Nettipoliisi vihapuheesta: ”En hämmästy enää mistään”
Porukka huvittaa itseään naureskelemalla raaoille tapahtumille.
Nuori tyttö löytyi kuolleena Joutsenosta 31. lokakuuta. Ennen kuin poliisi oli tiedottanut tekijästä tai tekotavasta, ne oli jo selvitetty internetin eri sivustoilla: turvapaikanhakijat raiskasivat, tappoivat ja polttivat tytön.
Joutsenossa sijaitsee turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.
Ihmiset kehittivät tekijöille mitä julmimpia kidutustoimenpiteitä ja uhkailivat tappamisella.
”Kaiken näköistä on nykyään. En oikeastaan hämmästy enää mistään”, sanoo nettipoliisi Jarno Saarinen Helsingin poliisista.
Saarisen mukaan keskusteluissa pyörii porukka, joka huvittaa itseään naureskelemalla raaoille tapahtumille.
”Mikään ei ole pyhää. Facebookissa on trolliprofiileja, jotka on tehty tällaista varten.”
Joutsenon murhasta keskustelevat eivät kuitenkaan ensi näkemältä vaikuttaneet valeprofiileilta, vaan keskustelua kävivät oikeat ihmiset omalla nimellään ja naamallaan.
”Tämä on nettikeskustelun huono puoli. Parikymmentä vuotta sitten henkilö olisi kertonut kidutusfantasiansa paikallisella huoltoasemalla viidelle ihmiselle. Nyt sama henkilö laittaa ne nettiin. Se tulee kaikkien silmille, halusit tai et.”
Poliisi seuraa nettikeskustelua mutta ei voi sitä sensuroida. Se voi vain huomauttaa keskustelun sävystä.
Eri kansanryhmiin kohdistuva vihapuhe ei ole uusi ilmiö. Sitä harjoitettiin niin natsi-Saksassa kuin Ruandan kansanmurhankin aikaan. Euroopassa ja Suomessa vihapuhe kytkeytyy nyt monikulttuurisuuden ja islamin kritiikkiin sekä maahanmuuttoon.
Suomalaisten medialukutaito on kansainvälisestikin tarkasteltuna hyvä. Suomalaiset erottavat uutismedian huhupuheista, mutta erilaiset uutissivustoja muistuttavat sivustot, kuten MV-lehti ja Magneettimedia, saattavat hämärtää erottelukykyä.
”Moni voi sanoa, että eihän nämä oikeita uutisjuttuja ole, mutta ne ovat silti hyviä juttuja”, sanoo tutkija Janne Matikainen Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.
”Me tulkitsemme maailmaa niin kuin haluamme sitä tulkita. Silloin medialukutaito ei välttämättä auta.”
Vaikka suomalaiset yhä luottavat ”valtamediaan”, on sillä Matikaisen mielestä myös peiliin katsomisen paikka.
”Esimerkiksi iltapäivälehtien uutisointi lietsoo hysteriaa. Suurin osa medialukutaitoisista osaa sijoittaa uutiset niin, ettei niiden tarkoitus ole aina antaa objektiivista kuvaa, vaan tavoitella lehtien myyntiä.”
Matikaisen mukaan sokeeraavat jutut silti uppoavat kaikkiin jonkin verran. Ihmiset uskovat, että jotain on tapahtumassa, kun otsikot kirkuvat.
Viranomaisten on vaikea puuttua vaihtoehtoisten totuuksien tuottajien toimintaan. Monien sivustojen palvelimet sijaitsevat ulkomailla, eikä poliisilla ole juridisesti pätevää syytä esimerkiksi sivustojen sulkemiseen.
Rikosilmoituksia vihapuheesta tulee vähän: viime vuonna tehtiin 43 rikosilmoitusta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan koko Suomessa ja julkisesta rikokseen kehottamisesta vain kolme. Suurin osa ilmoituksista ei johda toimenpiteisiin.
Niin valtamedian kuin ”vaihtoehtoisen mediankin” uutisia lukiessa kannattaa Matikaisen mukaan miettiä, mihin uutinen tai väite perustuu, miten se perustellaan ja minkälainen on sen lähde.
”Uutiseen tuo vakuuttavuutta, jos siinä on useampia lähteitä. Peruskriteerit pätevät kaikkiin aiheisiin, ja niiden pohjalta juttua kannattaa lukea.”
Joutsenon murhasta epäiltynä pidätettiin 19-vuotias suomalainen mies 31. lokakuuta. Kun tieto tuli julki, vihanlietsonta turvapaikanhakijoita kohtaan jatkui.