Räsäsen panttivankina
KD:n tilaama kysely paljasti äänestäjien karttavan puoluetta homovastaisuuden takia. ”Päivi Räsänen käy ristiretkeä, joka on koitunut taakaksi puolueelle”, sanoo puoluevaikuttaja.
Pieni puolue vaikuttaa ulospäin rauhalliselta. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei taaskaan saanut vastaehdokasta puoluekokoukseen, joka järjestetään viikonloppuna 28.–29. elokuuta.
Sisällä kuohuu. Moni kristillisdemokraatti on kyllästynyt vuodesta toiseen jatkuvaan keskusteluun homoseksuaalisuudesta. Väkeä jakaa puolueen julkisuuskuvaa hallitseva kansanedustaja, entinen puheenjohtaja ja ministeri Päivi Räsänen.
Vuoden 2019 kehnon eduskuntavaalituloksen jälkeen puolue teetti Kantar TMS Oy:llä tutkimuksen siitä, miksi kristillisdemokraatteja ei äänestetä. Kyselyn mukaan esteenä on kokemus homovastaisuudesta. KD nähdään uskontoa ja politiikkaa sekoittavana yhden asian liikkeenä. Joka kolmas kertoi pitävänsä KD:ta ”kovasydämisenä” homoseksuaaleja kohtaan.
Linjaerimielisyys KD:n sisällä ei koske niinkään puolueen perhe- ja avioliittopolitiikkaa vaan sitä, miten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä puhutaan. Yhä useampi olisi valmis jo jättämään vuonna 2017 tehdyn avioliittolain muutoksen taakseen.
”Päivi keskittyy toisten seksuaalisuuden parjaamiseen. Kyllähän kristillinen avioliitto minullekin Raamattuun uskovana on miehen ja naisen välinen liitto, mutta kai tässä vähempikin vittuilu riittäisi”, sanoo yksi puoluehallituksen jäsen SK:lle.
Moni puoluevaikuttaja ei halua kritisoida Räsästä omalla nimellään.
KD Nuorten puheenjohtaja Annika Lyytikäinen ei arastele. Järjestö vaatii puoluekokousaloitteessaan selvitystä koetusta kovasydämisyydestä.
”Käytännössä tämä henkilöityy Räsäseen.”
”Hän käy ristiretkeä, joka on jo hyvin pitkän aikaa koitunut taakaksi puolueessa kaikille, joiden toiminnan keskiössä eivät ole samat asiat.”
Yksi SK:lle puhunut puoluevaikuttaja sanoo, että Räsänen tarvitsee julkisuutta ja näkyvyys hyödyttää häntä itseään, ei puoluetta. Haastateltava viittaa vuoden 2019 vaaleihin, joissa Räsänen pääsi vaalipiirinsä viimeisenä läpi eduskuntaan.
KD Nuorten Lyytikäinen kritisoi myös puolueen johtoa.
”Tavallinen äänestäjä tietää KD:sta vain sen, että se on puolue, jota kiinnostaa, mitä ihmisten makuuhuoneissa tapahtuu. Toivoisin, että puoluejohto edes jossain määrin avaisi suunsa.”
Puheenjohtaja Essayah ei halua osapuoleksi homokeskusteluun.
”Eivät ne (Räsäsen ulostulot) ole puolueen tviittejä tai lausuntoja. Hän on kansanedustaja, mutta myös evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja kirkkonsa päättäjiä. Hän käy teologista keskustelua kirkolleen ajankohtaisesta kysymyksestä”, Essayah sanoo.
Selitys ei tyydytä Lyytikäistä.
”Voihan niin väittää, mutta miten uskottavaa se on? Keskustelu liitetään puolueeseen. Sitä käy emerituspuheenjohtaja ja kansanedustaja.”
Essayah kiistää riitaisuuden puolueessa.
”Puolueissa on erilaisia ajattelutapoja ja ryhmiä, mutta ei meillä ole sellaisia jakolinjoja kuin mistä esimerkiksi kokoomuksen osalta on kirjoitettu.”
Vuonna 2020 Kantar selvitti myös Räsäsen lausuntojen vaikutusta mielikuvaan kristillisdemokraateista. Murskaavat tulokset käsiteltiin suljettujen ovien takana puoluehallituksen kokouksessa.
Puolet vastaajista kertoi Räsäsen vaikuttavan kielteisesti mielikuvaan kristillisdemokraateista. Heistä suurimman osan mielestä vaikutus oli erittäin kielteinen. Joka kymmenes piti vaikutusta positiivisena.
Essayah sanoo Räsästä koskevan kyselyn tulleen hänelle yllätyksenä.
”Kantar oli tehnyt kyselyn ikään kuin demonstroidakseen osaamistaan. Puolue ei tästä maksanut mitään.”
Puoluesihteeri Asmo Maanselkä myöntää, että suhtautuminen homoseksuaalisuuteen aiheuttaa ristivetoa puolueessa.
”Pitää tehdä tosissaan töitä, jotta ajatus homoja vihaavasta puolueesta saadaan muutettua.”
Puoluekokouksen alla kirjoittamassaan KD-lehden kolumnissa puoluesihteeri vaatii nostamaan kissan pöydälle.
”Kristillisdemokratia, jossa lähimmäisyyttä korostetaan (…) ei voi menestyä nykymaailmassa kivikovilla asenteilla seksuaalivähemmistöjä kohtaan, vaikka puheenjohtajana olisi kuka”, hän kirjoittaa.
Maanselän mielestä tämänkaltaisessa viestinnässä ”perussuomalaiset ovat kristillisdemokraatteja etevämpiä”.
Kirjoitus on tuonut Maanselälle kymmeniä kriittisiä palautteita, hänen eroaankin on vaadittu.
Räsänen kommentoi SK:n tietoja tekstiviestillä.
Hän kertoo olevansa rauhallisella mielellä ja avoin myös kriittiselle keskustelulle sekä puolueen että kirkon sisällä.
”Lausunnot, joista joudun syksyllä käräjille, nousevat uskonvakaumuksestani eivätkä ole puoluepoliittisia kannanottoja. Myös kansanedustajalla on uskonnonvapaus.”
Valtakunnansyyttäjä on nostanut Räsästä vastaan syytteen kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Puoluevaikuttajat kuvaavat SK:lle, että puolueessa on linjaerimielisyyttä identiteettipolitiikan ja eurooppalaisen kristillisdemokratian välillä.
Toiset haluaisivat puolueensa kasvavan keskusta-oikeistolaisena yleispuolueena, toisille kristillisdemokraatit on nimenomaan uskontopuolue.
Räsäseen liittyvä kiistely heijastuu myös viikonlopun henkilövaaliin. Toinen varapuheenjohtaja Viljami Haavisto ei hae uutta kautta. Syyksi hän kertoo SK:lle seksuaalivähemmistöjä loukkaavat kannanotot, joihin ”ei halua tulla yhdistetyksi”.
Viljami Haaviston tapaan kolmas varapuheenjohtaja Sonja Falk ei hae jatkokautta. Vahvin ennakkosuosikki kisassa on puolueen nykyinen ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman.
SK:n haastattelemat puoluevaikuttajat nimesivät toisen ja kolmannen varapuheenjohtajan paikoille ennakkosuosikeiksi vantaalaisen lääkärin ja KD Naisten puheenjohtajan Tiina Tuomelan sekä Suomen Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) lähetysjohtajan, pastori Ville Auvisen.
Tuomela ja Auvinen edustavat päinvastaisia näkemyksiä suhteessa Räsäseen. Tuomela yhtyy nuorten kritiikkiin.
”Moni meistä haluaisi keskittyä politiikkaan, jossa voi saavuttaa muutoksia eikä vain huomiota.”
”Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat todella herkkiä ja ainakin tarkoituksellisen loukkaamisen ja satuttamisen pitää loppua. Kristillisdemokraatit voisi kymmenen vuoden kuluttua olla merkittävä keskusta-oikeistolainen puolue. Se ei ole mahdollista seksuaalietiikkaan keskittymällä”, Tuomela sanoo.
Puolueessa on hänen mukaansa monia, jotka hyväksyvät samaa sukupuolta olevien liitot. Harva kuitenkaan uskaltaa tuoda näkemyksiään esiin.
”Palaute puolueen sisällä on joskus rajua. Päivi Räsänen itse on kiltti, suorastaan ihana ihminen. Mutta silloin, kun hänen esittämiään ajatuksiaan kritisoi, voi joutua sosiaalisessa mediassa melkoisenkin hyökkäyksen kohteeksi.”
Ville Auviselta entinen puheenjohtaja saa ymmärrystä.
”Kun Päivi Räsänen esiintyy julkisuudessa, meillä konservatiivijoukossa todetaan, että juuri näinhän se asia on.”
Auvisen mukaan Räsäsen ei pidä olla hiljempaa, vaan muiden pitäisi puhua kovempaa.
”Iso osa potentiaalisista kannattajistamme siirtyy perussuomalaisiin, koska siellä sanotaan asioita selkeämmin.”
Hän kummeksuu myös puheita kovasydämisyydestä. Auvinen kertoo valinneensa KD:n puolueekseen, koska ei halunnut pappina loukata ketään seurakuntalaisia sitoutumalla selkeästi oikeistoon tai vasemmistoon.
”Kristillisdemokraatit on sitoutunut vain kristillisiin arvoihin. Jos se jotakuta loukkaa, se on hänen ongelmansa.”
Räsäsen sijaan Auvinen hakee syyllistä puolueen julkisuuskuvan ongelmiin mieluummin mediasta.
”Neljäs valtiomahti, jota sinä edustat, määrittelee, millainen kuva annetaan. Nyt syntyy kuva, että me puhuisimme vain avioliitosta. Kristillisdemokraateilla on sama ongelma kuin joillakin herätysliikkeillä. Mehän Sleyssäkin puhumme hyvin vähän naispappeudesta. Sama tilanne on KD:ssa.”
Suomen Kristillinen liitto muutti nimensä Suomen Kristillisdemokraattiseksi puolueeksi puoluekokouksessa vuonna 2001.
Seuraavissa eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli yli viisi prosenttia, enemmän kuin koskaan aiemmin. Sen jälkeen kannatus on laskenut. Vaaleissa 2019 KD sai 3,9 prosenttia äänistä ja viisi kansanedustajaa.
Nimenmuutoksen ajoi puoluekokouksessa vuonna 2001 läpi puolueen silloinen puheenjohtaja Bjarne Kallis.
Kaksi vuotta nimen vaihtumisen jälkeen Kallis erosi kesken puheenjohtajakauden, kyllästyneenä konservatiivikristittyjen hyökkäyksiin häntä kohtaan.
”Ei vasemmistoliittokaan nykyisin puhu niistä asioista, joista SKDL puhui. Jos se sen tekisi, sillä ei olisi paikkaa eduskunnassa. On ihmisiä, jotka haluavat palata kristillisen liiton aikaan. Mutta on puolueessa myös niitä, jotka haluavat johtaa kristillisdemokraatteja eurooppalaisen kristillisdemokratian suuntaan.”
Kristillisdemokraatit on kahdenkymmenen vuoden ajan näkynyt julkisuudessa ensisijaisesti avioliittokysymyksen kautta.
”Ilman visiota kansakunta menehtyy. Ilman visioita puolue menehtyy. Pitäisi katsoa eteenpäin, puhua tavoitteista, jotka ovat hyväksi ihmiselle ja yhteiskunnalle. Pitäisi katsoa eteenpäin ja puhua tavoitteista, joiden puolesta voi toimia ja jotka voivat johtaa johonkin”, avioliittokeskusteluun kyllästynyt Kallis sanoo.
”Kyllä se viesti on jo perille mennyt.”
Yksi eurooppalaista kristillisdemokratiaa ja aatteellisen yleispuolueen roolia kannattavista vaikuttajista on KD Nuorten entinen puheenjohtaja Aki Ruotsala.
Hän nousi julkisuuteen kesällä 2018, kun hänet palkattiin Pori Jazzin toimitusjohtajaksi ja erotettiin vain vuorokautta myöhemmin.
Potkujen taustalla olivat Ruotsalan homoseksuaalisuudesta antamat kommentit ja niistä noussut kohu. Hän kertoo nyt tulleensa ”mediassa väkisin vedetyksi” hänelle väärään rooliin.
Ruotsalan mukaan nimen vaihtamisesta alkanut muutos jäi kesken eikä kulttuuri puolueessa muuttunut.
Essayah ei näytä asettaneen arvovaltaansa tämän muutoksen tueksi tai yrittäneen suitsia Räsäseen liittyvää huomiota. Ruotsala puolustaa kuitenkin Essayahia.
”Puheenjohtajakaudelle on osunut yleinen politiikan ja viestinnän murros. Keskustelua leimaavat sukupuoli-identiteetin lisäksi muukin identiteettipolitiikka. Tässä suhteessa Sari näyttäytyy erilaisena kuin Päivi. Hän ei ole identiteettipoliitikko.”
Kohujen kautta puolueen liepeille ja jäseniksi on Ruotsalan mukaan tullut ihmisiä, joille avioliittoasiat ovat keskeisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Niiden varaan ei voi rakentaa koko politiikkaa.
”Olisihan se aika haastavaakin, sillä aika harvoin jossakin kunnanvaltuustossa avioliiton muotoja tai seksuaalisuutta käsitellään.”
Juttua muokattu kello 17.20: korjattu Maanselän kolumnia koskevaa lainausta. Alkuperäisestä tekstistä saattoi virheellisesti saada kuvan, että Maanselän mielestä Räsänen olisi hyökännyt kommenteillaan maahanmuuttajia vastaan.