Päiväkodeissa ja kouluissa voi pian olla edessä mittava ruuhka Ukrainan sodan takia – ”Ennakoitu lapsimäärä on valtaisa”
Suomessa kunnat tulkitsevat varhaiskasvatuslakia eri tavoin. Se vaikuttaa siihen, milloin ukrainalaislapsi pääsee päiväkotiin.
Suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa ollaan suuren haasteen edessä, mikäli ukrainalaisten pakolaisten määrä nousee sisäministeriön ennakoimalle ylärajalle, noin 80 000 henkilöön.
Tähän mennessä saapuneista ukrainalaisista noin 18 000 on hakenut Suomesta tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa. Heistä 42 prosenttia on alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, Migristä kerrotaan.
Jos hallituksen maksimiarvio toteutuu ja alaikäisten osuus säilyy yhtä korkeana, syksyllä maassamme on yli 32 000 uutta lasta ja nuorta. Se on lähes yhden ikäluokan verran. Suomessa pienimpiin 2010-luvulla syntyneisiin ikäluokkiin kuuluu noin 45 000 lasta.
”Tämä on kunnille iso ponnistus ja vaatii paljon käytännön järjestelyjä. Ennakoitu lapsimäärä on valtaisa”, kasvatuksesta ja oppimisesta vastaava Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske toteaa.
Migrin tietojen mukaan helmikuun jälkeen Suomesta tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa hakeneista ukrainalaisista yli kolmannes majoittuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Vantaalla päivähoito- ja koulupaikkoja on toistaiseksi haettu noin 200 ukrainalaislapselle. Kalskeen mukaan kaupunki varautuu kuitenkin jopa noin 2 000 alaikäiseen tulijaan. Keskimäärin kouluikäisten vantaalaisten ikäluokassa on noin 2 500 lasta.
Henkilöstön riittävyys on suurin haaste, kun hoivaa ja opetusta tarvitsevien lasten määrä kasvaa. Mikäli 2 000 ukrainalaislapselle haetaan päivähoito- tai koulupaikkaa, kaupungin pitäisi palkata yli sata uutta työntekijää. Kyse olisi noin viiden prosentin lisäyksestä kaupungin nykyiseen päivähoito- ja opetushenkilöstöön.
Nämä ihmiset pitäisi löytää tilanteessa, jossa erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista on jo valmiiksi pulaa lähes koko maassa, ja monin paikoin pulaa on myös pätevistä luokanopettajista ja lastenhoitajista. Pääkaupunkiseudun kunnilla on ollut erityisiä vaikeuksia varhaiskasvatuksen työntekijöiden rekrytoinnissa.
Lisäksi osan palkattavasta henkilöstöstä tulisi olla ukrainan- tai venäjäntaitoisia, sillä tulijoissa on kummankin kielen puhujia. Opetus ja varhaiskasvatus annetaan suomen tai ruotsin kielellä, mutta tulkkausta tarvitaan etenkin aluksi. Lisäksi peruskoulun valmistavaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus saada oman äidinkielensä opetusta. Valmistava opetus on tarkoitettu 6–17-vuotiaille maahanmuuttajille, jotka eivät osaa riittävästi suomea tai ruotsia.
Kunnissa tarvitaan siis vähintäänkin lasten oman äidinkielen opettajia sekä tulkkauskykyisiä.
”Meillä suurin pulma on lisähenkilöstön yleinen saatavuus. Vantaalla on venäjänkielistä väestöä muutenkin paljon, ja myös kaupungin palveluksessa on jo runsaasti henkilöstöä, jolla on venäjän osaamista. Toivomme, että myös pakolaisten keskuudessa on opettajia ja varhaiskasvattajia, joita voimme palkata”, Katri Kalske sanoo.
Vantaalla ukrainalaisille on tähän mennessä perustettu 13 uutta valmistavan opetuksen ryhmää. Ne mahtuvat hyvin jo olemassa oleviin koulutiloihin, mutta mikäli arvio 2 000 uudesta ukrainalaislapsesta toteutuu, myös lisätiloja tarvitaan. Erilaisia vaihtoehtoja kartoitetaan jo.
Perusopetuslain mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää maksutonta perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Lakitekstin sanamuotoa on jo pidempään tulkittu niin, että oikeus opetukseen kattaa esimerkiksi oppivelvollisuusikäiset turvapaikanhakijat. Myös ukrainalaispakolaisille myönnettävän tilapäisen suojelun katsotaan täyttävän tämän ehdon.
Tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat myös halutessaan hakea ammatilliseen tai lukiokoulutukseen samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset.
Sen sijaan oikeus päivähoitoon on varhaiskasvatuslain mukaan vain niillä, joilla asuinkunta on virallisesti määritelty henkilön kotikunnaksi. Ukrainalaisille tarjottavaan tilapäisen suojelun statukseen kotikuntaa ei liity, vaan sen saaminen edellyttäisi vakinaista muuttoa Suomeen.
Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa lapsen vanhemmat esimerkiksi opiskelevat tai käyvät töissä. Silloin kunnan pitää lain mukaan järjestää lapselle varhaiskasvatuspaikka, samoin ”olosuhteiden muutoin niin vaatiessa”. Opetusministeri Li Andersson (vas) onkin vedonnut kuntiin, että ne tarjoaisivat päivähoitoa kaikille alle kouluikäisille Ukrainasta tuleville lapsille.
Vantaalla näin myös toimitaan. Kaupunki on päättänyt ottaa palveluiden piiriin kaikki halukkaat ukrainalaispakolaiset.
”Katsomme, että heidän tilanteensa on laissa mainittu erityinen syy ottaa lapsi varhaiskasvatukseen. Se ei tarkoita ohituskaistaa, mutta he voivat hakea esimerkiksi päivähoitopaikkaa normaalisti hoidon tarpeen mukaan”, apulaiskaupunginjohtaja Kalske kertoo.
Noin 10 000 asukkaan Huittisissa varhaiskasvatuslakia tulkitaan tiukemmin. Kaupunki tarjoaa varhaiskasvatuspalvelut käytännössä vain niille Huittisissa asuville ukrainalaislapsille, joiden huoltajat ovat saaneet kaupungista työ- tai opiskelupaikan, sivistysjohtaja Eija Mattila kertoo.
Huittisissa ukrainalaispakolaisia on yli sata, ja heistä lähes puolet on lapsia ja nuoria. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen piirissä on kuitenkin vain yksi sodan jaloista tullut ukrainalaislapsi. Koululaisia on enemmän.
Kaupungissa asui jo entuudestaan jonkin verran ukrainalaisia maahanmuuttajia, mikä todennäköisesti on syynä uusien tulijoiden runsauteen, Mattila arvioi. Kunnassa on työskennellyt ukrainalaisia myös kausityöläisinä.
”Meillä on perustettu kolme valmistavan opetuksen ryhmää sodan myötä tulleille esi- ja perusopetusikäisille ukrainalaislapsille. Heitä on nyt valmistavassa opetuksessa yhteensä 27.”
Mattila ennakoi, että myös varhaiskasvatukseen tulee lisää lapsia, kun kausityöt käynnistyvät.
Myös Huittisissa on huomattu uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet. Aikataulu on ollut nopea, ja valmistavan opetuksen ryhmän vetäminen vaatii vahvaa ammattitaitoa.
”Olemme kuitenkin onnistuneet rekrytoimaan uutta henkilökuntaa. Lisäksi olemme tehneet jonkin verran koulutoimen sisäisiä henkilöstösiirtoja varmistaaksemme osaavan ja kielitaitoisen henkilöstön saamisen uusiin valmistavan opetuksen ryhmiin.”
Kaikkiaan Suomessa käy koulua, opiskelee toisella asteella tai on varhaiskasvatuksessa jo yli 800 Ukrainasta paennutta lasta, ilmeni Opetushallituksen maalis–huhtikuun vaihteessa tekemässä kyselyssä. Lisäksi yli 1 400 ukrainalaislapsesta ja -nuoresta oli jätetty päivähoito- tai koulupaikkahakemus. Kyselyyn saatiin vastauksia noin 180 kunnasta.
Kyselyn perusteella ukrainalaislasten määrät vaihtelevat suuresti eri paikkakunnilla, samoin valmiudet vastata hoidon- ja opetuksen tarpeisiin.
Opetushallituksen erityisasiantuntijan Irma Garamin mukaan eniten haasteita opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä koetaan pienillä paikkakunnilla. Ukrainalaisia on saapunut myös sellaisiin kuntiin, joissa ei ole aiemmin järjestetty käytännössä lainkaan opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille.
Käytännössä kyse on maaseutukunnista, joilla ukrainalaisia on työskennellyt maatalouden kausityöntekijöinä.
”Isoilla paikkakunnilla on jo valmiiksi aikaisemman maahanmuuton myötä kertynyttä kokemusta sekä rakenteita tämänkaltaisten ryhmien opettamiseen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen”, Garam kertoo.
”Pienet paikkakunnat saattavat joutua luomaan kaiken ihan alusta.”
Huittisissa maahanmuuttajataustaisia lapsia oli jo entuudestaan, ja perusopetuksen tukena toimi yksi valmistavan opetuksen ryhmä.
Kolme uutta ryhmää pakottivat kaupungin vuokraamaan lisätilaa. Sopivat tilat löytyivät luterilaisen seurakunnan seurakuntakeskuksesta.
”Varaudumme kaikkiin vaihtoehtoihin, myös siihen, että pakolaismäärä kasvaa huomattavasti nykyisestä”, sivistysjohtaja Mattila sanoo.
Opetushallituksen kyselyssä pienten kuntien haasteeksi osoittautuivat myös pitkät välimatkat. Monet Ukrainasta tulleet äidit ja lapset ovat majoittuneet yksityisten kuntalaisten majoittamina tai maatiloille kauas keskustoista. Autottomana palveluiden ääreen vaikea päästä.
Tämä on arkea myös Huittisissa.
”Joukkoliikennettä harvaan asutuilla seuduilla on kovin vähän, toisin kuin suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen järjestäminen kaikille lapsille tarkoittaisi sitä, että kunta yksitellen ja erikseen kuljettaa lapset päiväkoteihin. Se ei ole mahdollista edes suomalaislapsille, vaan kuljetukset järjestetään esiopetusikäisistä alkaen”, Eija Mattila sanoo.
Mattila ja Vantaan Katri Kalske kiittelevät Sanna Marinin (sd) hallitusta siitä, että se päätti huhtikuun kehysriihessä korvata ukrainalaislasten palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.
”En koe huolta siitä, etteikö esimerkiksi Vantaalla tästä kaikesta selvittäisi. Kunnat ovat ketteriä toimimaan”, Kalske sanoo.
Valtiolle 30 000 uutta päivähoitolaista ja koululaista merkitsisi satojen miljoonien eurojen lisämenoa vuodessa.
Opetusministeri Andersson kertoi maaliskuussa hallituksen harkitsevan väliaikaista lakimuutosta, joka takaisi subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen myös niille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Samalla Andersson korosti sitä, miten päivähoito ja mahdollisuus koulunkäyntiin hyödyttävät kotimaansa tapahtumien ahdistamia pakolaislapsia. Vastaavia lausuntoja ovat antaneet myös muut pakolaislapsille tarjottavia palveluita kommentoineet poliitikot.
Ei kuitenkaan ole selvää, haluavatko kaikki ukrainalaisvanhemmat viedä lapsiaan suomalaiseen kouluun tai päiväkotiin, arvioi Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen.
Hänen mukaansa näyttää siltä, että monetkaan Suomeen tulleet ukrainalaiset eivät vielä tiedä, kuinka lyhyeksi tai pitkäksi aikaa he ovat Suomeen jäämässä. Se voi nostaa kynnystä sitoutua suomalaiseen koulujärjestelmään ja kielenopiskeluun.
”Suomessa kunnat ja kaupungit ovat olleet aktiivisesti järjestämässä erilaisia palveluita ukrainalaispakolaisille. Kannustamme, että lapset menisivät täällä kouluun, mutta kaikki tuskin tekevät niin. Heitä ei koske oppivelvollisuus, ja Ukraina on pyrkinyt järjestämään etäopetusta ulkomailla asuville pakolaisille.”
Myös suomalaiskouluissa ja -päiväkodeissa paljon riippuu siis siitä, miten pitkään Putin on valmis sotimaan.