Bulldoggi

Ministerieroon johtaneet ostot junaillut Kari Jääskeläinen on kovien otteiden poliittinen avustaja – ja puolueelleen merkillisen arvokas mies.

politiikka
Teksti
Wilhelmiina Palonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kesäkuussa 2020 valtiovarainministeri Katri Kulmuni seisoi Eduskuntatalon aulassa. Tiedotustilaisuus kesti vain kolme minuuttia. Hän eroaisi.

Yhtä asiaa keskustalainen Kulmuni korosti: hän kantoi poliittisen vastuun, vaikka ei ollut tehnyt itse ministeriöidensä laskuun hankintoja, joista häntä syytettiin, eikä myöskään ollut tiennyt niistä aiemmin.

Kulmuni pudisti päätään. Ei, en ollut tiennyt.

Suomen Kuvalehti oli joitain päiviä aiemmin paljastanut noin 50 000 euron ostot. Ministerille hankittua viestintäkoulutusta oli käytetty myös puolueen puheenjohtajan tehtävissä.

Ostoja oli järjestänyt Kulmunin erityisavustaja Kari Jääskeläinen.

Hankintoja koskevissa sähköposteissa ministeriön virkamiehet olivat muistuttaneet hankintasopimuksesta ja siitä, että heidän ministeriönsä itse asiassa vastaa hankintalaista. Viestintätoimistot oli aiemmin kilpailutettu. Kilpailutuksen oli voittanut Ellun kanat.

Se ei ollut kelvannut. Jääskeläinen oli halunnut Tekirin.

”Terve miehet, ymmärrän pointtinne erinomaisen hyvin. Vaan…”

Hän oli toistellut, että ministerin piti pystyä valitsemaan käyttämänsä yritys itse. Ministeri on erityistapaus.

Virkamiehet olivat taipuneet.

 

Virallisesti erityisavustajat ovat virkamiehiä. Työsopimukset poikkeavat silti tavallisesta. Jos ministerin luottamus loppuu, loppuvat työtkin.

Paperilla avustajilla on valtaa niukasti. Käytännössä keinoja vaikuttaa on paljon.

Avustajat itsekin ajattelevat niin, sanoo erityisavustajia tutkinut Janika Takatalo, Turun yliopiston tohtorikoulutettava. Hän on itse toiminut kokoomusministerin avustajana.

”Haastatteluissa nousi esiin, että osa avustajista näki oman asemansa jopa vallakkaampana kuin kansanedustajilla”, Takatalo sanoo.

Valta perustuu pitkälti tietoon.

Kansanedustajaksi pyrkiminen näytti avustajista hitaalta keinolta päästä valtaan. Avustajana asioihin pääsee vaikuttamaan ilman, että joutuu itse median läpivalaisemaksi.

Lakialoitteisiin ja hankkeisiin erityisavustajat pääsevät käsiksi jo valmisteluvaiheessa. Neuvotteluissa he voivat toimia ministerinsä edustajana.

Iso osa työstä on sen arvioimista, mihin ministerin aikaa kannattaa käyttää, sanoo yksi tätä juttua varten haastatelluista erityisavustajista. Erityisavustajan pitää punnita, milloin ministerin tulisi tavata virkamiehiä ja milloin riittää, että avustaja briiffaa ministerin aiheeseen esimerkiksi automatkan aikana.

Erityisavustajien keskipalkka on noin 6 000 euroa kuukaudessa. Rekrytoinnissa painavat henkilösuhteet, Takatalo sanoo.

”Kyse on ministerin luottamuksesta juuri siihen henkilöön.”

”Valinnan jälkeen tuli sellainen olo, että Kulmuni ottaa avustajan, jota joutuu itse vahtimaan.”

Tyypillinen erityisavustaja on vuosikymmenien ajan pysynyt samanlaisena: kolmekymppinen mies, jolla on paperit valtiotieteistä.

Kari Jääskeläinen ei aivan vastaa tätä. Hän on 50-vuotias ja tehnyt pitkän uran poliittisena taustavaikuttajana. Ensimmäinen avustajapesti alkoi jo vuonna 2001, europarlamentaarikko Paavo Väyryselle.

Kun Katri Kulmuni aloitti elinkeinoministerinä kesäkuussa 2019, hän oli 31-vuotias ja toiminut kolme vuotta keskustan varapuheenjohtajana.

Lupaava, vaikka kokematon.

Ensimmäisenä hän kutsui avustajakseen Jääskeläisen. ”Muut avustajat nimitetään lähiaikoina”, tiedotteessa luki.

Moni kohotteli kulmiaan puolueen sisällä.

”Olin todella pettynyt valinnasta”, sanoo keskusta-aktiivi.

”Sitä ajattelee, että ministeri valitsee jopa itseään viisaammat avustajat sitä varten, että niistä olisi tukea. Ja nyt tuli heti valinnan jälkeen sellainen olo, että hän ottaa avustajan, jota joutuu itse vahtimaan.”

Eri puolueista Jääskeläisen tapaa hoitaa asioita kuvaillaan jyrääväksi.

”Tulimme hyvin toimeen, mutta välillä hänen metodinsa käydä keskustelua olivat aika aggressiivisia”, sanoo viime vuosina Jääskeläisen kanssa yhteistyötä tehnyt erityisavustaja.

Suomen Kuvalehti haastatteli juttua varten entisiä ja nykyisiä poliittisia avustajia eri puolueista sekä muita henkilöitä, jotka tuntevat Jääskeläisen.

Politiikan taustavaikuttajana pitkään toiminut lähde sanoo, ettei halua kommentoida Jääskeläisen työskentelyä muuten, mutta sanoo arvostavansa tämän tajua poliittisista prosesseista.

”Se on rohkeutta nähdä yllättäviä tilanteita ja hahmottaa poliittinen konteksti.”

Samanlaista osaamista on hänen mukaansa nykyisin harvalla avustajista, vaikka se oikein käytettynä hyödyttäisi hallituksenkin toimintaa.

”Kari edustaa katoavaa luonnonvaraa.”

 

Jääskeläinen lähti puoluetoimintaan teini-ikäisenä Oulussa. Kotona puhuttiin politiikkaa ja tutut olivat aloittaneet keskustanuorissa ennen häntä.

Puoluetoiminta sopi hänelle.

Rohkea ja aikaansaava, kuvailee silloin samassa nuorisojärjestön piirissä toiminut Mikko Ruokola. Perään ei tarvinnut soitella. Ja pidettykin Jääskeläinen oli.

”Kari on hyvä kaveri silloin, kun se on kaveri”, sanoo Ruokola.

Jääskeläistä pidetään seuramiehenä yli puoluerajojen. Vitsien kertojana, roisienkin.

”Lupsakka”, sanoo useampi.

”Hyvä tekeytymään lupsakkaaksi jutustelijaksi”, sanoo yksi entinen erityisavustaja.

”Kari osoittaa, että hän ymmärtää ja haluaa olla avuksi, ja hänellä on jonkin sortin ratkaisu.”

Hän kertoo, että Jääskeläinen saattoi laittaa kovistelevia viestejä ikään kuin varmuuden vuoksi:

”Tyyliin, että hallituksen sisällä on ollut vuoto ja sitten sieltä on tullut suoraan viestiä, että tämä on törkeää toimintaa sinulta ja tämä kostetaan vielä.”

”Pelottava hahmo, jota säikyttiin”, kommentoi haastateltava, joka työskenteli samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

Myös toimittajat tuntevat tyylin: jos juttu ei miellytä, Jääskeläinen tekee sen selväksi.

Vuonna 2019 hän kertoi työstään Oulussa ilmestyvälle Forum24-ilmaisjakelulehdelle ja vertasi itseään bulldoggiin:

”Puren niin kauan kuin tarvitaan.”

 

Jääskeläinen itse ei ole hinkunut ehdolle vaaleissa. Ei nuorempana, eikä myöhemmin.

Väyrysen avustamisen jälkeen Jääskeläinen työskenteli keskustan eduskuntaryhmässä ja vuodesta 2007 liikenneministerinä toimineen Anu Vehviläisen erityisavustajana, mutta joutui jättämään tehtävän. Vehviläinen ei halua kommentoida asiaa.

Sen jälkeen Jääskeläinen teki töitä Suomen Yrittäjissä ja Elinkeinoelämän Keskusliitossa, jossa nousi kesällä 2015 johtajaksi. Toimenkuva ilmoitettiin tiiviisti: vaikuttaminen. Alaisia ei ollut.

Samana kesänä Suomessa aloitti uusi, keskustan johdolla toimiva Juha Sipilän hallitus.

Marraskuussa 2017 Jääskeläisen uutisoitiin saaneen potkut EK:sta. Työnantaja myönsi, että lähdöstä oli sovittu yhteisesti ja tiedotettu sisäisesti jo lokakuussa, mutta Jääskeläinen sanoi Iltalehden toimittajalle työskentelevänsä liitossa edelleen.

Jääskeläisen siirtymisestä uuteen työhön ei ollut tietoa julkisuudessa. SK:n tietojen mukaan valtioneuvoston kanslia oli kuitenkin jo edeltävän kesän aikana ollut palkkaamassa Jääskeläistä.

Hänet haluttiin pääministerin kabinettiin. Keskustan kannatus oli matalalla, samoin pääministerin henkilökohtainen suosio.

Jääskeläinen oli kuitenkin jäänyt tuolloin EK:hon. Syy löytynee turvallisuusselvityksestä, joka erityisavustajiksi ryhtyvistä henkilöistä aina tehdään. Se tehtiin myös Jääskeläisestä.

Suojelupoliisi toimittaa kokoamansa tiedot henkilön taustoista mahdolliselle työnantajalle päätöstä varten. Selvitys kertoo muun muassa, kohdistuuko henkilöön rikosepäilyjä tai onko häntä tuomittu rikoksesta.

Paikallispoliisin esitutkintapöytäkirjasta selviää, että nimitystä valmisteltaessa Jääskeläistä epäiltiin useasta rikoksesta. Esitutkinta oli alkanut alkuvuodesta 2017.

Rikosnimikkeet tutkinnassa olivat viestintärauhan rikkominen, laiton uhkaus ja kunnianloukkaus.

Asianomistaja kertoi kuulusteluissa häntä ahdistaneista häirintäsoitoista. Kahteen numeroon oli tullut kuukausien ajan lukuisia puheluita ja vastaajaviestejä, joissa ei puhuttu mitään.

Poliisi selvitti, että puhelut olivat tulleet prepaid-liittymästä, jolle oli siirretty rahaa Jääskeläisen nimissä olevalta tililtä. Jääskeläinen väitti poliisille asianomistajan itse toimineen epäasiallisesti, minkä vuoksi hän oli soittanut tälle monta kertaa.

”En kuitenkaan kyennyt sanomaan mitään”, hän sanoi kuulusteluissa.

Rikosilmoituksen tekijän mukaan Jääskeläinen oli myös uhannut hänen henkeään ja sanonut tuhoavansa hänen uransa. Jääskeläinen kiisti väitteet.

Jääskeläinen kertoi poliisille käyttäneensä asian sopimisessa apuna ystäväänsä Mikko Alkiota. Alkio on toiminut pitkään keskustassa ja avustanut muun muassa Mauri Pekkarista, Matti Vanhasta ja Olli Rehniä. Alkio ei halunnut kommentoida tapausta SK:lle.

Jääskeläinen kiisti ja kiistää edelleen syyllistyneensä rikoksiin. Toimitus tavoitti asianomistajan, mutta tämä ei halunnut kommentoida mitään asiaan liittyvää.

 

Kari Jääskeläinen, 50, on työskennellyt kolmen ministerin avustajana.
Kari Jääskeläinen, 50, on työskennellyt kolmen ministerin avustajana. © Valtioneuvosto, Kuvankäsittely Jarmo Wright

Syyttäjä teki rikosepäilyistä syyttämättäjättämispäätöksen marraskuussa 2017, kun asianomistajan asiamieheltä oli tullut sähköposti, jonka mukaan tällä ei ollut enää vaatimuksia.

Osapuolet olivat tehneet sopimuksen, eikä syyttäjällä ollut enää syyteoikeutta. Lisäksi syyttäjä katsoi, ettei ”erittäin tärkeä yleinen etu” edellyttänyt syytteen nostamista. Prosessi päättyi tähän eikä edennyt oikeuteen, joten Jääskeläisellä oli taas puhtaat paperit.

Päätös tuli 14. marraskuuta, päivä sen jälkeen, kun julkisuuteen oli tullut tieto Jääskeläisen lähdöstä EK:sta.

Samoihin aikoihin, marraskuun 2017 aikana, Jääskeläisen palkkaaminen pääministerin kabinettiin eteni jälleen. Hänestä teetettiin uusi turvallisuusselvitys.

Nimitys ei toteutunut heti.

”Keskusta pitää huolen omistaan”, uutisoi Iltalehti muutama kuukausi syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen, helmikuussa 2018.

Jääskeläinen oli palkattu työskentelemään keskustan puoluetoimistoon.

”Työvoimalle on aina tarvetta”, perusteli keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska.

Hänen mukaansa puolue oli aiemminkin palkannut lisää työvoimaa ennen puoluekokouksia. Jääskeläisen mukaan kyse oli Sipilän antamasta ”erityisprojektista”.

Jääskeläinen lähti toimistolta ennen puoluekokousta. Huhtikuussa 2018 valtioneuvoston kanslia tiedotti, että hänet oli nimetty Sipilän erityisavustajaksi.

Nimitys oli poliittinen riski, mutta pääministeri halusi Jääskeläisen. Hänen takiaan oltiin valmiita poikkeuksellisiin järjestelyihin. Jääskeläinen sai vastuulleen pääministerin kotimaan asiat.

Suomen Kuvalehti pyysi Sipilää kertomaan Jääskeläisen palkkaamisen syistä, mutta hän ei vastannut yhteydenottoihin.

 

Kesäkuun 6. päivänä 2019 Antti Rinteen hallitus aloitti toimintansa. Kari Jääskeläinen siirtyi pääministerin kansliasta elinkeinoministerin avustajaksi.

Erityisavustajan työhön kuuluu yhteyden pitäminen sidosryhmiin. Moni taho taas haluaa olla hyvissä väleissä vallan ytimessä työskentelevien erityisavustajien kanssa.

Jääskeläiselle on pitkän uransa aikana kertynyt yhteyksiä. Niitä on myös Venäjälle.

Heinäkuussa 2019 Jääskeläinen esitti viestillä ehdotuksen kahdelle pääministeri Rinteen esikuntaan kuuluvalle avustajalle sekä kolmannelle demarivaikuttajalle.

Se oli matkasuunnitelma Venäjälle saman kesän lopulla, ihan vain vapaa-ajan viettoon.

Matkan pääkohteena oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä vanha Valamo. Myös sotahistoriallisissa kohteissa voitaisiin käydä.

Jääskeläinen kirjoitti, että osallistujien ei tarvitsisi huolehtia matkan kustannuksista itse. Lisäksi hän kertoi, että paikan päällä seuruetta isännöisi Kai Paananen.

Liikemies Paananen on aiemminkin pitänyt seuraa suomalaispoliitikoille. Helmikuussa 2016 Yle uutisoi, että hän oli Pietarissa seurannut jääkiekko-ottelua yhdessä keskustan, Sdp:n ja kokoomuksen tunnettujen politiikkojen kanssa.

Ajanvietto herätti tuolloin huomiota, koska Paananen on Yhdysvaltojen Venäjän vastaisella pakotelistalla.

Hänellä on yhteyksiä venäläiseen liikemieheen Gennadi Timtšenkoon, joka kuuluu Putinin lähipiiriin. Lisäksi Paananen on mukana useassa pakotelistalla olevassa yrityksessä. Paanasen öljynvälitysyhtiö on myös rahoittanut keskustan ja kokoomuksen poliitikkoja vaaleissa.

Pääministerin esikuntaan kuuluvat kertoivat Valamo-ehdotuksesta Rinteelle. Hän piti matkaa epäilyttävänä, kielsi osallistumisen, eikä matka toteutunut.

Jääskeläinen toteaa tekstiviestissään SK:lle, että matka oli alunperin ”merkittävän Sdp-vaikuttajan” idea. Hän ei kuitenkaan halua nimetä henkilöä tai kertoa omista yhteyksistään Paanaseen.

Pääministeri Rinne kielsi avustajia lähtemästä Jääskeläisen järjestämälle Venäjän-matkalle.

Juhannuksen 2019 jälkeen Kulmuni ilmoitti, että asettuu ehdolle keskustan puheenjohtajaksi syyskuun puoluekokouksessa.

Kulmunia vastassa oli Antti Kaikkonen. Kaksintaistelu jakoi puoluetta.

Monen yllätykseksi keskustaministeri Annika Saarikko asettui Kaikkosen tueksi. Hän julkaisi 3. syyskuuta Facebookissa tekstin, jossa perusteli valintaansa ja kehui Kaikkosta.

”Hän seisoo omilla jaloillaan”, Saarikko kirjoitti Kaikkosesta.

Kehu tulkittiin julkisuudessa niin, että Kulmuni ei seissyt, vaan tarvitsi tukea enemmän kuin oli hyväksi. ”Vaikutelma oli, että Katri Kulmuni seisoo Kari Jääskeläisen harteilla”, sanoo yksi haastateltava.

Jääskeläinen osallistui aktiivisesti Kulmunin kampanjaan. Ehdokkaat kiersivät yhdessä ympäri Suomea.

”Kari kaikin käytettävissä olevin keinoin ajoi omaa hevostaan ja piiskasi eteenpäin kisassa”, sanoo sama lähde.

Siitä nähtiin pieni esimerkki perjantaiaamuna 30. elokuuta, viikko ennen puoluekokousta.

Työ- ja elinkeinoministeriön viestinnässä oltiin yllättyneitä. Yle oli julkaissut ennen kello kahdeksaa uutisen hankkeesta, josta ministeriön viestintä ei ollut vielä tiedottanut.

Tiedot oli annettu Kulmunin kabinetista.

”Ministeriö selvittää jopa 3 700 työpaikan uudelleen organisoimista siten, että työtehtäviä voitaisiin tarpeen vaatiessa siirtää jatkossa nykyistä enemmän Helsingistä maakuntiin”, uutisessa kerrottiin.

”Maan eri osien vahvuudet halutaan ottaa entistä paremmin käyttöön”, Kulmuni kommentoi Ylelle.

Uutisen luku, 3  700 työpaikkaa, kattoi käytännössä kaikki elinkeinoministerin vastuulle kuuluvien organisaatioiden työpaikat.

Ministeriön viestintä julkaisi oman tiedotteensa hiukan ennen puoltapäivää. Sanamuodoista oli käyty vääntöä. Tuhansien työtehtävien siirtämistä maakuntiin ei lupailtu, muotoilut olivat maltillisemmat.

 

Kulmuni voitti Kaikkosen puoluekokouksessa äänin 1092–829, selkein luvuin.

Hän ryhtyi johtamaan keskustaa vaikeassa tilanteessa. Puolue oli tehnyt eduskuntavaaleissa huonoimman tuloksensa sataan vuoteen.

Hallitusyhteistyökin tökki. Marraskuun lopussa Posti-kiista kärjistyi. Sdp:n omistajaohjausministeri Sirpa Paatero erosi, mutta hallitus ei edelleenkään pystynyt jatkamaan työskentelyä.

Maanantaina 2. joulukuuta kokoontui keskustan eduskuntaryhmä. Kokouksen jälkeen Kulmuni antoi lausunnon, että ryhmällä oli henkilöön liittyvää epäluottamusta.

”Kulmuni havisi kuin haavanlehti”, kommentoi demarilähde esiintymistä Ilta-Sanomissa.

Seuraavana päivänä pääministeri Rinne ilmoitti eroavansa. Eropäivän iltana Tekiriltä ostettiin Kulmunille viestintäkoulutusta yli 6 000 eurolla, A-studio-esiintymistä varten.

Sanna Marinin hallituksessa Kulmuni nousi valtiovarainministeriksi. Jääskeläinen jatkoi hänen avustajanaan.

Kesäkuussa 2020, Kulmunin ministerieron jälkeen, Kari Jääskeläinen lähetti viestin keskustan kansanedustajille ja puoluehallitukseen kuuluville.

Hän kirjoitti toimineensa erityisavustajana taitamattomasti ja ymmärsi menettäneensä poliittisten tehtävien hoidossa vaadittavan luottamuksen.

Ja jatkoi: ”enempien julkisten erottamisvaatimusten esittäminen ei ole tarpeen”.

Osa keskustalaisista katsoi, että Jääskeläinen oli ottanut tietoisen riskin.

”Jos on sellaisia toimintatapoja, jotka eivät ole asiallisia, niin on ehkä ihan hyvä, että ne tulevat joskus julki”, kommentoi yksi.

”Jotkut periaatteet politiikassa ovat muuttuneet, asioista jää nykyisin paljon herkemmin kiinni”, sanoo entinen erityisavustaja.

Poliisi aloitti Tekirilta hankitun viestintäkoulutuksen hankinnoista esitutkinnan kesäkuun lopussa. Epäillyn nimeä ei ole mainittu, mutta poliisin mukaan epäiltynä on yksi virkamies petoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

 

Nykyisen hallituksen erityisavustajat ovat allekirjoittaneet karenssisopimukset. Laki sopimuksista astui voimaan 2017.

Tarkoituksena on ollut puuttua pyöröovi-ilmiöön, jossa ihmiset vuoroin työskentelevät poliittisina avustajina ja vuoroin eri etujärjestöissä, jotka lobbaavat ensiksi mainittuja.

Jääskeläinen ilmoitti perustavansa yrityksen, joka keskittyisi erityisesti yhteiskunnalliseen edunvalvontaan.

Ilmoituksen perusteella valtioneuvoston kanslia maksoi hänelle noin 30 000 euroa korvaukseksi neljän kuukauden karenssista.

Karenssi alkoi kesäkuussa ja loppui lokakuussa. Marraskuun 10. päivänä Kymen yrittäjät kertoi palkanneensa Jääskeläisen aluejohtajaksi.