Opetushallituksen pääjohtaja: ”Ruotsin kieli pysyy perusopetuksessa”

Kotimaa 4.1.2010 14:03

Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen ei usko pakkoruotsista luopumiseen, vaikka kaksi kolmasosaa suomalaisista sitä toivookin.

Kalevan ja viiden muun maakuntalehden viikonloppuna julkaiseman kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Vastaajien enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmiin ruotsin sijasta.

Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen sanoo haluavansa pitää ruotsin perusopetuksessa perustellen sitä kansallisen kielen roolin lisäksi ”pohjoismaisuudella” ja sillä, että minkä tahansa kielen opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä.

Lankisen johtama laaja parlamentaarinen työryhmä tekee esityksen perusopetuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaon uudistamisesta keväällä.

”Esityksellä pyritään vastaamaan opetuksen 2020-luvun haasteisiin”, Lankinen kuvaa kunnianhimoista hanketta. Lankisen työryhmän esitykseen sisältyy perusopetuksen kieliohjelma eli mitä kieliä ja kuinka paljon kouluissa opetetaan.

Hallitus päättää Lankisen työryhmän esitysten pohjalta perusopetuksen uudistamisesta vuoden 2011 alussa. Päätöksien toteuttaminen aloitetaan vuosina 2013-14.

Lankisen mukaan työryhmä muodostaa ”lähiaikoina” kantansa ruotsin kielen asemasta perusopetuksessa. Työryhmän yhteistä kantaa ei ole vielä olemassa.

”En voi puhua työryhmän puolesta, mutta oma kantani on, että ruotsi pysyy perusopetuksessa. Eri asia sitten on esimerkiksi se, missä vaiheessa opetusta annetaan”, Lankinen aprikoi.

Kieliriita syvenee?

Lankisen mukaan kielten opetuksen uudistamisen päälinjana tulee olemaan kielitarjonnan monipuolistaminen eli ”englannin kielen ylivallan murtaminen”, kuten hän reippaan ilmaisunsa myöntäen asian muotoilee.

Se tarkoittaa lisää saksan, espanjan, ranskan ja venäjän opetusta. Lankinen pitää kielivalikoiman lisäämistä opetuksessa välttämättömänä, koska maailmassa ”ei enää vain englannin kielellä kunnolla pärjää”.

Monipuolistaminen ei Lankisen mielestä tarkoita toisen kansallisen kielen eli ruotsin poistamista pakollisesta perusopetuksesta. Lankinen painottaa ruotsin kielen opetuksen yhteydessä käsitettä ”perusopetus”.

Lankisen diplomaattiset kielimuotoilut kertovat aiheen herkkyydestä.

Mielipidekyselyjen perusteella kansalaisten enemmistön mielipide on kaukana ruotsia suosivien päättäjien näkemyksistä. Nettipalstoilla pakkoruotsi on jo runtattu pahisten joukkoon.

Se tarkoittaa, että poliittinen kieliriita uhkaa syventyä.

Ruotsin kielen opetuksen säilyttämiseksi nykyisellään tarvitaan todennäköisimmin muutakin kuin Lankisen vakuuttelua kansallisen ruotsin kielen opetuksen tarpeellisuudesta. Suomenruotsalaisten reilun viiden prosentin väestöosuudella sitä ei enää voi perustella. Siivu on väkimäärältään Tampereen kaupunkiseudun asukasluvun suuruusluokkaa.

Suomella kurottavaa 1 000 oppituntia

Kieliväittelyn keskellä Lankinen haluaa muistuttaa perusopetukseen liittyvistä, Suomelle tylyistä luvuista.

Perusopetusta tarjotaan nykyisin Suomessa noin 5 500 tuntia. OECD-maiden keskiarvo on lähes tuhat tuntia Suomea enemmän, Lankinen huomauttaa.

Lankinen uskoo, että kuilua Suomen ja muiden OECD-maiden välillä pyritään kuromaan umpeen perusopetuksen uudistamisen yhteydessä.

Töryhmän tarkoituksena on pyrkiä esitykseen, joka ottaa huomioon nuorten tarvitsemat ”yleiset uuden ajan taidot”. Näitä taitoja ovat muun muassa kyky analysoida ja ratkaista ongelmia, suullinen ja kirjallinen esitystaito, sosiaaliset kyvyt sekä englannin lisäksi jonkin muun vieraan kielen hallitseminen.

Lankisen mukaan esimerkiksi liikuntatunteja tarvitaan lisää, mutta se voi nykyisillä tuntimäärillä olla pois esimerkiksi taideaineilta.

Yksi ratkaisu on, että Suomessa siirrytään perusopetuksen kokonaistuntimäärässä lähemmäs OECD-maiden keskiarvoa, Lankinen pohtii.