Työllisyyden taikaseinä
Joulukuussa hallitus juhli 72 prosentin työllisyysastetta. Työllisyyskeskustelua ympäröi nyt yltiöpositiivisuus, arvioi tutkija.
Kokoomus ja keskusta ovat esittäneet 75 prosentin työllisyysastetta tavoitteeksi ensi vaalikaudelle. Noususta syntyvällä talousvahvistuksella perustellaan jo muita uudistuksia. Taloustieteilijä Juha Tervala, onko tavoite realistinen?
”Täysin. Juuri nyt menemme 72,1 prosentissa. Paremmin menestyvissä vertailumaissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa ja Ruotsissa, työllisyysaste on OECD:n mukaan välillä 74,8–77,5. Tavoite on siis mahdollinen, jos taloudella ei mene surkeasti. Pitää muistaa, että ennen taantumaa Suomen talous eli nykymittapuulla kultaisia vuosia, ja työllisyysaste oli vain 70 prosenttia. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, niin työmarkkinoiden toimenpiteitä pitää todella tehdä. Niistä osa on hyvinkin vaikeita.”
Tutkijoiden mukaan työllisyysasteen nousun jatkuminen vaatinee entistä epäsuositumpia poliittisia keinoja. Mitä nämä toimet ovat?
”Työttömyysturvan osalta se tarkoittaisi ansiosidonnaisen keston leikkaamista. Se ei ole mukava toimenpide, mutta tarpeellinen. Kun puolueet puhuvat työ- ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta, se on kiertoilmaus sille, että sosiaaliturvaa pitää leikata. Sekin on kipeä toimenpide. Toisaalta työn verotuksen alentaminen olisi mukava toimenpide, samoin monet aktiiviset työmarkkinatoimet kuten nuorten syrjäytymisen estäminen sekä koulutustason nostaminen. Eli joukossa on myös vaikeita toimenpiteitä, muttei jokainen ole keppi.”
Keppien sijaan vaalikausikaavailuissa on ollut esillä 2–4 miljardin euron myönteinen talousvaikutus, joka työllisyysasteen kolmen prosenttiyksikön noususta syntyisi. Puheista voisi päätellä, että summa on jo käytännössä valtion kassassa. Mennäänkö tässä asioiden edelle?
”On toki vähän ennenaikaista jakaa niitä miljardeja. Ensin pitäisi tehdä vaikeita päätöksiä. Työllisyyskeskustelusta puuttuu välillä konkretia. Kun viljellään käsitettä työmarkkinoiden rakenteellinen uudistus, pitäisi aina sanoa, mitä tarkoitetaan, eikä puhua epämääräisesti.”
”Lisäksi pitää muistaa, ettei työllisyyden nousu ole mikään ihmelääke julkisen talouden ongelmiin. Talouskasvu on Suomessa perustunut jo pitkän aikaa teknologiseen kehitykseen eikä työllisten tai työn määrän lisääntymiseen.”
Petteri Orpo on kertonut kokoomuksen tavoittelevan uudistuksia, joilla työllisyysaste nousisi 80 prosenttiin 2020-luvun aikana. Myös työministeri Jari Lindström (sin) totesi tuoreeltaan, että pitkällä aikavälillä tähtäin tulee asettaa 80 prosenttiin. Onko tavoitteella todellisuuspohjaa?
”80 on erittäin kunnianhimoinen tavoite. On vain kaksi maata maailmassa, Sveitsi ja Islanti, joissa työllisyysaste on yli 80. Siitä on ehkä vähän epärealistista puhua. Miksei sinänsä pyrkisi korkealle? Ei kannata tuomita yritystä liian kunnianhimoiseksi etukäteen.”