”Pandoran lipas on aukeamassa” – Halla-ahon ja Terhon kamppailusta tulee arvaamaton, ennakoi professori
Heikki Paloheimo arvelee, että railo perussuomalaisten sisällä syventyy entisestään.
Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ilmoitti tänään lähtevänsä mukaan perussuomalaisten puheejohtajakilpaan.
Puheenjohtajuudesta kilpailevat nyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ja kansanedustajat Leena Meri sekä Veera Ruoho.
Todellinen kamppailu käytäneen kuitenkin Terhon ja Halla-ahon välillä. Terholle tukensa ovat ilmaisseet muun muassa puolustusministeri Jussi Niinistö ja eduskunnan puhemies Maria Lohela.
Halla-aho on kritisoinut Terhoa ja tämän kannattajia puolueen eliitiksi. Terho on hänen mukaansa puolueen puheenjohtajan ”Timo Soinin perintöprinssi”.
Halla-ahon näkemykset ovat radikaaleja jopa perussuomalaisten sisällä. Jos hänestä tulisi puolueen puheenjohtaja, perussuomalaiset jakautuisi entistä syvemmin kahtia.
Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo arvelee, että maahanmuuttokriittisen Nuivan vaalimanifestin kannattajat eli niin kutsutut halla-aholaiset saavat nyt enemmän näkyvyyttä.
”Pandoran lipas on aukeamassa. Nyt kun Soini tukee avoimesti Terhon politiikkaa, toisenlaiset näkemykset pääsevät puolueessa esiin.”
Paloheimon mukaan perussuomalaisissa on näkynyt jo pitkän selkeä jako soinilaisiin ja halla-aholaisiin. Välillä se on johtanut voimakkaisiin kädenvääntöihin.
”Soini on kuitenkin antanut halla-aholaisille tilaa. Samalla hän on pitänyt taitavasti ohjat käsissään.”
Perussuomalaisten jytkyn eli eduskuntavaalivoiton vuonna 2011 mahdollistivat liikkuvat äänestäjät.
Nukkuvien puolueesta moni lähti uurnille, koska perussuomalaiset oli lupaus muutoksesta. Sosiaalidemokraattien ääniä vuoti erityisesti taantuneilta teollisuuspaikkakunnilta, keskustalaisten ääniä maaseudulta. Kokoomuslaiset, jotka pitivät puoluettaan liian liberaalina, äänestivät perussuomalaisia perinteisten arvojen vuoksi.
Näille äänestäjille Halla-aho voi olla liian radikaali vaihtoehto. Jos hänestä tulee puheenjohtaja, liikkuvat äänestäjät saattavat taas vaihtaa leiriä.
”He antavat äänensä todennäköisesti kristillisdemokraateille, sosiaalidemokraateille tai ehkä kokoomukselle”, Paloheimo arvelee.
Jos Terhosta tulee puheenjohtaja, puolueen ei todennäköisesti tarvitse pelätä yhtä suurta äänestäjäkatoa. Mutta Terhonkaan asema ei olisi helppo.
Paloheimon mukaan Terholla tulisi olemaan huomattavasti hankalampi asema puheenjohtajana kuin Soinilla on nyt.
”Terholla ei ole samanlaista karismaa. Todennäköisesti hänelle jäisi puoluekokouksen jälkeen täysin hajallaan oleva puolue.”
Onko Halla-aholla muuta agendaa kuin monikulttuurisuuden vastustaminen?
Suurimmat mielipide-erot Terhon ja Halla-ahon välillä liittyvät maahanmuuttokysymyksiin.
Terhon kannanotot ovat olleet sovinnaisempia kuin avoimesti maahanmuuttovastaisen Halla-ahon. Halla-aho suhtautuu avoimen vihamielisesti maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen.
Onko Halla-aholla oikeastaan muuta agendaa kuin monikulttuurisuuden vastustaminen?
”Jos on, niin hän on onnistunut jättämään sen maahanmuuttoasioiden varjoon. Me emme oikeastaan tiedä, millainen olisi Halla-ahon poliittinen ohjelma muissa asioissa kuin maahanmuuttokysymyksissä.”
Soini on ilmaissut kantansa siitä, että perussuomalaisten pitää viedä loppuun ne asiat, joita puolue on ollut kirjoittamassa hallitusohjelmaan.
Halla-aholla ei kuitenkaan ole tällaista näkemystä. Hänen mielestään hallituksessa oleminen ei ole mikään itseisarvo.
On mahdollista, että Halla-ahon johtama perussuomalainen puolue ei jäisi hallitukseen toteuttamaan hallitusohjelmaa vielä kahdeksi vuodeksi.
Paloheimo arvelee, että hallitusyhteistyö muuttuisi liian kitkaiseksi.
”On vaikea kuvitella, että Halla-ahon johtama perussuomalainen puolue voisi jatkaa Sipilän hallituksessa niin, että hallitus olisi vielä toimintakykyinen.”
Video: Jussi Halla-aho ilmoittaa lähtevänsä mukaan perussuomalaisten puheenjohtajakilpailuun.