Osuuskauppojen kuntalonkerot tutkittiin - S-kytköksillä ei yhteyttä päätöksiin

huoltoasemat
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kilpailuvirasto selvittää kauppapaikkojen kaavoituspäätösten aiheuttamat kilpailun esteet tämän vuoden loppuun mennessä. Muutenkin kaavoitus on kuuma kysymys syksyn kuntavaalien alla.

Keskustelun taustalla ovat tiedotusvälineiden väitteet kaupan ja kuntapäättäjien yhteyksistä, varsinkin S-ryhmän luottamushenkilöiden kaksoisroolista kaavoituksessa.
S-ryhmän on epäilty vievän parhaat liikepaikat. Etenkin liikennemyymäläketju ABC on levittäytynyt aggressiivisesti viime vuosina. Selityksenä pidetään sitä, että sadat kunnallispoliitikot toimivat luottamusmiehinä osuuskauppojen hallinnossa (“Maan tapa syrjii pienyrittäjiä”, SK 31/2010).

Kuitenkaan tähän asti kukaan ei ole kunnolla tutkinut sitä, onko S-ryhmän poliittisten kytkösten ja kaavoituspäätösten välillä yhteys.

Nyt tiedon puute korjaantuu. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Heli Huvinen on tehnyt laajan ja perusteellisen pro gradu -tutkielman kytkösten yhteydestä kaavapäätöksiin ABC-liikennemyymälöistä (Easy as ABC? Political connections and zoning of service station stores, 2012).

Uniikki aineisto

Aineisto kattaa S-ryhmän poliittiset kytkökset 1996-2009 ja alueosuuskauppojen uusinvestoinnit 64 ABC-liikennemyymälään. Pelkästään tietojen keruussa Huvinen on tehnyt valtaisan työn. Hänen tutkimusta varten keräämässään tietokannassa on 184 000 nimeä. Alueosuuskauppojen edustajistojen, hallintoneuvostojen ja hallitusten 18 612 jäsenen nimitiedot on poimittu käsin vuosikertomuksista.

“Huvinen on toteuttanut erittäin tarkat tilastolliset analyysinsä mallikelpoisesti. Työ on niin hyvä, että sitä voisi hyödyntää osana väitöskirjaa”, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju.

S-ryhmän yhteydet kunnallispolitiikkaan ovat laajamittaisia. Keskimäärin joka neljäs alueosuuskaupan luottamusmies oli myös kunnanvaltuutettu. HOK-Elannossa sidoksia oli eniten: vuonna 2009 yli puolet sen luottamushenkilöistä toimi myös kunnanvaltuutettuina.

Tutkija asettaa samoja kysymyksiä kuin mediakin on tehnyt. Onko ABC-liikennemyymälän avaaminen jossakin kunnassa sitä todennäköisempää, mitä vahvemmat kytkökset S-ryhmällä on kyseisessä kunnassa?

Sijoittuuko ABC-liikennemyymälä osuuskaupan toimialueella todennäköisemmin siihen kuntaan, jolla on vahvemmat S-kytkökset kuin alueen muilla kunnilla?

Onko ABC:n liikepaikka sitä parempi, mitä voimakkaampia ovat S-ryhmän poliittiset kytkökset kyseisessä kunnassa?

Entä onko ABC:llä kilpailijoita suuremmat markkinaosuudet juuri niissä kunnissa, joissa kytkökset ovat vahvimmat?

Kytkökset ja päätökset

Laaja tilastollinen analyysi ei tue sitä, että S-ryhmän poliittisilla kytköksillä olisi yhteys ABC-toimipaikkoja koskeviin kaavoituspäätöksiin. Siitä ei saa tukea myöskään käsitykselle, jonka mukaan kytköksillä olisi yhteys ABC-sijaintipaikkojen laatuun tai siihen, mihin kuntaan ne sijoittuvat osuuskaupan toimialueella taikka ABC:n markkinaosuuksiin verrattuna kilpailijoihin.

ABC-sijainteja selittävät tieyhteydet, sijaintikunnan asukasmäärä, sekä se, että toinen ABC ei ole liian lähellä. ABC-liikennemyymälät sijaitsevat keskimäärin paremmilla liikepaikoilla kuin kilpailevat huoltoasemat. Toimipaikkojen laatu näyttää olevan riippumaton poliittisista kytköksistä. Vaihtoehtoinen selitys niiden hyvyydelle voi olla se, että S-ryhmällä on yksinkertaisesti varaa investoida sijaintiin.

Miksi sitten ABC on saanut kuntapäättäjiä puolelleen? Ehkä siksi, että kunnat tukevat yrityksiä, jotka investoivat reippaasti työllisyyden ja palvelutason parantamiseksi. Huvisen mukaan tässä olisi jatkotutkimuksen paikka: selvittää asenteita kuntapoliitikkojen kaavoituspäätösten takana.

Yksi löydöksistä on se, että S-ryhmäläisillä on enemmän kytköksiä kuntien koulu- ja sosiaalilautakuntiin kuin liiketoiminnalle tärkeisiin rakennus- ja kaavoituslautakuntiin. Tällaiset ihmiset ovat todennäköisesti mukana S-ryhmässä ja kunnallispolitiikassa muistakin syistä kuin vain “vetääkseen kotiinpäin”.
Huvinen korostaa käyttäneensä menetelmiä, jotka pureutuvat tutkimuskohteeseen “systeeminä”, kokonaisuutena. Tutkimuksesta ei voi tehdä johtopäätöksiä yksittäisistä kaavoituspäätöksistä.

“Se ei sulje pois mahdollisuutta, että poliittisilla kytköksillä on voinut olla vaikutusta yksittäisissä tapauksissa.”

Huvinen rahoitti itse tutkimuksensa pysyäkseen riippumattomana eikä ollut sitä tehdessään yhteistyössä S-ryhmän tai minkään muunkaan Aalto-yliopiston ulkopuolisen tahon kanssa. Hän ei ole ollut koskaan S-ryhmän eikä sen kilpailijoiden palveluksessa.

“Tein tutkimuksen vain henkilökohtaisen ja akateemisen mielenkiintoni vuoksi.”

Kuva Pekka Nieminen.