Selvä ei Ylen kuritukselle
Muut puolueet torjuvat perussuomalaisten ehdotukset Ylen rahoituksen leikkaamisesta ja tehtävien muuttamisesta.
Perussuomalaiset julkaisi tammikuussa 2020 media- ja kulttuuripoliittisen ohjelmansa, jossa puolue ehdottaa merkittäviä muutoksia Yleisradion toimintaan.
Keskeiset ehdotukset ovat Ylen televisiosisällön siirtäminen maksukortin taakse ja rahoituksen pienentäminen. Lisäksi puolue haluaa, että laista poistettaisiin Ylelle määritelty kulttuurisen moninaisuuden tukemisen tehtävä.
Perussuomalaiset on kritisoinut erityisesti Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa. Uutisointi on puolueen mielestä liian yksipuolista ja kantaaottavaa.
Suomen Kuvalehti kysyi muilta eduskuntapuolueilta, mitä mieltä ne ovat ehdotuksista ja mitä muita ajatuksia puolueilla on Ylen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Vastaukset saatiin viikoilla 9 ja 10. Tuolloin koronakriisi Suomessa oli vasta käynnistymässä, eikä siihen liittyviä mainintoja esiintynyt puolueiden vastauksissa.
Perussuomalaiset näyttää jäävän yksin Yle-haaveidensa kanssa. Esimerkiksi kokoomus on sitä mieltä, että televisio-ohjelmien siirtäminen maksukortin taakse tarkoittaisi käytännössä nykyisen Ylen alasajoa.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyön edellytyksiä on arvioitu viime aikoina paljon. Kannatusmittauksissa perussuomalaiset on Suomen suosituin puolue, ja kokoomusta on pidetty sen mahdollisena hallituskumppanina seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Kokoomuksen mukaan PS:n maksukorttiehdotuksen toteuttaminen tarkoittaisi nykyisen Ylen alasajoa.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta puolueet ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Ylen toimintaan, sen rahoituksen tasoon ja Yle-veroon perustuvaan rahoitusmalliin.
Ylen toiminnan määrärahaksi on esitetty vuodelle 2020 noin 532 miljoonaa euroa. Summa kasvaa edellisvuodesta 2,5 prosentin indeksikorotuksen myötä 13 miljoonalla eurolla. Perussuomalaiset on ehdottanut rahaan 100 miljoonan euron leikkausta.
Kokoomuksen vastauksen mukaan Ylen on oltava toiminnassaan kustannustehokas, jotta Yle-vero voidaan pitää kohtuullisena. Puolue pitää nykyistä rahoitusjärjestelmää varsin hyvin toimivana.
Kristillisdemokraatit ei halua ainakaan kasvattaa rahoituksen kokonaistasoa ”talouden kokonaisuuden” vuoksi. Puolueen mielestä maksuun liittyviä tulorajoja voidaan tarkastella kriittisesti pienituloisten kohdalla. Tällä hetkellä veroa ei tarvitse maksaa, jos henkilön vuositulot jäävät alle 14 000 euroon.
KD:n mielestä Ylen rahoitusta tulee voida tarkastella samalla tavoin kuin mitä tahansa budjettikohtaa ilman, että tason tarkastelua linkitetään esimerkiksi tiedonvälityksen tai journalistisen vapauden rajoittamiseen.
Hallituspuolueet eivät halua leikata Ylen rahoitusta. Sdp ja vihreät jopa mainitsevat, että rahoituksen riittävyyttä tulee seurata. Rkp kertoo haluavansa, että Ylen rahoitus on ”riittävä”. Keskustan mielestä rahoituksen taso on oikea, kun siinä huomioidaan vuosittaiset indeksitarkistukset. Ylen rahan riittävyyden varmistaminen on mainittu myös Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa.
”Yleisradion riippumattomuus turvataan ja sen merkittävää roolia kaikkia suomalaisia palvelevana julkisena mediana vahvistetaan”, ohjelmassa todetaan.
Lisäksi hallitus lupaa turvata Ylen riittävän rahoituksen, minkä voi tulkita tarkoittavan vähintään nykyisen tason ylläpitämistä.
Ylen roolin vahvistaminen kuulostaa siltä, että asialle tapahtuisi jotain tämän hallituskauden aikana. Toistaiseksi linjausten eteen ei kuitenkaan tehdä liikenne- ja viestintäministeriössä mitään. Virkakunta ei ole saanut hallitukselta tai ministeriltään Timo Harakalta (sd) pyyntöä tehdä valmisteluja.
Tulevaisuuden hallitusneuvotteluissa Yle voi olla yksi pelimerkki pöydällä, vaikka perinteitä noudattaen se ei sinne kuulukaan.
Yleensä päätökset Ylen asioista, kuten rahoituksesta ja tehtävistä, on valmisteltu parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden voimin. Ylen rahoitus on Valtion televisio- ja radiorahastossa, jossa se on valtiontalouden kehyksen ulkopuolella. Rahaan kajoaminen on siis tavallisia budjettikohtia vaikeampaa ja hitaampaa.
Tällä on haluttu varmistaa, että Yle-politiikka on riippumatonta ja poissa kulloinkin vallassa olevan hallituksen päätösvallasta. Käytäntöä on noudatettu 1920-luvulta asti. Määrärahan muuttaminen vaatisi koko eduskunnan hyväksynnän.
Vuonna 2013 määrärahan kooksi säädettiin 500 miljoonaa euroa, joka sovittiin tarkistettavaksi vuosittain vastaamaan kustannustason muutosta.
Ylen rahojen niistäminen ei vaadi rahastoon kajoamista: politiikkaa on aiemminkin tehty indeksikorotusten jäädyttämisen muodossa. Näin tapahtui vuosina 2015–2018. Perusteluna olivat talousvaikeudet.
Vuoden 2015 osalta asiasta päättivät eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Seuraavana vuonna valta vaihtui ja Juha Sipilän (kesk) hallitus merkitsi Ylen rahoituksen selvittämisen hallitusohjelmaansa. Perussuomalaiset oli mukana Sipilän hallituksessa. Ohjelman Yle-kirjaus ei miellyttänyt oppositiota.
Kun syksyllä 2015 sovittiin seuraavan vuoden indeksijäädytyksestä, prosessi aiheutti lisää tyytymättömyyttä oppositiopuolueissa. Asia hoidettiin eduskunnan kesäloman aikana siten, että keskustan tuolloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen kysyi eduskuntaryhmien mielipidettä sähköpostitse.
Vuosien 2017 ja 2018 indeksikorotusten jäädyttämisestä päätettiin hallituksen perustamassa parlamentaarisessa työryhmässä.
Tyytymättömyyttä aiheuttavat poliitikkoja itseään koskevat jutut.
Perussuomalaiset on ohjelmansa mukaan erittäin tyytymätön Ylen journalistiseen laatuun. Muut puolueet taas kertovat SK:n kyselyssä olevansa tyytyväisiä Yleen – osa enemmän, osa vähemmän.
Puolueet korostavat joko Ylen riippumattomuutta tai julkisen palvelun tehtävää, jossa Ylen koetaan nykyisellään onnistuvan.
Sekä Sdp, vihreät että vasemmistoliitto viittaavat vastauksissaan kyselytutkimuksiin, joiden mukaan suomalaisten luottamus Yleen on korkealla.
Ylen vuonna 2019 tilaaman tutkimuksen mukaan 67 prosenttia suomalaisista luottaa Yleen erittäin tai melko paljon. Luottavaisten suomalaisten osuus on tosin laskenut 2010-luvun aikana. Vuonna 2013 Yleisradioon luotti erittäin tai melko paljon 86 prosenttia suomalaisista.
Vastaajista 74 prosenttia kokee saavansa Yle-verolleen vastinetta. Lisäksi 68 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväisiä Yle-veroon rahoituksen järjestämistapana.
Tyytymättömyyttä puolueissa aiheuttavat eniten poliitikkoja itseään koskevat journalistiset jutut ja ohjelmat.
Kristillisdemokraatit antaa hyvästä kokonaisarviosta huolimatta kritiikkiä siitä, että ajankohtaisohjelmissa pääsevät ääneen usein vain suurten puolueiden edustajat.
Myös Liike Nyt on tyytyväinen, mutta sen mukaan vaalien osalta on nähtävissä ”lievää suurten puolueiden suosimista”.
Kokoomuksesta huomautetaan, että toki jokaisessa puolueessa ollaan tyytymättömiä joidenkin yksittäisten juttujen näkökulmiin. Keskustan vastauksessa todetaan, että Ylen tulee kiinnittää jatkossakin huomiota tasapuoliseen ja tasavertaiseen uutisointiin.
Keskusta ja Rkp korostavat Ylen toiminnan kehittymistä, kun yhteiskunta ympärillä muuttuu. Kokoomus painottaa suomalaisen kulttuurin edistämistä, ja keskusta toivoo lisää suomalaista ohjelmaa.
Mihin Yleä ollaan viemässä? Yhtiön tulevaisuudesta linjataan sen strategiassa, josta valmistellaan parhaillaan uutta versiota.
Strategia on hyväksytty jo Ylen hallituksessa ja seuraavaksi se menee poliitikkojen miehittämän hallintoneuvoston käsittelyyn.
Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan mukaan strategiassa säilyy monia edellisen strategian piirteitä, tiettyjä asioita vahvistaen.
Koska uusi paperi on vasta valmisteilla, ei Ylä-Anttila voi kertoa siitä juuri mitään.
”Ylellä korostuu merkityksellisyys ja se on hyvin tarkoitusohjautuva yhtiö”, hän sanoo.
Nykyisessä strategiassa painotetaan nuorten tavoittamista, ja sitä yhtiö on Ylä-Anttilan mielestä toteuttanut onnistuneesti. Hänen mukaansa Yle aikoo tulevaisuudessa painottaa rooliaan ”koko Suomen mediana”.
Toimitusjohtajan mukaan yhtiö myös keskittyy yhä enemmän ääneen ja kuvaan.
”Jo reilusti yli 90 prosenttia verkon tekstijutuista liittyy liikkuvaan kuvaan tai ääneen.”
Kaupallinen media on syyttänyt Yleä markkinahäiriköinnistä, kun se julkaisee tekstijuttuja verkossa. Ylä-Anttilan mukaan kuvan ja äänen painottamista ei ole kuitenkaan tehty tämän paineen takia. Hän arvioi sen olleen osa ”luonnollista sisältökehitystä”.
”Mutta jos siinä samalla saadaan rakennettua hyvää linnarauhaa kotimaisen median kesken, niin eipä siitä haittaakaan ole.”
Entinen Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen aloitti Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavana päätoimittajana syksyllä 2017. Ylä-Anttila puolestaan siirtyi MTV Uutisten johdosta Ylen toimitusjohtajaksi syksyllä 2018.
Uuden johdon aika on ollut julkisen keskustelun osalta hiljaista.
”En ole mitään tällaista Yle-julistusta nähnyt tarpeelliseksi”, Ylä-Anttila sanoo. Hänen mukaansa Ylen sisällä on koko ajan ollut käynnissä muutoksia, vaikka ulkoinen keskustelu näyttäisi hiljaiselta. Esimerkiksi velvoite ulkoisten ostojen lisäämiseksi vaikuttaa yhtiössä edelleen.
Politiikan puheenaiheena Yle oli viimeksi vuosina 2016 ja 2017. Silloin parlamentaariset työryhmät viilasivat Ylen tehtäviä, rahoitusmallia ja indeksikorotuksia.
Perussuomalaisille tärkein saavutus oli monikulttuurisuuden tukemisen tehtävän poistaminen laista. Se korvattiin muun muassa kulttuurisen moninaisuuden tukemisella ja suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisella.
Iso myllytys Ylen ympärillä käytiin, kun pääministeri Sipilän vaikuttamisyrityksistä alkanut kohu johti muun muassa vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen eroon keväällä 2017.
Näiden tapahtumien jälkeen Yle-aihetta ovat näkyvästi pitäneet esillä vain perussuomalaiset.
Toimitusjohtaja Ylä-Anttila ei halua ottaa kantaa puolueiden mielipiteisiin Ylestä.
”Tietenkin tässä on vapaus esittää ja nähdä ja kokea näitä asioita eri tavalla.”
Hän sanoo kuitenkin pitävänsä vahvan Ylen säilymistä tärkeänä ja muistuttaa sen työstä suomalaisen kulttuurin eteen.
”Toivoisi, että tämäkin puoli tulisi huomioitua.”
Perussuomalaiset ovat olleet sitä mieltä, että Yle käyttää liian suuria summia amerikkalaisiin viihdeohjelmiin.
”Kaiken kansainvälisen ohjelmapolitiikan budjetti on noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Amerikkalainen sisältö on noin miljoona euroa, joka pitää sisällään lähinnä tiedeohjelmia, dokumentteja, vanhoja Oscar-leffoja, Buster Keatoneita ja vastaavia.”
”Siinä ei ole minkäänlaista kilpailuasetelmaa kaupallisen televisiotoiminnan eikä maksu-tv-tuottajien kanssa”, Ylä-Anttila sanoo.
Ylen sisältöbudjetti on kokonaisuudessaan noin 380 miljoonaa euroa vuodessa.
”Jos on epäselvää, olen ilman muuta käytettävissä läpivalaisemaan näitä asioita.”
Kaupallinen media vastaan Yle: Häirikkökantelu edelleen komission käsittelyssä