Välitilinpäätös
Hallitus asetti koronan torjunnalle kolme tavoitetta. STM:n kansliapäällikön mukaan niissä on onnistuttu ”kohtalaisesti”.
Toukokuun 6. päivänä 2020 hallitus teki periaatepäätöksen hybridistrategiasta. Yhteiskunnan laajoista koronarajoituksista haluttiin siirtyä kohdennetumpiin toimenpiteisiin.
”Tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Tavoitteet ovat olleet koko ajan samat ja pyrimme toimillamme varmistamaan niiden toteutumisen”, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd).
Epidemia alkoi maaliskuussa 2020. Suomeen julistettiin poikkeusolot. Tapausten kasvu saatiin pysähtymään laajojen rajoitusten ja suositusten avulla. Kesällä epidemia hellitti ja yhteiskuntaa avattiin.
Sairaanhoitopiirit vakuuttivat, että mahdolliseen toiseen aaltoon on varauduttu.
Syksyn aikana syntyi alueellisia tartuntamäärien ryöpsähdyksiä. Marraskuun alun jälkeen tilanne on huonontunut hälyttävän nopeasti monilla alueilla. Jälleen ollaan lähellä poikkeusoloja.
Miten Suomi on on tähän mennessä onnistunut tavoitteidensa toteuttamisessa?
Ensimmäinen tavoite: taudin leviämisen estäminen yhteiskunnassa.
Tilannekuvan selventämiseksi syyskuussa 2020 tehtiin kolmiportainen malli, jossa alueet ovat tartuntatilanteensa perusteella joko perustasolla, kiihtymisvaiheessa tai leviämisvaiheessa. Jokaiseen vaiheeseen on listattu toimenpiteet, joilla epidemia pyritään pitämään hallinnassa.
Marraskuun alun jälkeen moni sairaanhoitopiiri on siirtynyt leviämisvaiheeseen. Silti Suomella menee eurooppalaisessa vertailussa keskeisten mittareiden osalta hyvin. Ilmaantuvuusluku on joissain maissa Suomeen verrattuna jopa kymmenkertainen.
Hybridistrategia nojaa ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida” -toimintamalliin, jonka avulla tartuntaketjut pyritään nopeasti katkaisemaan.
Mallin toteuttamisessa ilmeni ongelmia kesän ja syksyn aikana. Elokuussa testaus ruuhkautui pahasti monin paikoin. Osasyynä oli väestössä kiertänyt rinovirus, joka ajoi ihmisiä testeihin.
Matkustusrajoituksia on muokattu epidemiatilanteen mukaan. On arvioitu, että toinenkin aalto tuli ulkomailta matkailijoiden mukana. Matkailua avattiin kesällä, vaikka liikkujien testaamista koskevaa lainsäädäntöä ei ollut saatu aikaan.
”Voidaan aina miettiä, olisiko yhteiskuntaa pitänyt sulkea enemmän”, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
STM vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Varhila on ministeriön ylin virkamies.
Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut Uuden-Seelannin tukahduttamisstrategian esimerkiksi onnistuneesta viruksen leviämisen torjunnasta. Joulukuun 8. päivään mennessä 4,9 miljoonan asukkaan maassa oli menehtynyt 25 ihmistä. Suomessa kuolleita oli 424, Ruotsissa 7 067. Suomen luku on kansainvälisesti vertailtuna hyvin matala.
Varhilan mukaan länsimaiseen demokratiaan ei kuulu yhteiskunnan rajojen täydellinen sulkeminen, eikä se olisi globaalissa maailmassa mahdollista.
”En kuulu siihen joukkoon, joka sanoo, että tämä tauti voitaisiin tukahduttaa.”
Suomessa testauskapasiteettia on kasvatettu lähes 40 000 testiin päivässä. Määrä on väestöön suhteutettuna Euroopan suurimpia. Toisaalta iso osa hankitusta kapasiteetista on ollut tyhjäkäytöllä.
”Kun tämä perustuu vapaaehtoisuuteen, ei ihan aina saavuteta sitä ryhmää, johon pitäisi testausta saada”, sanoo Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Jotta strategia toimisi, pitäisi ”propagandakampanjaa” hänen mielestään pitää yllä. Osaa ihmisistä ei saa ”kirveelläkään” käymään testeissä, vaikka syytä olisi. Lehtonen katsoo strategian osoittautuneen kuitenkin tehokkaaksi ja nostaa esimerkiksi Vaasan ripeät toimet epidemian hallinnassa.
Haasteena on tasapainoilu rajoitusten ja muiden toimenpiteiden välillä.
”Me ei olla missään vaiheessa jouduttu nostamaan käsiä pystyyn ja lopettamaan tartuntojen jäljittämistä.”
Hus hoitaa tällä hetkellä noin kolmanneksen Suomen testeistä. Tulos tulee keskimäärin alle vuorokaudessa.
Nopea testaaminen on välttämätöntä, jotta jäljitys saadaan aloitettua rivakasti ja tartuntaketjut katkaistua. Leviämisvaiheen yhtenä kriteerinä on, että enää alle puolet tartuntalähteistä pystytään jäljittämään.
Helsingissä osuus on viime aikoina ollut noin 40 prosenttia. Jos mukaan lasketaan todennäköiset tartunnanlähteet, luku nousee noin 60 prosenttiin.
Yhteydenotto tartunnan saaneeseen on voinut kestää useita päiviä. Tavoiteaika on vuorokausi, mikä Helsingin epidemiologisen toiminnan ylilääkärin Sanna Isosompin mukaan toteutuu nyt.
Isosomppi katsoo, että jäljittämisessä on onnistuttu hyvin. ”Totta kai haluaisimme, että viiveitä ei koskaan olisi.”
Syksyllä jäljitystyötä tekemään on palkattu lisää työntekijöitä sekä etsitty vapaaehtoisia järjestöistä. Työvoiman suuri tarve ei ole Isosompin mukaan tullut yllätyksenä.
”Nämä ovat samoja ammattilaisia, joita tarvitaan moniin muihinkin terveydenhuollon tehtäviin. Aika niukoista resursseista kaikki rekrytoivat tahot kilpailevat.”
”Kukaan ei tällaisessa hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa voi tietää tarkkaan, mikä on kullakin ajan hetkellä resurssien tarve.”
”Kun potilas tulee, pitää katsoa, mihin hän mahtuu.”
toinen tavoite: terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen.
Kansainvälisesti vertailtuna sairaalat ovat onnistuneet vastaamaan pandemiaan erinomaisesti. Parempi tilanne on ollut ainoastaan maissa, jotka ovat pyrkineet tukahduttamaan epidemian täysin.
STM:n Varhilan mukaan joulukuu on kriittistä aikaa. Sairaalaosastohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on kasvanut dramaattisesti. Tehohoidon tilanne on vielä ”säällisellä tasolla”, mutta kapasiteetin loppuminen on mahdollista.
Epidemia on koetellut kantokykyä erityisesti Husissa. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan sairaaloiden tilanne on nyt hyvin erilainen kuin keväällä.
Tuolloin vuodepaikkoja ja henkilökuntaa vapautui, kun kiireetön hoito ajettiin alas. Leikkaussalihoitajia koulutettiin avustamaan tehohoidossa. Päivystyksissä oli hiljaista, koska ihmiset eivät hakeutuneet niihin samalla tavalla kuin aiemmin.
Nyt tilanne on vaikea.
”Sairaalat ovat nyt täynnä potilaita. Kun potilas tulee, pitää katsoa, mihin hän mahtuu.”
Hus ilmoitti 8. joulukuuta vähentävänsä kiireetöntä hoitoa ja avaavansa kirurgiseen sairaalaan ylimääräisen koronateho-osaston.
STM:n Varhila ei pidä järkevänä, että kiireetöntä hoitoa olisi ennakoivasti ajettu alas aikaisemmin syksyllä. ”Varautuminen tehdään niin, että pystymme nopeasti siirtämään kapasiteettia.”
Hänen mukaansa kevät oli hyvää harjoitusta siinä, miten henkilöstöä pysytään kouluttamaan tarpeen mukaan uusiin tehtäviin.
Ammattijärjestö Tehyn syyskuisessa kyselyssä kolmannes erikoissairaanhoidossa työskentelevistä kuvaili työhyvinvointiaan huonoksi. Lähes 70 prosenttia koki epidemian heikentäneen sitä. Mäkijärven mukaan väsymys ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt irtisanoutumisina tai sairauslomien kasvuna.
Kolmas tavoite: riskiryhmien suojaaminen.
Ryhmiin lasketaan yli 70-vuotiaat sekä ne ihmiset, joilla perussairaudet merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Myös mittava ylipaino ja tupakointi lisäävät riskejä.
Lähes 90 prosenttia kuolleista on ollut yli 70-vuotiaita. Kesällä ja syksyllä virus kulki lähinnä nuorten aikuisten joukossa. Syksyllä se levisi vanhempaan väestöön ja kuolleiden määrä kääntyi hienoiseen kasvuun.
Husin alueella koronakuolemista vain pieni osa on tapahtunut sairaaloissa, Mäkijärvi sanoo. Jopa kaksi kolmasosaa koronakuolemista on tapahtunut vanhusten hoivakodeissa.
STM:n Varhila arvioi, että riskiryhmiä on syksyllä onnistuttu suojaamaan hieman kevättä paremmin. Tauti on silti päässyt taas hoivakoteihin, ja ihmisiä on kuollut koronaan. ”Yhtään niitä ei tietystikään saisi olla. Siinäkin olisimme voineet menestyä paremmin.”
Senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina kiittää etenkin kevään ripeää toimintaa.
”70 vuoden ikäraja tuotiin nopeasti esille. Me ikäihmiset opimme silloin hyvin nämä varotoimet ja tuntuu, että tälläkin hetkellä noudatamme parhaiten ohjeita.”
Hän nostaa esille myös keskustelun eristystoimien voimakkuudesta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on moittinut STM:n ohjeistusta vanhustenhuollon yksiköihin. Vierailuja on kielletty tai rajoitettu myös lainvastaisesti.
”Kyllä se on ollut todella vaikea asia päättäjille ja hoivakotien johtajille miettiä, mihin vedetään raja liikkumisessa ja omaisten tapaamisessa”, Taina sanoo.
STM:n Varhilan mukaan hybridistrategia ”on edelleen käyttökelpoinen”. Jokaisessa tavoitteessa on onnistuttu ”kohtalaisesti”.
”Kevään suojavälinekeskusteluista oppineena en enää sano missään kohtaa erinomaisesti tai hyvin. Olen oppinut käyttämään termiä kohtalainen.”
Yhteiskunta on yhä toimintakykyinen. Tavoitteena on ollut, että valmiuslakia ei enää tarvitsisi käyttää.
”Nyt mitataan sitä, mihin meidän normaaliaikojen lainsäädännön rahkeet riittävät.”
Varhilan mukaan strategian toimiminen edellyttää kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä ennakoivaa toimintaa. Lisäksi niiden pitäisi huomioida muidenkin alueiden tautitilanne.
”Tämä on ehkä se, mitä me ei olla riittävästi painotettu tähän saakka.”
Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Pirkanmaa saavat Varhilalta kehuja toiminnastaan. Liian hitaita alueita hän ei halua luetella.
”Uudenmaan voi mainita nimeltä, kun se on julkisuudessa jo muutenkin.”
Tiukkoihin rajoitustoimenpiteisiin olisi pitänyt siellä ryhtyä kolme tai neljä viikkoa aikaisemmin, Varhila sanoo.
”Uusimaahan teki ihan loistavan ryhtiliikkeen. Siitä pitää antaa kiitokset.”