Poliisi löysi kasinopelurin miljoonat – tämän vuoksi syyte jäi nostamatta

Kotimaa 12.5.2010 11:14
Korkein oikeus Syyttämättäjättämispäätös perustuu Korkeimman oikeuden Uoti-tapauksessa tekemään ratkaisuun. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.

Poliisi on löytänyt talousrikoksista tuomitun Jukka-Pekka Mattilan ulkomaille kätkemiä varoja lähes 20 miljoonaa euroa. Kihlakunnansyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen ei kuitenkaan nostanut jutussa syytettä.

Hän perusteli huhtikuun lopussa tekemäänsä ratkaisua Korkeimman oikeuden päätöksellä, jolla purettiin liikemies Kari Uotin viime vuoden lokakuussa saama tuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Tapaukset ovat samankaltaisia.

Rinkisen mukaan syytteellä ei olisi ollut menestymisen mahdollisuuksia oikeussalissa. ”Asiassa ei ole näyttöä rikoksesta tai todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi”, hän kirjoitti päätöksessään.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Kari Uotin purkutuomiosta oli muodostunut ennakkopäätös.

Kasinotalouden aallonharjalla porskuttaneen Jukka-Pekka Mattilan kohdalla tapahtumat saivat alkunsa jo vuosina 1996-1997, kun häntä vastaan nostettiin syytteet talousrikoksista.

Heinäkuussa 2000 Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet kuuden vuoden vankeusrangaistukseen sekä 45 miljoonan euron vahingonkorvauksiin. Mattilan epäiltiin siirtäneen varojaan velkojien ulottumattomiin ARF- ja RDF-säätiöihin ulkomailla.

Vuonna 2002 Mattilan Notareal-yhtiön konkurssipesä tekikin yhdessä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin kanssa poliisille tutkintapyynnön. Sen mukaan Mattila oli ryhtynyt saamansa tuomion jälkeen siirtelemään omaisuuttaan säätiöistä eteenpäin velkojilta turvaan.

Mattilalla arveltiin olleen vuosituhannen vaihteessa säätiöissä noin 35 miljoonaa puntaa varoja.

Poikkeuksellisen mittavassa tutkinnassa Jukka-Pekka Mattilan uskottiin salanneen omaisuuttaan vuonna 2003 ulosottomenettelyssä ja vuonna 2004 konkurssimenettelyssä. Rikosepäilyjen mukaan Mattila salasi olleensa edunsaajana tai omistajana useissa säätiöissä ja yhtiöissä.

Mattila etsintäkuulutettiin kansainvälisesti ja pidätettiin lopulta Dominikaanisessa tasavallassa 2003.

Keskusrikospoliisi onnistui jäljittämään Mattilan varoja kansainvälisten oikeusapupyyntöjen avulla eri puolilta maailmaa miljoonia euroja. Hyvin yksityiskohtaisilla esimerkeillä pystyttiin osoittamaan, mitä omaisuutta Mattilalla oli, ja kuinka varoja siirreltiin eri säätiöiden ja yhtiöiden välillä. Omaisuuden katsottiin pysyneen koko ajan hänen varallisuuspiirissään.

Syyttäjä Anja-Riitta Rinkisellä oli tässä vaiheessa käsissään merkittävää näyttöä törkeästä velallisen petoksesta. Tämän pidemmälle juttu ei koskaan edennyt.

Sallittua valehtelua

Rinkisen päätös jättää Mattilaa syyttämättä perustui Kari Uotin tapaukseen sekä Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisuihin.

Viime vuoden huhtikuussa KKO ensin tuomitsi Uotin törkeästä velallisen petoksesta vankeuteen ja miljoonakorvauksiin, koska Uoti oli jättänyt konkurssissa ilmoittamatta omaisuuttaan.

Tämän jälkeen lokakuussa KKO purki hyvin harvinaisella tavalla oman tuomionsa perustaen sen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaukseen. Sen mukaan velallista ei voi enää rangaista velallisen petoksesta, jos hän ei pesän varoja ilmoittaessaan voi sulkea pois mahdollisuutta, että hän varat ilmoittaessaan voisi joutua syytteeseen rikoksesta.

Käytännössä tämä koskee esimerkiksi talousrikollista, jonka oikeus on tuominnut vahingonkorvauksiin. Mutta koska varat on kätketty, häneltä ei voida periä ulosotossa mitään. Tämän perusteella henkilö haetaan henkilökohtaiseen konkurssiin.

Uuden linjauksen mukaan talousrikollisen ei enää tarvitse kertoa ulkomaille kätkemistään varoista mitään. Jos hän kertoisi rehellisesti omaisuudestaan, niin kuin konkurssilaki pesäluetteloa vannottaessa edellyttää, taustalta voisi paljastua jokin toinen rikos.

Kyse on niin sanotusta itsekriminointisuojasta: syytteessä olevaa henkilöä ei saa pakottaa tai painostaa myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen.

Syyttäjä Anja-Riitta Rinkisen mukaan uusi linja ei tee poliisista ja oikeuslaitoksesta hampaattomia. Selkeissä itsekriminointisuojatapauksissa tutkinta voidaan keskittää alkuperäisiin rikoksiin. Mattilan tapauksessa se olisi tarkoittanut varojen kätkemistä ulkomaille.

”Omaisuuden salaaminen ulosottomenettelyssä ja konkurssimenettelyssä on edelleenkin rangaistavaa. Tästä tekee poikkeuksen ainoastaan itsekrimonointisuojatilanne”, Rinkinen sanoo.

Uusi tilanne kuitenkin sapettaa viranomaisia. Rikostuomion jälkeen poliisi ei voi enää samassa jutussa jatkaa tutkintaa omaisuuden takaisinsaamiseksi.

Esimerkiksi Jukka-Pekka Mattilalta haetaan edelleen korkoineen noin 45 miljoonan euron vahingonkorvauksia. Mutta saatavia ei saada perityksi, sillä Mattila on ilmoittanut olevansa varaton.

Nyt viranomaiset pelkäävät, että Mattilan kaltaisissa tilanteissa talousrikolliset pystyvät käyttämään KKO:n ihmisoikeustulkintaa häikäilemättä hyväkseen.

Jutun esitutkinnasta vastannut rikostarkastaja Erkki Vanhanen ihmettelee miksi rikoslakiin ei ole tehty asiaa koskevia uusia muutoksia.

”Mattilaa koskeva juttu olisi pitänyt viedä käräjille jo pelkästään sen takia, että oltaisiin nähty mikä on tuomioistuimen linja vastaavissa asioissa tulevaisuudessa”, Vanhanen painottaa.

Eri lähteistä kerättyjen tietojen mukaan Jukka-Pekka Mattila on parhaillaan mukana Haitin jälleenrakentamisessa. DSD Import-yhtiön verkkosivuilla hän käyttää titteliä arkkitehti.

Lehdistötiedotteita välittävän PRWebin mukaan Mattila johtaa kansainvälisten avustustyöntekijöiden joukkoa kuubalaisen maa- ja vesirakennusinsinöörin kanssa.

Englanninkielisen Wikipedian mukaan Mattila ja hänen yhtiönsä Concept Design & Consulting avustavat yrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä ja riskipääoman hankkimisessa.