Olenko sittenkin rasisti? – Kuusi kysymystä rodusta

Ihmisrotuja ei ole, vaikka moni muuta väittää. Me ollaan Afrikasta kaikki.
Kotimaa 27.3.2016 18:30

Tutkimme kolmen miehen dna:n. Näytteensä antoivat analysoitavaksi kirjailija Jari Tervo (Rovaniemi, Suomi), keskustapoliitikko, radiojuontaja Abdirahim Hussein (Mogadishu, Somalia) ja tutkija Alan Salehzadeh (Sardasht, Iranin kurdialue). © Hannu Kyyriäinen

Ihmisten alkuperästä puhutaan nyt enemmän kuin aikoihin. Lähi-idästä tulevat turvapaikanhakijat niputetaan terroristeiksi ja raiskaajiksi, Suomessa syntyneet tummaihoiset joutuvat rasismin kohteiksi netissä ja kaduilla.

Rotuajattelu nostaa vahvasti päätään.

Viime elokuussa Suomen Kuvalehti selvitti suomalaisten rasistisuutta ja suhtautumista maahanmuuttoon. Kolme viidestä suomalaisesta oli vähintään taipuvaisia ajattelemaan, että ihmisrotuja on olemassa.

Tulos oli yllättävä, koska tieteen näkökulmasta asia on selvä: biologisia rotuja ei ole.

Lähdimme tutkimaan ihmisen geneettistä taustaa tekemällä dna-testin kolmelle helsinkiläiselle, eri puolilta maailmaa kotoisin olevalle miehelle. Tulokset kertovat muun muassa siitä, missä Jari Tervon esi-isät ovat eläneet 40 000 vuotta sitten ja mitä kautta he ovat tulleet Rovaniemelle.

Hänen, Alan Salehzadehin ja Abdirahim ”Husu” Husseinin suvuista, dna:sta ja geneettisestä taustasta kerrotaan videoiden, karttojen ja tarinoiden avulla. Jutun voit lukea täältä.

Kun katselee maailman ihmisiä, rotu vaikuttaa käyttökelpoiselta käsitteeltä. Sitä puolustaa se kiistaton seikka, että eri puolilta maailmaa peräisin olevat ihmiset todella näyttävät erilaisilta.

Kysyimme kolmelta tutkijalta rodusta. Vastaajista Jukka Palo on populaatioihin erikoistunut oikeusgenetiikan dosentti, Laura Huttunen sosiaaliantropologian professori ja Benita Heiskanen Yhdysvaltain tutkimuksen dosentti.

 

1. Miten niin eri rotuja ei ole?

Rotu on hankala sana, koska sillä ei ole tarkkaa merkitystä. Käsite on peräisin biologiasta, missä sillä on pyritty kuvaamaan alalajin sisällä olevia, toisistaan erottuvia ryhmiä.

Biologiassa rodusta käsitteenä on pitkälti luovuttu, koska sen kriteereitä ei ole pystytty määrittelemään. Vankimmin se on käytössä puhuttaessa ihmisen jalostamista lemmikki- ja tuotantoeläimistä.

Luonnon jaotteleminen tieteellisesti on aina hankalaa, sillä luonto on jatkumoa ja jakolinjat aina keinotekoisia. Jo käsitteen ”laji” määritteleminen yksiselitteisesti on mahdotonta, saati sitten sitä paljon pienemmän rodun.

”Jos määritelmä ei toimi oikein millään eliöllä, se ei toimi varsinkaan ihmisellä”, Jukka Palo sanoo. ”Ihmisryhmien väliset erot ovat hyvin pieniä.”

Ihmisen geneettinen muuntelu on vähäistä, eli kaikkien Homo sapiensien geeniperimä on hyvin samanlainen. Geneettisestä muuntelusta vain 5–10 prosenttia on jakautunut eri mantereiden välille, loppuosa on yksilöiden välistä. Käytännössä siis kahden helsinkiläisen kerrostalonaapurin keskinäiset geneettiset erot voivat olla suurempia kuin helsinkiläisen ja mogadishulaisen väliset erot.

Tästä huolimatta rotu-sanaa käytetään jatkuvasti myös ihmisistä, ja ajatukseen ihmisroduista liittyy usein myös hierarkkisuus: toisia rotuja pidetään parempina kuin toisia.

”Silloin käsite on ongelmallinen”, Laura Huttunen sanoo.

Ihmisrotu-termillä on raskas painolasti. On rotusortoa, kansanmurhia, rotuoppeja ja jopa rodunjalostusta. Koska käsitteellä ei ole virallista määritelmää, sen käyttäminen on aina poliittinen teko.

 

2. Jos rotuja ei ole, miksi ihmiset eri puolilla maailmaa ovat erivärisiä?

Ihonväri on melko yksinkertaisen geneettisen koodin säätelemä, ja siksi se sopeutuu ympäristöön evoluution mittakaavassa nopeasti, Jukka Palo kertoo.

Trooppisilla alueilla tumma ihonväri suojaa voimakkaalta uv-säteilyltä. Solut kuitenkin tarvitsevat jonkin verran uv-säteilyä D-vitamiinin tuottamiseen. Kun ihminen on siirtynyt pois tropiikista, tumma iho on voinut johtaa D-vitamiinin puutokseen.

Vaaleampi-ihoiset yksilöt ovat tuottaneet enemmän D-vitamiinia, pysyneet terveempinä ja tuottaneet enemmän jälkeläisiä. Näin luonnonvalinta on johtanut siihen, että vähäisessä auringossa elävillä populaatioilla on vähemmän pigmenttiä.

 

3. Jos kerran ihmisryhmän ulkonäössä on samaa, eikö samaa voi olla myös luonteessa tai älyssä?

Ulkonäkö ja muut ominaisuudet eivät periydy yhtenä pakettina.

”Eri geenit ovat toisistaan itsenäisiä yksiköitä ja noudattavat omia reittejään”, Palo sanoo.

Vaikka afrikkalaisissa on paljon hyviä kestävyysjuoksijoita, lihasten kestävyys ei ole geenien tasolla mitenkään yhteydessä ihon väriin, syy-seuraussuhdetta ei ole.

Palon mukaan ulkomuotoon vaikuttavien tekijöiden yhdistyminen henkisiin ominaisuuksiin olisi teoriassa mahdollista vain äärimmäisen pienessä ja eristyneessä populaatiossa.

Huttunen muistuttaa, että ulkonäkö ei kerro edes ihmisen kulttuurista. Esimerkiksi kaikki, jotka näyttävät olevan Lähi-idästä, eivät ole muslimeja tai ainakaan fundamentalisteja. Turvapaikanhakijoista osa on lähtenyt Eurooppaan juuri siksi, että haluaa irtisanoutua uskonnosta tai sen poliittisista tulkinnoista.

”Sitten he tulevat täällä ulkonäkönsä perusteella niputetuksi juuri siihen, mitä vastustavat.”

 

4. Saatan kuvata ihmisen ulkonäköä sanomalla, että joku on afrikkalainen tai arabi tai vaikka eskimo. Olenko rasisti?

”Pelkkä ulkoisten erojen tunnistaminen ei ole rasistista”, Huttunen sanoo. ”Tummaihoinen” voi olla aivan yhtä neutraali määritelmä kuin ”punapaitainen” tai ”ruskeahiuksinen”.

Merkitykset kuitenkin riippuvat puhujasta ja tilanteesta. Jos valitaan uutta työntekijää, onko tärkein asia se, että yksi hakijoista vaikuttaa afrikkalaistaustaiselta? Vai todetaanko ensin, että hakija on hyvin koulutettu, kielitaitoinen ja osaava – ja vasta sitten mainitaan, että tämä taitaa olla Afrikasta?

Erotteluissa käytetyillä termeilläkin on väliä. Eskimo on kiistelty nimitys, ja ainakin osa ryhmästä käyttää itse mieluummin nimitystä inuiitti.

Merkitykset myös muuttuvat. Neekeri-sanasta kiisteltiin vielä 1990-luvulla, ja jotkut puolustavat sitä edelleen. Heidän mielestään se on suomessa neutraali tummaihoista tarkoittava sana.

Huttunen on toista mieltä: kun sanan käyttöä vanhoissa oppikirjoissa on tutkittu, se on huomattu varsin latautuneeksi. Koulukirjojen neekerit olivat lapsenomaisia ja sivistymättömiä.

”Sanat kuljettavat mukanaan paljon piilomerkityksiä.”

 

5. Esimerkiksi Yhdysvalloissa puhutaan avoimesti ihmisten roduista. Miksi meillä hyssytellään?

Rotukäsite ymmärretään Yhdysvalloissa eri tavalla kuin meillä, Benita Heiskanen kertoo. Yhdysvaltalaiset eivät miellä rotua biologiseksi asiaksi.

Sanan race sanakirjamerkityskin on suomessa ja englannissa eri. Englannissa sanaa ei käytetä esimerkiksi koiraroduista, vaan niihin viitataan sanalla breed.

Moni Heiskasen yhdysvaltalainen kollega on todennut, että Euroopassa rodun käsite on natsimenneisyyden vuoksi niin traumaattinen, että ihmisillä ei tunnu olevan edes sanoja asiasta puhumiseen. Meillä tieteessä käytetään rodun sijaan termejä populaatio ja etninen ryhmä.

Yhdysvalloissa vastaajan rotua kysytään muun muassa joka kymmenes vuosi suoritettavan väestölaskennan yhteydessä, mutta avoin puhe ei ole johtanut tasa-arvoon.

”Yhdysvalloissa rodun ja luokan käsite nivoutuvat yhteen”, Heiskanen toteaa. Esimerkiksi mustiin ja latinoihin liitetään rasistisia stereotypioita ja heitä kohdellaan valkoisia huonommin kaikilla elämänaluilla. Viime aikoina tämä on noussut esiin mustiin kohdistuneen poliisiväkivallan yhteydessä.

Yhdysvallat ei pyri olemaan kansojen sulatusuuni, jossa kaikista tehtäisiin kulttuurisesti valkoisia. Ajatuksena on, että eri rotujen identiteetit ovat osa yhdysvaltalaista identiteettiä.

Vähemmistöt ovat myös liittyneet yhteen ja nousseet barrikadeille vaatimaan oikeuksiaan. Laura Huttunen näkee positiivisen erottautumisen orastavan myös Suomessa. Nuorisolla alkaa olla erivärisiä ja -näköisiä kotimaisia idoleita. Voi olla hyvä juttu olla jotain muuta kuin tavallinen valkonaamasuomalainen.

 

6. Minun mielestäni ihmiset ovat erirotuisia. Olenko rasisti?

Laura Huttusen mielestä kysymys on kiinnostava teoreettisena ongelmana. Pelkkä rotujaottelu ei tee ihmisestä rasistia, koska rasismiin liittyy eriarvoistaminen.

Toinen juttu sitten on, onko sellainen ajattelu lopulta mahdollista. Erotteluihin kun livahtaa lähes huomaamatta mukaan arvotuksia.

Usein ihmiset kieltävät olevansa rasisteja mutta ovat sitä mieltä, että kaikenlaiset kulttuurit eivät sovi yhteen suomalaisen elämäntavan kanssa.

Kun tähän ajatukseen yhdistyy ihmisten taipumus päätellä toisen kulttuuri tämän ulkonäköpiirteistä, päädytään helposti määrittelemään ihonvärin, kasvonpiirteiden ja hiusten laadun perusteella, ketkä kelpaavat Suomeen ja ketkä eivät.

Jukka Palo huomauttaa, että jokainen ihmisrotuja määrittelevä joutuu itse vetämään jakolinjat ryhmien väliin ja pitäviä biologisia perusteita niille tuskin löytyy.

Niinpä rotuajattelua on vaikea harjoittaa ilman rasismia.

”Jos oletat määrittelemäsi rodun yksilöiden esimerkiksi käyttäytyvän samankaltaisesti, olet kyllä rasisti.”

 

Tutkimme kolmen miehen dna:n. Näytteensä antoivat analysoitavaksi kirjailija Jari Tervo (Rovaniemi, Suomi), keskustapoliitikko, radiojuontaja Abdirahim Hussein (Mogadishu, Somalia) ja tutkija Alan Salehzadeh (Sardasht, Iranin kurdialue). Lue tulokset täältä.

Dna:n avulla voi selvittää, mistä omat esi-isät ovat kotoisin. Erikseen voidaan selvittää perimän isä- ja äitilinjaa. Ihmisen alkukoti on Afrikassa. Polveudumme kaikki noin 2 000 yksilön Homo sapiens -populaatiosta.

Dna:n avulla voi selvittää, mistä omat esi-isät ovat kotoisin. Erikseen voidaan selvittää perimän isä- ja äitilinjaa. Ihmisen alkukoti on Afrikassa. Polveudumme kaikki noin 2000 yksilön Homo sapiens -populaatiosta. Kun klikkaat kuvaa, näet grafiikan suurempana. Grafiikat Hannu Kyyriäinen

Vanhimmat Afrikasta löydetyt nykyihmisen fossiilit ovat noin 200 000 vuoden ikäisiä. Ihminen levisi Arabiaan ja Lähi-itään arviolta 65 000 vuotta sitten. Noin 10 000 vuotta sitten laji oli levinnyt koko maapallolle.

Vanhimmat Afrikasta löydetyt nykyihmisen fossiilit ovat noin 200 000 vuoden ikäisiä. Ihminen levisi Arabiaan ja Lähi-itään arviolta 65 000 vuotta sitten. Noin 10 000 vuotta sitten laji oli levinnyt koko maapallolle. Kun klikkaat kuvaa, näet grafiikan suurempana.