Valtaa kahmimassa

Kansanedustajan aluevaaliehdokkuus tiedetään puolueissa ongelmalliseksi, mutta jopa puheenjohtajia lähtee ehdolle. Pääministeri jättää vaalit väliin.

Riikka Purra lähtee aluevaaleihin Länsi-Uudenmaan ja Petteri Orpo Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.
Riikka Purra lähtee aluevaaleihin Länsi-Uudenmaan ja Petteri Orpo Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. © Antti Aimo-Koivisto/LK

Suuri osa kansanedustajista asettuu todennäköisesti ehdolle tammikuun aluevaaleissa. Asia selvisi Suomen Kuvalehden soittokierroksella eduskuntapuolueiden puoluesihteereille.

Kansanedustaja voi siis jatkossa käyttää valtaa kolmella hallinnon tasolla: eduskunnassa, aluevaltuustossa ja kunnanvaltuustossa. Kesäkuun kuntavaaleissa kunnanvaltuutetuiksi valittiin 175 kansanedustajaa.

Puolueiden puheenjohtajista ehdolle ovat lähdössä ainakin Riikka Purra (ps), Petteri Orpo (kok) ja Sari Essayah (kd).

Maria Ohisalo (vihr) ja Harry Harkimo (liik) eivät voi asettua ehdolle, koska Helsingissä vaaleja ei käydä.

Aluevaltuustot päättävät tulevaisuudessa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta.

”Puheenjohtajana olisi vaikea rekrytoida ja innostaa muita vaalityöhön, jos ei itse ole mukana”, sanoo Sari Essayah.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat ja ministerit Annika Saarikko (kesk), Li Andersson (vas) ja Anna-Maja Henriksson (r) eivät vastanneet SK:n kysymykseen ehdokkuudesta.

Pääministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin sen sijaan kertoo, ettei asetu aluevaaleissa ehdolle ajankäytöllisistä syistä.

”On tärkeää, että tulevilla valtuutetuilla on aikaa hoitaa tehtävää”, hän viestittää avustajansa välityksellä.

Viestin mukaan Marin toivoo, että mahdollisimman moni ”aina kansanedustajista lähtien” lähtee ehdolle tuleviin vaaleihin.

 

Liike Nytiä lukuun ottamatta ehdolla tulee olemaan kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajia. Ylen tuoreessa kyselyssä 115 kansanedustajasta lähes joka kolmas kertoi asettuvansa ehdolle.

Puolueet pitävät tunnettujen kansanedustajien ehdokkuuksia tärkeänä äänestysaktiivisuuden nostamisen kannalta.

”Tuttujen ja itselle jo luotettavien ehdokkaiden näkeminen toivottavasti madaltaa kynnystä äänestää”, sanoo Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Moni puoluesihteeri katsoo, että kansanedustajilla voi olla sote-asiantuntijuutta, jota tarvitaan hyvinvointialueiden käynnistämisessä.

”En näe, että tässä murrosvaiheessa olisi haitaksi, että sote-muutosta eduskunnassakin valmistelemassa olleet kansanedustajat jatkavat valmistelutyötä ja tuovat osaamistaan hyvinvointialueille”, sanoo kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä.

 

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri pitää kolmella tasolla päättämistä kyseenalaisena.

”Kolme tehtävää on ajankäytön näkökulmasta todella paljon. Siinä on uskottavuusongelma.”

Haveri ei näe kansanedustajien tekemän sote-valmistelun tuovan erityistä hyötyä aluevaltuustoissa toimimiseen. Enemmän voi hyödyttää alan työkokemus tai kokemus paikallistason päätöksenteosta.

”Kiinnostavaa on, miten äänestäjät reagoivat ja tuomitsevatko he tällaisen käyttäytymisen.”

Haverin mielestä ensimmäisen aluevaltuustokauden aikana pitäisi arvioida kokemuksia ja harkita, rajataanko kansanedustajien ehdokkuutta kahteen tasoon.

Oikeusministeri Henriksson (r) ehdotti heinäkuussa, että puolueet sopisivat ministerien ja puheenjohtajien jäämisestä pois vaaleista. Ehdotus ei saanut kannatusta.

 

Liike Nyt vastustaa kansanedustajien ehdokkuutta.

”Pidämme vallan keskittymistä ongelmana. Kannatamme Ruotsin mallia, jossa kolmet vaalit pidetään kerralla ja korkeintaan kaksiin voi osallistua”, kertoo puoluesihteeri Juhani Klemetti.

PS:n puheenjohtaja Riikka Purra kertoo yrittäneensä nostaa eduskunnassa esille keskustelua siitä, onko kolmepaikkaisuus järkevää. Keskustelua ei hänen mukaansa syntynyt.

”Käytännössä lopputulos on sama: puolueet pyrkivät maksimoimaan äänimääränsä asettamalla ehdolle tunnetuimmat henkilönsä”, itsekin ehdolle lähtevä Purra sanoo.

Moni puoluesihteeri toivoo puolueiden keskustelua kolmepaikkaisuudesta ensimmäisen aluevaltuustokauden jälkeen.

”Jotta tulisi muutos, vaaditaan puolueiden välistä yhteisymmärrystä. Kaikkien pitää pelata samoilla säännöillä”, sanoo Rkp:n Fredrik Guseff.

Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen kertoo puolueen nostaneen esille ehdotuksen, että sama henkilö voisi tulla valituksi vain kahteen tehtävään.

”Ehdokkuuden rajoittaminen kuuluu lainsäätäjän tehtäviin. Jos niin halutaan tehdä, se on eduskunnan ja hallituksen asia”, toteaa kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko.

 

Vaaleissa ei ole kunnittaisia kiintiöpaikkoja, vaan ne käydään suhteellisen vaalitavan mukaisesti. Joitakin pienempiä kuntia on huolestuttanut äänten keskittyminen hyvinvointialueiden suuriin kaupunkeihin.

Etenkin PS:n puoluesihteeri Arto Luukkanen ja Liike Nytin Klemetti ilmaisevat huolensa syrjäseutujen ja pienten kuntien palveluista. Muutkin korostavat, että valtuutettujen tulee ajaa koko alueen, ei ainoastaan oman kunnan etua.

Puoluesihteerit muistuttavat myös äänestäjien vastuusta: pitää äänestää aktiivisesti.

”Eduskuntavaaleista on tuttua, että suomalaiset äänestävät eri kuntien ehdokkaita aika tasaisesti. Eivät Uudenmaankaan edustajat tule vain Espoosta tai Vantaalta”, sanoo keskustan Riikka Pirkkalainen.

Guseffin ja Maanselän mukaan tilanteeseen tuskin tulee isoa muutosta: jo nyt keskuskaupungit näyttävät suuntaviivoja sairaanhoitopiireissä ja kuntayhtymissä.

Professori Haverikaan ei pidä pienten kuntien asemaa ongelmallisena. Hän myös muistuttaa Kainuun maakuntakokeilusta, jossa vaaleissa oli käytössä kuntakohtaiset äänikiintiöt.

”Oli demokratian kannalta kornia, että hyvin pienillä äänimäärillä saattoi päästä ääniharavan ohi valtuustoon.”

 

Aluevaaleissa valitaan päättäjät 21 hyvinvointialueen aluevaltuustoihin. Tammikuusta 2023 alkaen alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta. Aluevaltuusto käyttää korkeinta päätösvaltaa ja päättää palveluiden hallinnosta, toiminnasta ja taloudesta.

Aluevaalit varmistuivat kesäkuussa 2021, kun eduskunta hyväksyi sote- ja alueuudistuksen.

Puoluesihteerit myöntävät aikataulun olevan tiukka. Kaikki puolueet ovat jo alkaneet kerätä ehdokaslistojaan.

”Kuntavaalien siirtäminen ei voi olla näkymättä, ja olemme aikataulusta hieman jäljessä. Vaaleihin suhtaudutaan kuitenkin innokkaasti”, keskustan Riikka Pirkkalainen kertoo.

Puolueista kokoomus, Sdp ja perussuomalaiset kertovat tavoittelevansa vaaleissa Suomen suurimman puolueen asemaa. Vaaleista on povattu haastavia muun muassa vihreille, joiden vahva alue Helsinki ei kuulu vaaleihin.

”Olemme tehneet hyvää tulosta monissa paikoissa ympäri Suomea aiemminkin. Paikallisjärjestöt ovat aina seuranneet omaa tulostaan eivätkä Helsingin”, puoluesihteeri Liikanen sanoo.

Puolueet valmistelevat nyt vaaliohjelmiaan. Puoluesihteerit toivovat, että kansalaiset ymmärtäisivät aluevaalien merkityksen.

”Ehkä tärkeimmät kuntien palvelut ja samalla noin 60 prosenttia niiden kustannuksista siirtyy hyvinvointialueille. Nämä vaalit ovat tärkeimmät monelle ihmiselle”, vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen sanoo.

Sisältö