Nöyryyttävä päivä Veikkaukselle ja Alkolle: Monopolijättiläiset ovat askeleen lähempänä sortumista
Analyysi: Poliitikot ovat pakotettuja toimimaan. Muuten internet ja EU-lait syövät monopolit pala kerrallaan.
Valtion monopolijättiläiset saivat 20. helmikuuta 2020 uutisia, jotka horjuttavat niiden perustuksia.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet alkoholin etämyyntiä koskevassa oikeudenkäynnissä. Päätös koskettaa Alkoa, koska sillä on yksinoikeus myydä vahvoja alkoholituotteita Suomessa.
Syyttäjän mukaan suomalaismies vältti veroja yli 1,65 miljoonan euroa myydessään ja maahantuodessaan Virosta ja Latviasta alkoholia yli 235 000 litraa.
Oikeuden mukaan ei ole selvää, mikä on laillista ja mikä laitonta etämyyntiä. Selvyyttä ei tullut myöskään etämyynnin tai etäostojen verokohteluun.
Käräjäoikeuden tuomio on valtiolle ja viranomaisille nolo asia ja se todistaa, kuinka epätoivoista viivytystaistelua valtio on vuosia käynyt etämyyntiasiassa.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran virkamiehet ovat toistuvasti tulkinneet, että alkoholin etämyynti Suomeen on kielletty. Näin on toimittu, vaikka EU on todennut selväsanaisesti, ettei Suomi tai mikään muukaan EU-maa voi estää verkon kautta tapahtuvaa alkoholin etämyyntiä.
EU-komissio on ehdottanut, että alkoholijuomien etämyynti sallittaisiin siten, että juomat luovutettaisiin hyväksytyistä luovutuspaikoista. Komission lausunnon jälkeen etämyynnin kieltäminen vedettiin pois alkoholilain uudistuksesta, joka toteutettiin Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella.
On muistettava, että kansalliset monopolit ovat EU:n perustamissopimuksen mukaan sallittuja. Viinan myynnin suistiminen kansanterveyden takia ei kuitenkaan saa rajoittaa kilpailua.
Sipilän hallituskaudella uutta alkoholilakia muutettiinkin siten, että muun muassa vahvojen oluiden myyminen sallittiin ruokakaupoissa.
Miksi siis ei sallittaisi etämyyntiä?
Käräjäoikeuden päätös pakottaa lainsäätäjät pohtimaan etämyyntiasian ratkaisemista myös kansallisessa lainsäädännössä.
Myös Veikkaus sai iskun monopolikilpeensä, kun yhtiötä koskeva hankintalakiselvitys julkaistiin samana päivänä.
Selvitys liittyy MOT-ohjelman uutiseen, jossa kerrottiin Veikkauksen jättäneen kilpailuttamatta pelijärjestelmäänsä koskevan 20 vuoden pituisen sopimuksen kansainvälisen peliyhtiö IGT:n kanssa. Sopimuksen arvo on useita kymmeniä miljoonia euroja.
Selvityksessä Veikkauksen laki- ja vastuullisuusjohtaja Pekka Ilmivalta selosti hankintalakiveivausta 13 sivun verran. Osa asiakirjasta on salattu liikesalaisuuteen vedoten.
Ilmivalta totesi, ettei pelijärjestelmän kilpailutuksesta ollut odotettavissa hyötyä. Laki- ja vastuullisuusjohtajan mukaan pelijärjestelmän hankintaoikeudellinen riski kyllä tunnistettiin, mutta kokonaisarviossa se arvioitiin ”hallittavaksi”.
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) kokonaisarviossa Veikkauksen selvitys ei ollut riittävä. Ministeri kirjoitti valtioneuvoston kanslian sivuille tekstin, jossa hän kertoi vaativansa lisäselvitystä.
”Olen omistajaohjausministerinä ohjeistanut virkamiehiä teettämään ulkopuolisen juridisen arvion pelimoottorisopimuksen jatkoon liittyvästä kokonaisuudesta.”
Kilpailutuksen laiminlyönti on vain yksi Veikkauksen kyseenalaisista toimintatavoista kertova tapaus viime vuosina. Yhtiö on toistuvasti päätynyt otsikoihin aggressiivisen markkinointinsa ja arpajaislain rikkomisen vuoksi.
Muissa Euroopan maissa, Suomea ja Norjaa lukuun ottamatta, mahdollisista pelimonopoleista on luovuttu ja käytössä on lisenssijärjestelmä.
Epäselvä tilanne ei voi jatkua loputtomiin. Sekä alkoholin etämyynnin että Veikkauksen osalta poliitikot joutuvat tekemään päätöksiä ennemmin tai myöhemmin.