Huoltovarmuus menee uusiksi
Työministeri Tuula Haatainen aikoo uusia huoltovarmuuden vastuunjaon korona-ajan jälkeen. Hänen mielestään nuorille pitäisi opettaa 2000-luvun kriisien selviytymistaitoja.
Huoltovarmuuskeskus ja työministeri Tuula Haatainen (sd) joutuivat myrskyn silmään, kun Suomen Kuvalehti kertoi HVK:n epäonnistuneista hengityssuojainkaupoista. Ne ovat johtaneet rikostutkintaan ja henkilövaihdoksiin keskuksen johdossa.
Hengityssuojainten hankinta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, sairaanhoitopiireille ja kunnille. Haataisen mukaan ministeriöissä ei täysin tiedetty, kuinka kriisissä toimitaan.
STM:n ongelmat ja tyhjät varastot paljastuivat 24. maaliskuuta, kun ministeriö teki kymmenen miljoonan suojaimen hankintapyynnön Huoltovarmuuskeskukselle. Se yllätti HVK:n, jonka tehtäviin suojainten ostaminen ei kuulu.
”Voi olla, että vastuunjakoa pitää laeilla täsmentää, jotta vastuut olisivat tiedossa. Pitää selkeämmin määritellä, missä vastuu on”, Haatainen sanoo.
Haatainen haluaa antaa keskukselle nyt työrauhan, mutta sekasotkun vuoksi huoltovarmuus on koronakriisin jälkeen järjesteltävä uudelleen.
”Huoltovarmuusajattelussa ei ole varauduttu siihen, että meillä olisi valtakunnallinen keskitetty koneisto esimerkiksi suojavälineiden hankinnassa. Sellainen puuttuu. Ei ole yksinkertaisesti osattu ajatella, että kehittyy pandemia, joka lamaannuttaa maailman ja markkinat.”
Haatainen kannattaa eri ministeriöihin hajautettua huoltovarmuutta mutta selvittäisi mahdollisuuden koota hankinnat yhdelle toimijalle.
”Nyt pitää käydä läpi, millainen olisi se keskitetty hankintakoneisto, joka toimisi tällaisessa tilanteessa ja voisi toimia myös normaalioloissa. Vastuun huoltovarmuudesta pitää olla siellä, missä on se asiaosaaminen.”
Laissa varmuusvarastoinnista HVK:n tehtävä on säädetty kapeaksi.
Se varastoi materiaaleja, jotka ovat väestön toimeentulon, talouselämän toiminnan, maanpuolustuksen ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden vuoksi välttämättömiä.
Haataisen johtaman työ- ja elinkeinoministeriön toimivalta on myös rajallinen. Sille kuuluu huoltovarmuuden kehittäminen ja yhteensovittaminen.
Kukin ministeriö vastaa lain mukaan hallinnonalansa huoltovarmuudesta. Sekin on ilmaistu laissa epäselvästi. Säädöksen mukaan ”ministeriöt kehittävät huoltovarmuutta omalla toimialallaan”.
Ensimmäiseksi Haatainen aikoo päivittää valtioneuvoston päätöksen huoltovarmuuden kehittämisestä. Se on vuodelta 2018. Hän lähettää voimassaolevan päätöksen huoltovarmuusneuvoston arvioitavaksi. Neuvostossa ovat edustettuina valtion lisäksi elinkeinoelämä ja eri etujärjestöt. Tämän jälkeen ovat vuorossa mahdolliset muutokset lakeihin.
”Niihin tarvitaan koko valtioneuvoston näkemys.”
HVK:n tehtäviin kuuluu käytännössä varastoida polttoainetta, aseita ja siemenperunoita. Niillä saattaisi pärjätä edellisessä korpisodassa, mutta ei välttämättä 2000-luvulla.
”Hengityssuojainten haasteet liittyvät siihen ydinongelmaan, ettei meillä ole omaa tuotantoa. Olemme tulleet tietyissä tuotteissa, esimerkiksi lääkkeissä, riippuvaisiksi muista maista. Haavoittuvuus paljastuu, kun maa ja markkinat lamaantuvat.”
Lääkkeiden lisäksi Haatainen mainitsee ruokahuollon ja energian. Suomi on luopumassa hiilen energiakäytöstä. Varmuusvarastoissa on hiiltä, jolle pitäisi löytää korvaaja.
”Fossiilisia energiamuotoja on helppo varastoida, mutta miten toimitaan huoltovarmuuden näkökulmasta silloin, kun niitä ei enää hyödynnetä. Koneiston täytyy olla valmis myös tähän. Tämä pitää käydä läpi yhdessä elinkeinoelämän kanssa.”
Koronakriisin ensimmäinen näkyvä seuraus oli vessapapereiden katoaminen kaupoista. Ilmiö selvästi harmittaa ministeriä. Hän vahvistaisi kansalaisten valmiuksia, vaikka ihmiset ovat kriisissä toimineetkin hyvin.
”Jollain tavalla kansalaiset pitäisi saada ymmärtämään, miten kriisitilanteissa varaudutaan ja toimitaan. Miksi esimerkiksi päivittäistavaroita ei kannata hamstrata.”
Haatainen kuuluu ikäryhmään, jonka kouluaikojen lukujärjestyksessä yksi oppiaine oli kansalaistaito. Hänen mielestään nuorille pitäisi opettaa 2000-luvun selviytymistaitoja.
”Sitä pitää miettiä, missä esimerkiksi nuoriso harjoittelisi niitä. Se voisi olla jonkinlainen koulutusjakso, millaisia kriisejä voi tulla, sota tai pandemia. Vahinko ei tule kello kaulassa.”
”Politiikassa putket ovat aina johonkin suuntaan.”
Suojainkaupoista kertoneen SK:n jutun ilmestyttyä julkinen erovaatimus kohdistui ministeriin, jonka salkussa HVK on. Haatainen käynnisti samana päivänä tapahtumista selvityksen.
”Se kuuluu tämän ammatin luontoisetuihin. Hämmästyin, koska ministerinä en ollut osallisena missään kaupassa.”
Putket kohdistettiin aluksi Haataiseen, vaikka vastuuministerit ovat STM:ssä. Myöhemmin luupin alle ovat joutuneet sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).
”Politiikassa putket ovat aina johonkin suuntaan.”
Kriisi on lisännyt jännitteitä sekä hallituksen että sosiaalidemokraattien sisällä. Vastuuta on palloteltu Haataisen ja Kiurun välillä. Myös pääministeri Sanna Marin (sd) on puuttunut sotkuun.
Kesken Haataisen selvitystyön Marin kajosi ministerinsä tehtäviin ilmoittaessaan, että HVK:n toimitusjohtaja on menettänyt pääministerin luottamuksen. Toimitusjohtaja Tomi Lounema erosi välittömästi.
”Kun hän tästä kuuli, hänellä oli kova paine sanoa oma käsityksensä. Se on ymmärrettävää.”