Sauli Niinistö jyräsi toiselle kaudelle

Vihreiden Pekka Haavisto oli jälleen presidentinvaalien kakkonen. Keskustan ja vasemmiston tulokset jäivät surkeiksi.
Politiikka 28.1.2018 22:06

Sauli Niinistö presidentinvaalien vaalivalvojaisissa Helsingin Säätytalolla sunnuntaina 28. tammikuuta 2018. © Vesa Moilanen / Lehtikuva

Valitsijayhdistyksen ehdokas, tasavallan presidentti Sauli Niinistö aloittaa ensi torstaina 1. helmikuuta toisen presidenttikautensa, joka päättyy vuonna 2024. Silloin Niinistö on 75-vuotias.

Niinistö keräsi sunnuntain presidentinvaaleissa 62,7 prosenttia äänistä eli noin 13 prosenttiyksikköä yli suoraan valintaan tarvittavan 50 prosentin.

Niinistö on ensimmäinen presidenttiehdokas, joka on tullut valituksi ensimmäisellä äänestyskierroksella. Ennen Niinistöä lähimpänä suoraa valintaa oli presidentti Mauno Koivisto, joka sai 1988 kansanvaalissa 48,9 prosenttia äänistä.

Toiseksi vaalissa tuli jälleen vihreiden Pekka Haavisto, joka sai 12,4 prosenttia äänistä. Sijoituksestaan huolimatta Haavisto menestyi nyt huonommin kuin 2012, jolloin hänen ääniosuutensa oli 18,8 prosenttia.

Vuonna 2012 vaali ratkesi toisessa äänestyksessä, kun kokoomuksen ehdokas Niinistö kukisti Haaviston selvästi ääniosuuksin 62,6-37,4.

 

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari on vaalien yllättäjä. Huhtasaari,39, oli nuorin ehdokas ja ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka kokosi 6,9 prosentin äänipotin.

Tulos on mainio kesällä hajonneelle perussuomalaisille. Huhtasaari jäi kuitenkin kauas puolueen vuoden 2012 vaalien ehdokkaan Timo Soinin menestyksestä. Soini keräsi viime kerralla 9,4 prosenttia äänistä.

Suurimmalle eduskuntapuolueelle keskustalle vaalit olivat pettymys. Puolueen ehdokas Matti Vanhanen hävisi selvästi valitsijayhdistyksen ehdokkaalle Paavo Väyryselle, joka on Vanhasen tavoin keskustan entinen puheenjohtaja.

Neljättä kertaa ehdolla ollut Väyrynen sai 6,2 prosenttia äänistä. Väyrynenkin jäi kauas parhaasta tuloksestaan. Vuonna 1988 hän sai lähes 21 prosenttia äänistä.

Vanhasen saalis kuivui 4,1 prosenttiin. Hän jäi huimat 14 prosenttiyksikköä vuoden 2006 ääniosuudestaan, joka oli 18,6 prosenttia.

Katso SK:n vaalivalvojaiset Periscopessa. Jos tviitti ei näy, löydät sen täältä.

 

Keskustan kehnossa menestyksessä on tuttu piirre. Suurimpana eduskunta- ja pääministeripuolueena se on kompuroinut presidentinvaaleissa. Väyrynen jäi 1994 kolmanneksi, Vanhanen oli kolmas 2006, ja nyt entiset keskustajohtajat miehittivät sijat 4 ja 5.

Keskustassa vaalitulosta pohditaan hartaasti. Puolueessa pelätään, että Vanhasen mahalaskulla on vaikutusta keskustan menestykseen seuraavissa maakunta- ja eduskuntavaaleissa.

Puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi ennen vaaleja, että Vanhasen menestys vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa jatkaa keskustan puheenjohtajana ja pääministerinä.

Sipilä todennäköisesti pysyy sekä hallituksen että keskustan johdossa. Hallituspolitiikkaan tulos kuitenkin vaikuttanee, koska keskustassa lisääntyvät paineet vahvistaa puolueen roolia porvarihallituksessa.

 

Keskustaakin surkeammin menestyi vasemmisto, jonka yhteiskannatus jäi 6,3 prosenttiin. Vasemmistopuolueiden kannattajat hylkäsivät poliittisen kotinsa ja äänestivät Haavistoa ja Niinistöä.

Sdp:n ehdokas Tuula Haatainen sai vasemmiston potista 3,3 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliiton Merja Kyllösen saalis oli 3 prosenttia.

Ruotsalaisen kansanpuolueen Nils Torvalds oli ainoa ehdokas, joka kannatti avoimesti Suomen Nato-jäsenyyttä. Häneen luotti 1,5 prosenttia äänestäjistä.

Vaalien kotimaan äänestyprosentti oli 69,9. Se on 2,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa.

 

Juttua päivitetty tulostietojen osalta klo 22.16, klo 22.29 ja 23.24.