Ministeri haluaa muuttaa Business Finlandin tuen sääntöjä, torjuu kansliapäällikkönsä ajatuksen helikopterirahasta

"Kyllä me tarvitsemme kuitenkin kontrollia siinä, mihin raha menee", sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

koronavirus
Teksti
Jari Hanska
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoo Suomen Kuvalehdelle, että Business Finlandin yrityksille jakaman hätärahoituksen sääntöjä voisi muuttaa. Toisaalta ministeri sanoo, että isojen muutosten tekeminen kesken haun voi aiheuttaa “lisää sekaannusta”.

SK kertoi 17. huhtikuuta Business Finlandin tukien kohdentumisesta. Isoimmat siivut ovat toistaiseksi menneet it-alalle ja liikkeenjohdon konsultoinnin yrityksille.

Kriisistä rajusti kärsinyt ravintola-ala on saanut selvästi alle puolet it-alan potista.

Business Finland jakaa tukea pk-yrityksille ja ely-keskukset alle kuusi henkilöä työllistäville yrityksille.

Tuet on tarkoitettu kehittämishankkeisiin. Niitä ei voi käyttää esimerkiksi investointeihin tai yrityksen juoksevien kustannusten kattamiseen. Tuet eivät siis välttämättä kohdennu niille yrityksille, jotka ovat viruksen takia suurimmissa vaikeuksissa.

Marinin hallituksen hätätuet: Business Finlandin koronarahaa eniten it-alalle ja liikkeenjohdon konsulteille

Lintilä kertoo ohjeistaneensa, että kehitysrahaa jaettaessa oltaisiin joustavia.

“Kumpikaan toimija [Business Finland tai ely-keskukset] ei ole alkujaan perustettu tätä varten. Eikä niiden ohjeistusta ole perustettu tällaista työtä varten. Olen itse esittänyt, että käytetään joustavuutta siinä tulkinnassa.”

Lintilä näkee yhtenä ongelmana sen, millaisia rajoituksia Business Finlandin myöntämän rahan käyttöön liittyy. Tukirahalla voidaan kattaa vain niukasti yrityksen kiinteitä kustannuksia, kuten tilavuokria.

”Meillä on ongelma, joka täytyy ratkaista. Esimerkiksi Business Finlandin tuissa vain 20 prosenttia voi olla kiinteitä kustannuksia. Siellä on tarve sitä nostaa”, Lintilä sanoo.

”Jos me ajatellaan ihan perus pk-yrittäjää: siellä on kiinteät kustannukset, vuokrat, energiat, tietoliikennemaksut ja niin edelleen. Eli kyllä meidän pitää pystyä sinne puolelle liikkua tässä.”

Lintilä ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten paljon säännöissä pitäisi joustaa nyt, kun rahojen jakaminen on jo aloitettu.

“Mutta sitten taas pitää huomioida se, että ei me ihan totaalisesti voida lähteä muuttamaan [kriteerejä], koska sitten tulee ehkä enemmän vaan sekaannusta ja tulkintaongelmaa siihen, että mitkä kriteerit on ollut missäkin vaiheessa voimassa.”

Lintilän mukaan noin 10 prosenttia pk-yrityksistä on tilanteessa, jossa kassa ei kestä enää kuukauttakaan.

”Kyllä se kertoo siitä, että tarve on kova.”

 

Miksi tukea jaetaan kehityshankerahoituksena Business Finlandin kautta?

Elinkeinoministerin mukaan ministeriössä päätettiin, että rahat jaetaan yrityksille Business Finlandin ja ely-keskusten kautta, koska kyseiset organisaatiot olivat jo valmiiksi olemassa.

”Jos me olisimme lähteneet rakentamaan uusia [rakenteita], niin olisi puhuttu kuukausista. Plus että meillä ei olisi ollut minkäänlaista lainsäädäntöä”, Lintilä sanoo.

”Me olemme täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Ei ole missään vaiheessa varauduttu, että valtio alkaisi tällaista kriisirahoitusta jakaa.”

 

Hallitus on antanut Business Finlandin jaettavaksi 800 miljoonaa euroa ja ely-keskuksille 400 miljoonaa euroa.

Business Finlandin vastuulla ovat yli viisi henkeä työllistävät yhtiöt ja ely-keskuksilla pienemmät yritykset. Itsensätyöllistäjien tukeminen kuuluu puolestaan kuntien hoidettavaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on pohdittu erilaisia uusia tapoja tukea yrityksiä.

Kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoi perjantaina 17. huhtikuuta järjestetyssä lehdistötilaisuudessa, että ministeriö selvittää “eräänlaisen helikopterirahan” käyttämistä yritysten rahoittamiseksi.

Termi on tuttu tilanteista, joissa keskuspankit jakavat suoraa vastikkeetonta rahaa valtioille tai ihmisille. Nyt helikopterirahaa annettaisiin suoraan yrityksille.

Ministeri Lintilä torjuu kansliapäällikkönsä ajatuksen.

“Se oli hänen ajatteluaan. Olen itse vähän skeptinen tällaisen helikopterirahan suhteen. Kyllä me tarvitsemme kuitenkin kontrollia siinä, mihin raha menee.”

 

Hallitus on luvannut ravintola-alalle erillisen tuen. Paketti julkaistaneen loppuviikosta.

STT:n tietojen mukaan kyseessä olisi vahingokorvaustyyppinen tuki, jossa kompensaatio laskettaisiin todennäköisesti mekaanisen kaavan avulla ja suhteutettaisiin liiketalouden tunnuslukuihin.

Korona on runnellut ravintola-alaa erityisen ankarasti, koska valtio on määrännyt niiden ovet suljettaviksi. Vain noutomyynti on sallittua.