Uutisanalyysi: Poliisi ja THL eivät tiedä, mitä kustannuksia kannabiksesta aiheutuu – kun tietoa uupuu, keskustelusta puuttuu järki

Vihreiden kannabislinjaus oli historiallinen Suomen päihdepolitiikassa, ja se oli odotettavissa.

Atte Harjanne
Teksti
Mikko Niemelä

Suomen päihdepolitiikka on ollut perinteisesti kamppailua sallimisen ja kieltämisen välillä. Viime vuosina päihdepolitiikankin saralla on otettu askelia sallivampaan suuntaan. Esimerkiksi alkoholilaki uudistettiin Sipilän hallituskaudella piirun verran myöntyvämpään suuntaan.

Alkoholipolitiikkaa kinkkisempi keskusteluaihe on ollut kannabiksen käytön laillistaminen. Aiheesta käytiin viimeksi keskustelua eduskunnassa loppuvuonna 2020, kun kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi eteni poliitikkojen pohdittavaksi yli 55 000 ihmisen allekirjoittamana.

Aloitteen tekijät perustelivat esitystään pääosin poliisin resurssien säästämisellä ja sillä, ettei nykyinen suomalainen päihdepolitiikka ole onnistunut haittojen vähentämisessä. Asia on edelleen eduskunnan käsittelyssä.

Kannabiskeskustelu sai uusia kierroksia 12. syyskuuta 2021, kun vihreät linjasi puoluekokouksessaan pyrkivänsä siihen, että kannabiksen kieltolaki kumotaan ja kannabiksen käyttö, hallussapito, valmistus sekä myynti sallitaan.

Käytännössä vihreistä tuli ensimmäinen eduskuntapuolue, joka kannattaa kannabiksen laillistamista. Linjauksen perussanoma on se, ettei vihreät halua rankaista käyttäjiä vaan ennemminkin ohjata heitä hoitoon.

Kannabisrikoksista kirjatut rikosrekisterimerkinnät saattavat myös olla monen käyttäjän tai entisen käyttäjän taakka, kun he hakevat töitä tai opiskelupaikkaa. Vihreiden tulkinnan mukaan rikosrekisterimerkintä voi olla sysäys kohti syrjäytymistä.

 

Historiallinen kannabislinjaus ei ollut läpihuutojuttu, sillä linjausta kannattaneet voittivat äänestyksen täpärästi 183–181.

Näkemyserot jakaantuivat myös puolueen puheenjohtajistossa. Varapuheenjohtaja Hanna Holopainen äänesti linjausta vastaan, kun taas varapuheenjohtaja Atte Harjanne kannatti kannabiksen laillistamista.

Moni vihreä ilmaisi mielipiteitään kannabislinjauksesta puolesta ja vastaan. Esimerkiksi vihreiden entinen kansanedustaja ja ministeri Osmo Soininvaara kirjoitti blogiinsa kannabiksen laillistamisen puolesta.

Soininvaara totesi, että kannabiskauppa on tällä hetkellä rikollisten monopoli eivätkä huumekauppiaat kunnioita mitään ikärajoja. Soininvaara ehdotti, että valtion viinakaupassa Alkossa alettaisiin myydä kannabista.

Käytännössä Soininvaara näkee, että valtion olisi hyvä säännellä kannabiskauppaa, hyötyä siitä ja ohjata verotuloja huumeiden vastaiseen työhön ja hoitoon.

 

Vihreiden kannabislinjaus sai odotetun vastaanoton eri areenoilla.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen ja kumppanit kritisoivat Twitterissä, että vihreiden viesti on väärä signaali ja todella edesvastuuton. Vedottiin lapsiin, turvalliseen kotiin ja kasvaviin sosiaalisiin ongelmiin.

Poliisihallitus kertoi MTV:lle, ettei se kannata kannabiksen dekriminalisointia tai laillistamista. Poliisi uskoo, että kannabiksen laillistaminen lisäisi sen käyttöä ja poliisin työmäärää, kun esimerkiksi järjestyshäiriöt ja rattijuopumukset lisääntyisivät.

Monille vihreiden kannabislinjaus näyttäytyi lähinnä vitsinä. Esimerkiksi politiikan toimittaja Timo Haapala kysyi Twitterissä, että pössäyttääkö poliisiministeri Maria Ohisalo nyt mallipössäytyksen?

Vasemmistoliiton kansanedustajat, tutkijat Anna Kontula ja Veronika Honkasalo, päivittelevät Twitterissä, kuinka epä-älyllistä koko kannabiskeskustelu on. Kontulan mielestä päihdepolitiikassa pitäisi etsiä ratkaisuja isompiin asioihin, kuten alkoholin ja kovien huumeiden haittoihin.

Kannabiskeskustelu ajautuikin nopeasti juupas–eipäs-väittelyksi. Mukaan tuotiin omia havaintoja pilvenpoltosta. Muun muassa yritysjohtaja Mika Ihamuotila, 57, kertoi nähneensä lukioaikanaan useita kannabiksen aiheuttamia tragedioita.

”Lopahtamisia koulunkäynnissä. Masennusta. Siirtymisiä kovempiin huumeisiin. Koulukaverin kuolema”, Ihamuotila tviittasi.

Alfa-TV:n toimittaja Sanna Ukkola kertoi kaverinsa saaneen skitsofrenian parikymppisenä muutamasta kannabiskokeilusta.

Tutkimusten mukaan kannabis ei aiheuta skitsofreniaa, mutta se voi laukaista sen henkilöllä, jolla on skitsofreniaan geneettinen alttius. On myös tutkimuksia, joiden mukaan skitsofreniaa sairastavat ovat alttiimpia kokeilemaan kannabista.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kannabis ei lisää kuolemanriskiä, kuten niin kutsutut kovat huumeet.

 

Poliisihallitus ei tiedä, paljonko kannabis työllistää poliisia. Sitä ei ole kukaan tilastoinut eikä laskenut.

Tämä selvisi, kun Suomen Kuvalehti kysyi Poliisihallitukselta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoilta, mitä haittoja ja kustannuksia kannabiksesta aiheutuu valtiolle.

Poliisihallitus ei myöskään tiedä, paljonko kannabiksen käyttörikoksia on Suomessa. Poliisin tilastot ovat massadataa, jossa ei eritellä, minkä huumeaineen käyttörikoksesta on kyse. Tilastoissa on kaikki huumeet kannabiksesta heroiiniin.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi päätyi kuitenkin arvioimaan, että kannabiksen työllistävä vaikutus poliisille on iso, koska kannabis on mukana rattijuopumuksissa, häiriökäyttäytymisessä ja pahoinpitelyissä.

Toisaalta poliisi ei pysty sanomaan, että kyseiset laittomuudet johtuvat pelkästään kannabiksesta. Taustalla voi olla useita tekijöitä: alkoholi, tunnepuolen häiriöt tai muut huumeet. Yhden tekijän yksilöiminen ongelman aiheuttajaksi vaikuttaa mahdottomalta.

Myöskään THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ei osaa sanoa mitään varmaa kannabiksen aiheuttamista sosiaali- terveydenhuollon kustannuksista.

Viranomaiset ovat arvioineet huumekustannuksia viimeksi vuonna 2016, eikä aineistosta voi erotella kannabista vaan kustannukset ovat laskettu kaikkien huumeiden osalta yhteen. Arvion mukaan huumeista aiheutui valtiolle kustannuksia maksimissaan noin 370 miljoonaa euroa vuonna 2016.

Vaikka kannabiksen kustannuksia valtiolle ei pystytä määrittelemään, voi asiasta tehdä valistuneita arvioita. Tutkimusprofessori Hakkarainen arvioi, että järjestyksenvalvonnassa kannabiksen kustannukset ovat merkittävät, koska kannabis on yleisin Suomessa käytetty huume.

Hakkaraisen tulkinnan mukaan poliisia kuitenkin työllistävät eniten kovien huumeiden käyttäjät. Myös sosiaali- ja terveyspuolella kovat huumeet ovat suurempi ongelma, mutta sielläkin kannabis aiheuttaa jonkinlaisia kustannuksia.

 

Vihreiden tekemä poliittinen linjaus kannabiksen laillistamista oli odotettu. Syy tähän on yksinkertaisesti se, että useissa muissa maissa kannabikseen suhtaudutaan sallivammin kuin Suomessa. Käytöstä ei haluta rangaista, sen sijaan ongelmia halutaan hoitaa.

Myös tutkijoiden ja terveysviranomaisten näkemykset rangaistavuudesta ovat muuttuneet luopumisen kannalle.

Kannabis on laillistettu esimerkiksi useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa ja monissa Euroopan maissa: käytöstä ei rangaista, kuten Suomessa ja Ruotsissa.

Tutkimusprofessori Hakkaraisen mukaan tutkijoilla on jaettu käsitys siitä, että pitäviä johtopäätöksiä kannabiksen laillistamisen vaikutuksista ei voida vielä tehdä, koska käyttäytyminen politiikkamuutoksen seurauksena ei ole vakiintunut. Seuraukset eivät ole täysin nähtävissä, ja muutokset vaihtelevat eri alueilla.

Ensivaiheen seurantatutkimuksissa kannabiksen laillistamisesta voidaan kuitenkin sanoa jotakin. Esimerkiksi verotulot ovat kasvaneet Yhdysvaltojen eri osavaltioissa yhteensä miljardeilla dollareilla. Toisaalta laillistamisen myötä kannabiksen markkinointi on lisääntynyt ja se tavoittaa enemmän ihmisiä.

Haittapuolina mainitaan aikuisväestön lisääntynyt kannabiksen käyttö ainakin ensi alkuun ja lisääntyneet liikennerikkomukset joillakin alueilla. Ilmeistä on ollut tietenkin se, ettei kannabisrikoksista ole joutunut vankilaan siinä määrin kuin aikana, jolloin se oli vielä kiellettyä.

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen mukaan kannabiksella voi olla terveyshaittoja. Kannabista käytetään yleensä sen aiheuttaman hyvänolon tunteen takia, mutta aineen käytöstä voi seurata myös psyykkisiä oireita, jotka vaikuttavat mielialaan, muistiin ja esimerkiksi oppimiseen.