Paavo Haavikko sairaalassa: Tiedoton vai terävä?

SK:n toimitus
Kotimaa 6.11.2009 07:07

”On väitetty, että akateemikko Paavo Haavikon yksityisyyttä tämän sairaala-vaiheen aikana uhkasi muka röyhkeä kirjailija moraalittoman lääkärivaimonsa kanssa. Suojelua tarvittiin, koska Paavo Haavikko oli liian heikossa kunnossa ottaakseen vastaan vierailijoita. Tämä ei pidä paikkaansa”, sanoo kirjailija Mauno Saari. Julkaisemme hänen ottamiaan kuvia Haavikosta.

Paavo Haavikko Tämän jutun kuvat Mauno Saari.

Keskeinen kysymys on, miksi Paavo Haavikosta sairaalassa otetut valokuvat ovat kuohuttaneet hänen omaisiaan. On väitetty, että valokuvat ovat syvästi loukkaavia: ”Ihminen valokuvataan tiedottomassa, tahdottomassa tilassa pahan kaatumisen jälkeen. Se oli ihmisarvoa häpäisevä teko. En haluaisi sellaisia kuvia edes pahimmasta vihamiehestäni.”

Valokuvaaminen sairaalassa ei ole kiellettyä, kun on kysynyt luvan kuvauksen kohteelta.

Paavo Haavikko

”Kysyin luvan Haavikolta, jota olen vuosien mittaan valokuvannut usein, kysyin luvan aina”, Mauno Saari sanoo.

”Vein kuvia sairaalaan hänen pyynnöstään, häntä ilahduttamaan. Jos aikeeni olisivat olleet pahat, olisinko tehnyt näin tietäen, että omaiset näkevät kuvat? Minä jopa esittelin niitä.”

Mauno Saaren mukaan Haavikon jyrkät tapaamiskiellot olivat perusteettomia.

”Paavo Haavikko ei ollut niin heikossa kunnossa, ettei olisi jaksanut vastaanottaa vieraita. Hän päin vastoin toivoi, että tulisimme ’joka päivä, esteistä välittämättä’. Aina kun tapasimme, hän oli henkisesti voimissaan, valpas ja terävä. Kuvat kertovat sen jokaiselle”, kirjailija Saari sanoo.

Paavo Haavikon kuvat on otettu Mehiläisen sairaalassa ja Hyksissä, molemmissa kahtena eri päivänä. Mehiläisessä pian kaatumisen jälkeen otetuissa kuvissa kaatumisen seuraukset näkyvät pahoina. Ne kuvat oli otettu ainoastaan Paavo Haavikkoa varten, hänen sarkasmin säestämästä pyynnöstään. ”Myyvä kuva kirjasi kanneksi”, hän sanoi. Mauno Saari sanoo, että Haavikon kuvia ei ole myyty eivätkä ne ole myynnissä.

”Paavo Haavikko halusi ystäviä vieraikseen. Toive ei koskenut yksin minua ja vaimoani, vaan myös muita kuten kustantaja Leena Majanderia, Pirkko ja Lassi Nummea ja Raija-Leena Johanssonia. Vierailuja toivoi täysivaltainen ja täysissä järjissä oleva Suomen kansalainen. Kaikki kirjassani kerrotut tiedot akateemikon voinnista ovat hänen itsensä kertomia ja joissain tapauksissa hänen puolisonsa Ritva Haavikon vahvistamia”, Saari sanoo.

”Joidenkin mielestä olen kertonut sairaalavaiheet liian yksityiskohtaisesti, ahdistavasti. Olen jyrkästi eri mieltä. Tapahtumien peittely olisi ollut juuri sitä sensurointia, josta Paavo Haavikko minua varoitti. Kysymys on hänen ihmisoikeuksiensa merkityksen korostamisesta, ei niiden loukkaamisesta.”

Saari sanoo, että jos hän itse on samassa tilassa ja tilanteessa kuin Paavo Haavikko, vanha ja sairas mutta selväjärkinen ja täysivaltainen, hän haluaa itse myös päättää esimerkiksi siitä ketkä ja koska saavat tulla tervehtimään. Ristiriidan vuoksi Mauno Saari lopetti vierailut Paavo Haavikon luona jo toukokuun alkupäivien jälkeen. Neljään kuukauteen ei ollut tapaamisia ja viimeinen kerta oli elokuun 8. päivänä. Saaren mukaan Haavikon luona käyneet todistavat akateemikon pysyneen loppuun saakka älyltään ja ajattelultaan kirkkaana.

”Olen kateellinen John Simonille! Hän sai tehdä Pekka Herlinin elämäkerran apunaan tämän avarakatseiset sukulaiset ja läheiset. Voin vain todeta, että minun kirjastani olisi, Helsingin Sanomien kritiikkiä lainaten, tullut ”vieläkin parempi”, jos minua olisi kohdannut sama onni”, Mauno Saari sanoo.

Lisää Mauno Saaren kuvia Paavo Haavikosta.

Aiheesta lisää
Paavo Haavikko ja Diabolos: Ote kohutusta elämäkerrasta

Keskustelu

Jo on törkeää. Mauno Saari haluaa näillä vanhuspornografioillaan nostaa kirjansa myyntiä.
Ei kukaan halua itsestään tuollaisia kuvia.
Eikä valokuvista voi päätellä kenenkään psyykkistä kuntoa.
Aivoinfarktien jäljiltä harkintakyky voi olla esim juuri sellainen ettei voi suojautua mediaa vastaan.
Kummallista että Suomen Kuvalehti menee näin alas.

Nyt alan ymmärtää, miksi Paavo Haavikon poika halusi varjella isäänsä Mauno Saaren omahyväiseltä ystävyydeltä!

”Haavikon kuvia ei ole myyty eivätkä ne ole myynnissä”, toteaa ’ystävä’ Saari Haavikon kuolinvuoteella tämän kommentoitua hänen ’ilokseen’ otettuja sairaalakuvia ’sarkastisesti’, että siinäpä vasta oli myyvää kuvaa kirjan kanteen. Tarkoittaneeko sarkasmi Saaren sanastossa ironiaa? Ironia lienee sitä, että sanotaan asiat päinvastaisesti, käännetään totuus ylösalaisin: Haavikko itse piti kuvia ikävinä.

Jos Haavikko olisi ollut täysissä henkisissä voimissaan (kuvat osoittivat kyllä ironisesti minusta toisin) sairaalassa, olisi hän saanut poikansa vakuuttuneeksi Saari-Turpeinen-Saari-tapaamisten tärkeydestä. Totteliko Haavikko muka poikaansa muulloin? Jospa akateemikko delegoi vaivalloisten vieraiden käyntien ehkäisyn kiltille pojalleen?

Olin kyllä jo Saaren Haavikko niminen mies -kirjaa lukiessani ihmetellyt, miten oivallinen kirjoittaja Saari tekee pesänsä Haavikon tyyliin. Samalla hän vääntää kulmikkaasta, viisaasta runoilijasta Nalle Puh-hahmon, jota pääsee sitten itse Christopher Robinina hyyssäämään.

Onko muuten oikein juottaa viiniä diabeteksesta kärsivälle, Marevan-kuurilla olevalle vanhukselle kerta toisensa niin kuin Saaren kirjassa tehdään?

Voi hyvät hyssykät Mauno! Olet kateellinen John Simmonsille, koska hän sai omaisten avun!!!? Väitätkö tosissasi, että Herlinin omaiset olisivat olleet auttamassa sinua tuollaisessa mitä teet? Eihän Simmons ollut hyväksikäyttämässä Herliniä sairaalavuoteella ja tunkemassa itseään perilliseksi! Tai vuotamassa nettiin lääkärivaimonsa ”lääkintätietoja”! Eikö sinulle riitä mikään häpäisy? Lopeta jo!

Periaatteessa tämän jälkeen kaikkien sairaaloiden kaikki potilaat ovat vapaata riistaa. Lähikuvanne voi olla valtakunnanlevityksessä huomissapäivänä.

Simon antoi Herlinin omaisten tutustua kirjoittamaansa teokseen ennen sen julkaisemista. Hän osoitti näin heille olevansa luotettava elämäkerturi, ja kunnioittavansa heitä ja kuvattavaansa. Hän ei tuppautunut jaloksi ystäväksi ja ylimmäksi saattohoitajaksi, keskeiseksi osaksi neron elämäkertaa.

Miksi nämä kuvat Haavikosta on julkaistu? Mauno Saaren kirja saa nyt uusia merkityksiä. Haavikko näyttää vanhalta, raihnaalta, sairaalakuntoiselta. Kun Saari on tuossa kunnossa, varmaan meille tarjoillaan video hänen sairaalapäivästään – vaikka emme haluaisi.

Sananvapaus pitää sisälläään myös shokeeraavien kuvien julkaisemisen. Haavikko selvästikin halusi itsestään erittäin realistisen jälkipuheen, mihin sairaalakuvat sopivat varsin hyvin. Akateemikko ei ole tohtorinhattu päässään kravaatissa kulkeva herra, vaan myös loppumetrien ihminen, terävä sellainen.

Miten niin halusi selvästi ? Kuka halusi ? Kukaan muu näitä ei halua kuin Mauno Saari ja millä kiihkolla.

Ydinkysymys on: Oliko Paavo Haavikko sairautensa takia sellaisessa kognitiivisessa kyvyssä, että hän pystyi arvioimaan tämän toimittajan ystävyyden varjolla suoritetut elkeet ?

Eettisesti tämän näyttäytyy julmassa valossa. Juridisesti nousee myös paljon mietittävää jatkossa.

Sairaaloissa nimetty lähiomainen vastaa potilaan elämään liittyvistä asioista.
En usko että Mauno Saarta on nimetty siihen, ja siksi tämä kuvaaminen ja niiden julkaiseminen
joutuu outoon valoon.
Perinteisesti sairaalat ovat suojanneet niitä, jotka hoidossa ovat olleet.
Mauno Saarella pitäisi olla kirjallinen lupa Paavo Haavikolta ottaa ja julkaista kuvia. Onko ?

Jos Paavo Haavikko oli sairaalassa henkisesti täysissä voimissa loppuun saakka, kuten M Saari kai haluaa osoittaa hämmentävillä kuvillaan, olisi hän pystynyt ilmaisemaan kaikille osapuolille selkeästi ketä hän todella halusi tavata sairasvuoteellaan.
Ja jos Mauno Saari katsoo ilahduttaneensa akateemikkoa näillä valokuvillaan, joita jälkimmäinen kommentoi hyvin sarkastisesti, epäilen, ettei hänellä ole kovin suurta herkkyyttä ymmärtää iloa sen paremmin kuin kärsimystäkään. Joka tapauksessa Saari lupasi kuolevalle, ettei kuvia myydä. Nyt hän sitten levittelee ne meidän kaikkien katsottaviksi!
Jospa Saari ja hänen psykiatrivaimonsa ymmärsivät huonosti hienovaraiset vihjeet siitä, että suuri mies halusi levätä rauhassa.

Nyt paljastui Mauno Saaren todellinen luonne ja halpaimaisuus.MIKSI SUOMEN kUVALEHTI JULKAISI NÄMÄ KUVAT. KEILLE NISTÄ ON ILOA TAI HYÖYTYÄ?

Mauno Saari kutsui Paavo Haavikon Rivoliin ym. ravintoloihin ja sai tämän puhumaan alkoholin voimalla sellaistakin, mitä tämä itse ei olisi välttämättä halunnut nähdä painettuna. Ilta-Sanomien koko sivun lööppi tiivisti: HAAVIKKO: VIINAA, NAISIA , RAIVOA. Tämänkö kuvan Mauno Saari halusi jättää jälkipolville?

Haavikon lukijoista vain harvat tiesivät hänen vaikeasta alkoholismistaan ja sairauksistaan. Hän ei kertonut niistä julkisuudessa vaan kärsi niistä hiljaa. Miksi ne paljastettiin näin raa´alla tavalla hänen kuoltuaan. Ne vievät Haavikon kirjallisuuden vilpittömiltä ihailijoilta kirjojen luvun riemun. Tilalle tuli suru ja sääli. Suurmies joutui julkisen tirkistelyn kohteeksi – kuten yllä olevat kuvatkin.

Itse en ymmärrä tätä kohua, jota itse asiassa käydään lähinnä vain Suomen Kuvalehdessä. Muualla aihe ei tunnu niin paljon kiinnostavan. SK:n lukijana ja tilaajana mielestäni kyse on myrskystä vesilasissa, Haavikko ei ole itselleni mitenkään erityisen merkittävä henkilö Suomen historiassa.

Toden totta, evvk.
Muuten, pitäisikö Mauno Saaresta julkaista pari kuvaa SK:n nettisivuilla, jotta me ulkopuoliset voisimme päätellä, oliko hän tiedoton vai terävä halutessaan tapaamaan vanhusta sairaalaan esteistä välittämättä ja juottaessaan viinaa infarkteja kärsineelle Marevan-kuurilaiselle.

Oliko Haavikko tästä kuvasta iloinen ja toivoi sen julkaisemista?

””Mehiläisessä pian kaatumisen jälkeen otetuissa kuvissa kaatumisen seuraukset näkyvät pahoina. Ne kuvat oli otettu ainoastaan Paavo Haavikkoa varten, hänen sarkasmin säestämästä pyynnöstään. ”Myyvä kuva kirjasi kanneksi”, hän sanoi. Mauno Saari sanoo, että Haavikon kuvia ei ole myyty eivätkä ne ole myynnissä.”” (Mauno Saari yllä siteeratussa Suoman Kuvalehden haastattelussa 6.11.2009)

Mauno Saaren mukaan ehkä tärkeintä on olla äänessä ja näkyvillä että kirjaa myytäisiin.
Oulussa Mauno Saari tulee luennoimaan suuresta ystävyydestään suurta mainetta saaneen Riihi-säätiön kutsusta.
Voiko paremmin yhteistyö sujua ?

Kiitän siitä että Suomen Kuvalehti on antanut keskustelutilaa. Kysymys ei ole vain Paavo Haavikosta, vaan vaitioloon liittyvistä erittäin vakavista juridisista asioista. Maunon puoliso suolsi blogissaan kritiikittä Haavikosta sellaisia asioita, joita lääkäri ei missään olosuhteissaan saa kertoa. Hän deletoi kaikki vastustavat mielipiteet. Erittäin mielenkiintoista on miten Pirkko Turpeisen suuri ystävyys Paavo Haavikkoon näkyy Mauno Saaren kirjassa, miten asiat ja mielipiteet vuotavat kuin seula.

Mauno Saari sanoo tekstissä: ”Kysyin luvan Haavikolta, jota olen vuosien mittaan valokuvannut usein, kysyin luvan aina”.
Hahhah, Saari valehtelee. Kirjassa hän sanoo, ettei hänellä ollut kuin yksi kuva Haavikosta. Nyt hän valehtelee, että on vuosien mittaan valokuvannut häntä usein. Hän on nyt itse kirjoittanut omat valheensa, eikä pysty syyttelemään muita. Saari on sotkeutunut valheittensa verkkoon ja pahasti. Kirja muut selittelyt joutuvat nyt uuteen valoon.

Kuvat olivat karmeata katsottavaa. Tuskin Paavo Haavikko olisi pitänyt näkemästään. Eikö
omaisilta olisi pitänyt saada lupa noiden kuvien julkaisemiseen. Julmaa katsottavaa. Saari on ylittänyt nyt viimeisenkin hienotunteisuuden rajan, jos hänellä ylipäätään on käsitystä mitä hienotunteisuus on.

No, se että M.Saari haluaa noiden kuvien avulla sepitellä ja todistella
oikeuttaan kirjoittaa Paavo Haavikosta, kuten hän on kirjoittanut, ei takaa, että
hän toimii oikein, korrektisti ja akateemikkoa kunnioittaen.

Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen munasi itsensä. Jokainen käsittää, että nuo kuvat olisi pitänyt piilottaa visusti julkisuudelta. Se on rumaa tirkistelyä ja erittäin mautonta. M. Saari on kritisoinut mediaa ja syytellyt sen moraalia vuosia. Nyt hän itse syyllistyy siihen mistä on on haukkunut toisia. Hän ei kaihda nyt mitään median keinoja yrittäessään
todistella tekemisensä moraalisesti ja muutenkin oikeiksi. Yök.

Heikki Haavikko saa täydet sympatiat.

En paljastaisi ystävieni sellaisia asioita, joista tiedän etteivät he sitä halua.
Olen toiminut 40 vuotta psykiatrina enkä koskaan kertoisi yhdestäkään potilaastani sanaakaan ulospäin oli hän sitten millainen julkisuuden ihmisen ikinä.
Jos ystävänä auttaisin jotakuta, minua sitoisi kaksinkertainen vaitiolo.

Nyt Haavikon suhteen kaikk kiellot on ylitetty. Vastuu on myös kustantajalla ja julkaisijalla.

Paavo Haavikko olisi ansainnut jotakin muuta kuin travestian. Työskentelin hänen alaisenaan aikoinaan. Hieno mies. Muun muasssa siinä Mauno Saaren kirja menee täysin pieleen. Paavo Haavikko ei ollut sovinisti, vaan tasa-arvon mies. Ja se näkyi jokapäiväisissä päätöksissä. Mutta ehkäpä nämä ongelmat suhteessa Haavikkoon ovatkin pikemminkin pienten miesten ongelmasuhteita itseään riippumattomampiin. Naisilla ei niissä ole sijaa. Hyvä niin.