Viestintätoimiston Lobbarikoulu vei poliitikkojen hyödyntämisen uudelle tasolle: ”Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on vetovoimatekijä”
Eturivin poliitikot ovat vakiovieraita viestintätoimiston lobbarikoulutuksessa. Poliitikot puhuvat ilmaiseksi, konsulteille he ovat tuottoisia.
Päätöksentekoon vaikuttamisesta käyty keskustelu saa Suomessa vauhtia, kun lobbareille tarkoitetun avoimuusrekisterin valmistelu etenee.
Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaan kirjatusta rekisteristä laadittu mietintö on parhaillaan tammikuun 2022 loppuun jatkuvalla lausuntokierroksella. Rekisteristä säädetty laki on tarkoitus saada voimaan vuoden 2023 aikana. Se velvoittaa lobbareita kirjautumaan rekisteriin ja listaamaan sinne vaikuttamistarkoituksessa tapaamansa henkilöt ja tapaamisten aiheet.
Päätöksentekoon vaikuttaminen on ikiaikainen ilmiö, mutta 2010-luvun aikana sen kuva Suomessa on muuttunut vaikuttajaviestintätoimistojen astuessa näyttävästi markkinoille. Lobbauspalveluita myyvät konsulttitoimistoimistot ovat haalineet riveihinsä huippupoliitikkojen entisiä avustajia.
Päätöksenteon hienomekaniikkaa koskevan tiedon ohella lobbarit myyvät myös yhteyttä päättäjiin. Viestintätoimiston tilaisuuteen saatu aktiivipoliitikko on paitsi uskottavuuden tae, myös kaupallistettava tuote.
Viestintätoimisto Pohjoisranta BCW:n hiljattain lanseeraamassa Lobbarikoulussa poliitikkojen hyödyntäminen on viety uudelle tasolle.
Pohjoisrannan Lobbarikoulu järjestettiin ensimmäistä kertaa elokuussa 2021. Seuraava kurssi oli marraskuussa ja uutta ollaan järjestämässä maaliskuussa 2022.
Pohjoisranta valitsee kaksipäiväiseen Lobbarikouluunsa 15-20 vaikuttamisen ammattilaista. Ensimmäisistä kursseista piti maksaa 1200 euroa. Ensi kerralla hinta on 1600 euroa.
”Osallistujien joukossa on esimerkiksi yhteiskuntasuhdejohtajia ja viestintäjohtajia. Heidän työnantajiensa kirjo ulottuu metsäyhtiö UPM Kymmenestä Vailla vakinaista asuntoa -järjestöön”, Hanna Kuntsi Pohjoisrannasta kertoo.
Hän on kursseista vastaavan Public Affairs -tiimin johtaja. Aiemmin hän on työskennellyt Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtajana ja sitä ennen Palvelualojen ammattiliiton yhteiskuntasuhteiden päällikkönä. Kuntsi on myös aktiivinen demaripoliitikko. Parhaillaan hän istuu Sipoon valtuustossa.
Kahdessa järjestetyssä Lobbarikoulussa on nähty isoja demarinimiä.
Elokuussa 2021 Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vieraili puhumassa lobbaustilanteisiin valmistautumisesta ja niissä toimimisesta, yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston päällikön Laura Eiron kanssa.
Marraskuun kurssilla viestintätoimisto Milttonissa ennen työskennellyt Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm piti esitelmän otsikolla ”Päätöksentekoprosessit osa 2, miten käytännössä”.
Marraskuussa demarien europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri kävi kertomassa kurssilaisille ajankohtaisista EU-asioista sekä lobbarien ja poliitikkojen yhteistyöstä.
Elokuussa päätöksentekoprosesseista esitelmöi kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko. Marraskuun Lobbarikoulussa vaikuttamistilanteisiin valmistautumisesta ja niissä toimimisesta puhui vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen.
Poliitikkojen lisäksi kurssilla on puhunut Pohjoisrannan omien konsulttien lisäksi esimerkiksi muita lobbareita ja politiikan toimittajia. Nykyään Alfa-TV:llä työskentelevä Tommi Parkkonen on esitelmöinyt puolueiden eroista ja yhtäläisyyksistä, MTV Uutisten entinen politiikan toimittaja Mari Haavisto mediasta, politiikasta ja vastuullisuudesta.
Hanna Kuntsi kertoo, ettei Lobbarikoulussa puhuneille poliitikoille ole maksettu mitään. Ei ole tarvinnut.
”Kukaan ei ole kysynyt palkkiota eikä kieltäytynyt tulemasta”, Kuntsi kertoo.
Hänestä kokeneille lobbareille ole mielekästä tarjota teoreettista katsausta vaikuttamisen perusteista. He tietävät ne jo.
”Tarvitaan todellisia esimerkkejä. Sekä mahdollisuus tavata oikeita poliitikkoja, virkamiehiä tai toimittajia ja mahdollisuutta sparrata heidän kanssaan ajatuksiaan.”
”Yrityksille on ollut hyvin arvokasta kuulla istuvilta kansanedustajilta puolueen päätöksenteon rytmiä ja logiikkaa.”
Kuntsi puhuu avoimesti tunnettujen poliitikkojen kurssille tuomasta prestiisistä.
”Jos mietin, mitä Antti Lindtman puhui elokuussa, niin luulen, että meidän konsulteista melkein kuka tahansa voinut kertoa ne samat jutut: älä vie 40 sivua paperia tapaamiseen, vaan tiivistä yhteen sivuun, tuo ratkaisuja, älä ongelmia…”
Itsestäänselvyydet kuulostavat merkityksellisemmiltä, kun ne tulevat näkyvän poliitikon suusta.
”On vetovoimatekijä, että kertoo tällaisia one-linereita eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Silloin kaikki nyökyttelevät ja tekevät muistiinpanoja.”
Viestintätoimistolle poliitikkojen aulius jakaa ilmaiseksi arvovaltaansa kaupallisiin tarkoituksiin luonnollisesti sopii, mutta mikä saa poliitikot heittämään keikkaa lobbarien kouluttajina?
Eturivin poliitikkojen ajasta ja huomiosta kilpaillaan. Ajan jakaminen on vallankäyttöä.
”Poliitikkoja pyydetään eri puolille puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Yritän olla käytettävissä mahdollisimman paljon erilaisille tahoille. En ole ottanut puhumisesta palkkioita ja on tärkeää, että toiminta on avointa”, Antti Lindtman sanoo.
Lobbarikoulu istui eduskuntaryhmän puheenjohtajan kalenteriin.
”Se oli keskustelumuotoinen tilaisuus. Korostin, että vaikuttamistyössä tärkeintä on olla mahdollisimman rehellinen, antaa oikeaa tietoa ja toimia mahdollisimman reilusti ja läpinäkyvästi joka suuntaan.”
Poliitikon näkökulmasta lobbausvinkkien jakaminen voi olla hyväntekeväisyyttä, mutta viestintätoimistoille se on bisnestä. Tuntuuko kaupallisen tuotteen osaksi ryhtyminen ongelmalliselta?
Lindtman pyörittelee vastausta pitkään ja korostaa sitten toiminnan avoimuuden merkitystä.
”Kyse oli siitä, että kerroin omista kokemuksistani, ajattelin, että se on ihan reilua kaikille.”
Lindtmania pyysi puhumaan Hanna Kuntsi. He tuntevat toisensa demarinuorista saakka. Vaikuttiko suostumiseen se, että pyytäjä oli tuttu?
”Varmasti merkitystä oli sekä pyytäjällä että itse tilaisuudella.”
Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko kertoo menneensä Lobbarikoulun puhujaksi edistääkseen poliittisen järjestelmän läpinäkyvyyttä.
”On tärkeää, että poliittisesta järjestelmästä kerrotaan avoimesti ja lisätään tietoa siitä, miten politiikan prosessit toimivat. Lähtökohtaisesti niissä ei ole mitään salamyhkäistä, mutta silti politiikan prosesseja tunnetaan heikosti”, Kokko kertoo.
”Linjanani on ollut, että lähden aikataulun salliessa puhumaan tilaisuuksiin, kun se auttaa lisäämään tietoisuutta politiikasta.”
Pohjoisrannan Lobbarikoulussa politiikan ja politiikkaan vaikuttamisen raja ei hämärry ainoastaan vierailevien puhujien kohdalla. Kurssia pyörittävään Public Affairs -tiimiin kuuluu Fatim Diarra, entinen Vihreiden varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
Diarra on työskennellyt Pohjoisrannassa vuodesta 2018 yhteiskunnallisen viestinnän asiantuntijana. Parhaillaan opintovapaalla oleva paikallispoliitikko kertoo puhuneensa Lobbarikoulussa EU:n päätöksenteosta.
”Työskentelin aikaisemmin Suomen ylioppilaskuntien liitossa kansainvälisten asioiden ja EU-politiikan asiantuntija. Sen myötä tunnen hyvin EU:n toimintaa”, Diarra kertoo.
Aktiivinen poliitikko on jatkuvasti sisäpiiritiedon äärellä ja hänellä on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen. Miten Diarra rakentaa palomuurin poliittisten luottamustoimien ja lobbareita kouluttavan konsultin roolin välille?
”En tee töitä sellaisten asioiden parissa, joista olen päättämässä. En osallistu esimerkiksi Helsinkiä koskevaan päätöksentekoon liittyviin hankkeisiin. Pohjoisrannassa keskeinen osaamiseni liittyy EU:hun ja siihen en voi poliitikkona vaikuttaa.”
Diarra sanoo, ettei voisi poliitikon roolinsa takia ryhtyä rahaa vastaan kenenkään lobbariksi. Pohjoisranta ei lobbaa asiakkaidensa puolesta, ainoastaan konsultoi vaikuttamisen suunnittelussa.
Raja lobbaamisen ja lobbaamisen konsultoinnin välillä on ohut.
”Jos en pystyisi pitämään rajaa työni ja poliittisen toimintani välillä, olisin jo irtisanoutunut”, Diarra sanoo.