanjassaan.

Hallituspolitiikka saattaa jäädä vihreiden vaalityössä aiempaa enemmän sivuun. Vihreissä tiedetään hyvin, ettei puolue välttämättä ole seuraavan pääministerin poliittinen mielitietty. Todennäköinen pääministeripuolue keskusta haluaa seuraavaan hallitukseen kumppanikseen ainakin perussuomalaiset. He puolestaan eivät halua vihreiden kanssa samaan hallitukseen.

Vihreiden uskottavuutta hallituspuolueena rapauttaa se, että uusi hallitus joutuu heti vaalikauden alussa päättämään ainakin Fennovoiman voimalan rakennusluvasta. Lisäksi hallituksen työlistalle voi tulla Fortumin Loviisan ydinvoimalan korvauspäätös.

Vasemmistoliitto puolestaan joutuu hallitukseen päästäkseen tinkimään ainakin vaatimuksesta, ettei puolustusmäärärahoja koroteta.

 

 

Paavo Arhinmäki: Hallitukseen keskustan, Sdp:n ja vihreiden kanssa

 

Mikä olisi vasemmistoliitolle mieluisin hallituspohja vaalien jälkeen, puheenjohtaja Paavo Arhinmäki?

”Ensin pitää tietysti sanoa se pakollinen, että äänestystulos ratkaisee. Mutta jos vertaa eri puolueiden linjauksia, niin vanha – tai paremminkin uudenlainen – kansanrintama olisi varmaan sellainen, jolla pystyttäisiin tekemään oikeudenmukaisinta politiikkaa. Siis keskusta, Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät.”

Miten pystyisitte edistämään teille tärkeitä arvokysymyksiä keskustajohtoisessa hallituksessa?

”Keskusta ei ole minun nähdäkseni profiloitunut mitenkään arvoasioiden vastustajana. Siellä on konservatiivista henkeä, mutta jos ajatellaan vaikka tasa-arvoista avioliittolakia, puolue ei tehnyt siitä suurta poliittista kysymystä, toisin kuin perussuomalaiset.”

Mikä olisi kansanrintamahallituksen missio tällaisena aikana?

”Kyllä se olisi työllisyyden parantaminen ja sellaisten ratkaisujen etsiminen, joilla talous saadaan nousuun. Keskustan rahastoajattelusta en kyllä ole päässyt ihan perille. Enkä ole kauhean innostunut siitä, että myydään valtion tuottavaa omaisuutta, kun lainaa saa miinuskorolla.”

Mikä vallanhimo vei vasemmistoliiton neljä vuotta sitten kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen?

”Ajattelen niin, että puolueiden pitää kaikella voimallaan ajaa niiden kannattajille tärkeitä asioita. Olen edelleen ylpeä hallituksen alkukauden saavutuksista esimerkiksi perusturvan ja verotuksen osalta. Paljon vallanhimoisempaa on se, että puolue vain laskelmoi, miten se maksimoisi kannatuksensa.”

Vieläkö olisitte valmiit menemään hallitukseen kokoomuksen kanssa?

”Sanoin jo viime vaalien alla, että on vaikea kuvitella sellaista ohjelmaa, joka yhdistäisi meitä ja kokoomusta, ja aika vaikeaa se olikin. Stubbin johdolla kokoomus on sen jälkeen vetänyt vielä rajusti oikealle.”

Olette kauempana toisistanne kuin 2011?

”Kyllä, selvästi.”

Vaaditte yhteisöveron korottamista 22 prosenttiin, vaikka olitte hallitusohjelmassa laskemassa sitä 20:een. Eikö tämä ole epäjohdonmukaista?

”Sanoimme jo silloin julkisesti, että meistä oli virhe laskea se alle 22 prosentin. Nyt on nähty, että yhteisöveron alennus meni lähinnä voitoista ulos jaettaviin osinkoihin eikä investointeihin. Jos politiikassa on tehty virheellisiä päätöksiä, ne on järkevä myöntää ja korjata.”

Olisiko kaikkein suurituloisimpien verotuksen kiristämisellä muuta kuin symbolista merkitystä?

”Talouspoliittisesti on järkevää parantaa niiden ostovoimaa, jotka käyttävät jokaisen euron kotimaisiin palveluihin. Se tuo myös valtiolle lisää tuloja.”

Kuinka tiukasti pidätte hallitusneuvotteluissa kiinni siitä, että puolustusmenoja ei saa nostaa?

”On ihan älytöntä lyödä jotkut korotukset etukäteen lukkoon ilman että katsotaan kokonaisuutta. Pitää myös tarkastella kriittisesti, ovatko kaikki Puolustusvoimien ajamat hankinnat aidosti tarpeellisia.”

Mitä menoja olisitte valmiit leikkaamaan?

”Säästöillä ja leikkauksilla on ero. Leikkaukset tarkoittavat sitä, että todella leikataan ihmisten arkeen liittyvistä palveluista ja tulonsiirroista. Säästöjä voidaan hakea esimerkiksi hallinnosta, joka meillä on monimutkainen ja päällekkäinen. Siinä esimerkiksi ei ole mitään tolkkua, että kaikilla hallinnonaloilla on omat it-järjestelmät, joita rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa.”

”Tämä hallitus jo lupasi perata yritystukia, mutta ei niille kauheasti mitään ole tehty. Valtiontaloutta vakauttaisi myös merkittävästi se, että harmaa talous ja verovuoto laitettaisiin kuriin.”

Vasemmistoliiton ryhmästä erotettu Markus Mustajärvi on puolueen ehdokkaana Lapissa. Jos hän menee läpi, otetaanko hänet takaisin ryhmään?

”Sääntöjen mukaan eduskuntaryhmä muodostuu niistä, jotka ovat olleet vasemmistoliiton listoilla ehdokkaina.”

Mitä suomalaiset hyötyisivät Kreikan velkojen leikkaamisesta, jota olette vaatineet?

”Jos Kreikka ajautuu maksukyvyttömyyteen ja ulos eurosta, silloin maa ei pysty maksamaan mitään takaisin. Jos lainaohjelmaa helpotetaan, Kreikka voi nousta jaloilleen ja on mahdollista, että se pystyy maksamaan tulevaisuudessa lainojaan.”

Tuitte Kreikan vaaleissa Syrizaa, jolla on yhteyksiä uutta venäläistä imperiumia Itä-Eurooppaan ajaviin tahoihin. Mitä ajattelette näistä yhteyksistä?

”Olen eri mieltä monista Syrizan Venäjä-linjauksista. Vasemmistoliiton kanta Venäjä-asioissa on hyvin selkeä. Emme hyväksy Krimin haltuunottoa emmekä Venäjän toimintaa Itä-Ukrainassa. Olemme myös olleet sitä mieltä, että pakotteet ovat hyväksyttäviä.”

Vieläkö Neuvostoliiton muisto vaikuttaa siihen, miten vasemmistoliitossa suhtaudutaan Venäjään?

”Osa vanhemmista toimijoista haluaa ehkä vielä selkäytimestä ymmärtää Venäjän toimia. Joskus kuulee sellaista argumentointia, että tekeehän myös Yhdysvallat väärin. Minusta niin ei voi perustella jonkin toisen maan väärää toimintaa.”

Nykyisen hallituksen ohjelmaan tuli vasemmiston vaatimuksesta maininta, ettei Nato-jäsenyyttä edes valmistella. Voitaisiinko sitä lieventää?

”Meidän toiveemme on, että nykymuotoisesta kirjauksesta pidettäisiin kiinni. Emme ole mukana sellaisessa hallituksessa, joka vie Suomen Natoon tai esittää Nato-jäsenyyttä.”

 

 

Ville Niinistö: Tuskin hallitukseen perussuomalaisten kanssa

 

Puolueenne sääntöjen vuoksi huhtikuun eduskuntavaalit ovat ainoat vaalinne puheenjohtajana. Mitkä ovat tavoitteenne, Ville Niinistö?

”Haemme historian suurinta eduskuntaryhmää. Käytännössä se on vähintään 16 edustajaa ja yli 8,5 prosentin kannatus.”

Ei mikään torjuntavoitto vaan 50 prosentin lisäys edustajapaikkoihin. Jätättekö paikkanne, jos tulee tappio tai voitto jää tavoitetta pienemmäksi?

”Puheenjohtajan tehtävä on katkolla tänä keväänä. Vedän johtopäätökseni vaalien tulosten perusteella.”

Soimaako omatunto, kun torjuitte 2011 porvarihallituksen?

”En osaa pitää sitä virheenä. Vaaleissa hävinnyt hallituspohja ei voinut sellaisenaan jatkaa. Hallitusneuvotteluista jäi jännite suurimpien hallituspuolueiden välille. Sen poistamiseen meni vuosi.”

Mikä on mieluisin hallituskumppani? Keskusta ei kelvannut 2011, ja sinipunasta hyppäsitte viime vuonna oppositioon?

”Lähdemme oma linja edellä vaaleihin. Iso valinta Suomen taloudessa on se, haetaanko uudenlaista kasvua, otetaanko käyttöön uusiutuvaa energiaa ja ympäristöteknologiaa.”

Voitteko mennä samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa?

”Perussuomalaiset on kaikista puolueista kauimpana meistä. Me kuitenkin menemme vaaleihin omat tavoitteet edellä. Emme lähde valitsemaan vastustajia. Pidän hallitusyhteistyötä hyvin epätodennäköisenä.”

Kuinka paljon te lupaatte uusia työpaikkoja?

”Pelkästään kestävällä energiapaketilla voidaan luoda 50 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.”

Myönsitte, että vaalikauden alussa valtiontalouden kestävyysvajetta ei otettu vakavasti. Millainen on vihreiden leikkauslista?

”Olemme eri mieltä porvaripuolueiden kanssa leikkausten merkityksestä. Olennaisempaa on uudistaa rakenteita ja parantaa kestävyysvajetta. Toissijaista on se, kuinka paljon leikataan ensi vaalikaudella. Meidän esityksillämme vuoteen 2020 kestävyysvaje voidaan ratkaista. Kokonaistavoite on 200 000 uutta työpaikkaa 2020 mennessä.”

Puolueenne ajaa ponnekkaasti perustuloa. Eikö se lisää julkisia menoja?

”Menemme perustulo edellä vaaleihin. Työmarkkinat erkaantuvat, koulutetuille tulee lisää työtä. Sitten pitää miettiä, miten muut saavat töitä.”

Kannatatteko ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausta?

”Pitää vauhdittaa ansiosidonnaisella päivärahalla olevien työllistymistä.”

Siis miten, leikkaamalla ansiosidonnaista turvaa?

”En lähtisi puhumaan keinoista. Yksi vaihtoehto on porrastus, alussa päiväraha olisi korkeampi.”

Vihreissä on näkyviä toimijoita, jotka kannattavat Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon. Kannatatteko te?

”Selvä vähemmistö kannattaa. Nato on Euroopan unionin kumppani.”

Pitäisikö asevelvollisuus muuttaa vapaaehtoiseksi?

”Vihreät on suhtautunut myönteisesti siihen, että asevelvollisuutta kehitettäisiin vapaaehtoisuuden suuntaan. Olennaista on se, että asejärjestelmät pysyvät uskottavina. Yhteistyö Ruotsin kanssa meri- ja ilmavalvonnassa voi mennä pitkälle.”

Mitä ajattelette Venäjästä?

”Vihreille tärkeää on arvopohjainen ulkopolitiikka. Kahdenvälisiä taloussuhteita ei voi pitää uskottavasti yllä Venäjään, jos ummistamme silmät Venäjän laajentumishakuiselta ulkopolitiikalta. Tässä keskustalla on heikko kohta. Jotkut keskustan puheenvuorot ovat olleet kaikuja paluusta YYA-Suomeen.”

Kuinka paljon Ukrainan kriisi on EU:n syytä?

”On totta, että ei ole ymmärretty Venäjän kehitystä. Ennakoivalla diplomatialla tätä jännitettä olisi voinut vähentää. Ukrainalla pitää olla suhteet sekä Venäjään että Euroopan unioniin. Ukrainaa ei voi ulkopuolelta pakottaa valitsemaan vain toista.”

Mistä johtuu, että vihreitä pidetään ylimielisinä poliitikkoina, jota uskovat olevansa muita parempia?

”Yllätyin myönteisesti tutkimustuloksesta, että vihreiden koettiin olevan hyvien asioiden puolella.”

Johtuuko se esimerkiksi Heidi Hautalan teettämästä pimeästä työstä, Greenpeacen pelastamisesta syytteeltä, liikennerikkomuksistanne vai Anni Sinnemäen nimittämisestä Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi?

”Olemme erilainen puolue. Meidät laitetaan tästä tilille, jos osallistumme perinteiseen poliittiseen vallanjakoon.”

Miksi Osmo Soininvaara ei kelvannut Helsingin johtoon?

”Hän ei ollut ehdolla. Sinnemäen valinta oli historiallinen muutos kohti vihreämpää ja joustavaa kaupunkisuunnittelua.”

Mitä mieltä olette Minerva Krohnin kielipelistä, kun hän yritti pysyä sekä Helsingin opetuslautakunnassa että Kuntaliiton hallituksessa?

”Jokainen kantaa itse seuraamukset valinnoistaan. Ulkopuolisen on vaikea arvioida, mikä on laskelmoitua.”

Eikö ruotsin ilmoittaminen äidinkieleksi ollut vain keino päästä Kuntaliiton hallitukseen ruotsinkielisten kiintiössä?

”Se voi olla niin.”

Te olette lähes kokoomuslainen, ja eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Outi Alanko-Kahiluotoa on vaikea erottaa vasemmistoliittolaisesta. Onko reilua mennä vaaleihin kahdella kärjellä?

”Hmh. Me olemme molemmat vihreitä. Olemme uudistajavaihtoehto kokoomukselle. Koko vihreä liike on tulevaisuuspuolue. Vasemmistoliitto tarjoaa ratkaisuksi aina rahaa enemmän kuin sitä on.”