Narkolepsia: Suomen rokotuslinja muuttuu - seuraavaksi piikitetään ilman tehosteainetta

narkolepsia
Teksti
Petri Pöntinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Seuraavassa pandemiassa on tarkoitus rokottaa lapset ilman adjuvanttia, tehosteainetta.

Kuva Markus Pentikäinen.

Suomessa rokotettiin sikainfluenssaa vastaan 75 prosenttia 4-19-vuotiaista, kaikkiaan 688 566 lasta ja nuorta. Samanikäisiä rokottamattomia oli 227 288.

Lapset rokotettiin pääosin marras-joulukuussa 2009. Rokottamisen jälkeen arviolta sata lasta ja nuorta sairastui narkolepsiaan, harvinaiseen nukahtelutautiin. Suomalaistutkimuksen mukaan rokotetuilla lapsilla ja nuorilla oli 13-kertainen sairastumisriski samanikäisiin rokottamattomiin verrattuna.

Brittiläisen lääkefirma GSK:n Pandemrix-rokotteessa oli tehosteaine, adjuvantti, joka tehosti immuunivasteen syntyä sikainfluenssaa vastaan. Tehosteaineellinen rokote annettiin koko väestölle, mutta tähänastisten tietojen mukaan se lisäsi narkolepsian riskiä vain lapsilla ja nuorilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt uuden rokotelinjauksen siitä, miten Suomi aikoo varautua seuraavaan pandemiaan, maailmanlaajuiseen kulkutautiin.

“Suositus on, että lapsille annetaan rokote mutta ilman adjuvanttia, tehosteainetta”, sanoo THL:n lääketukkukaupan johtaja Pertti Sormunen.

“Emme halua ottaa ilmennyttä haittariskiä lasten ja nuorten kuormaksi, jos on muita vaihtoehtoja.”

Uudella linjauksella terveysviranomaiset yrittävät estää rokotusinnon romahduksen seuraavassa vakavassa influenssaepidemiassa. Jos vanhemmat eivät enää uskalla rokotuttaa lapsiaan ja rokotuskattavuus jää alhaiseksi, itse kulkutaudin haitat lisääntyvät.

Toistaiseksi vain GSK:n Pandemrixin epäillään laukaisseen narkolepsiaa. Vastaavan kaltaisia tehosteaineita on käytetty myös muissa pandemiarokotteissa Euroopassa ja muualla maailmassa.

“Koska vielä ei tiedetä, onko vain GSK:n adjuvantti ongelmallinen, on syytä suhtautua kaikkiin vastaavanlaista tehosteainetta sisältäviin pandemiarokotteisiin varauksella”, Sormunen sanoo.

Tehosteaineeton rokote on kalliimpi

Rokotettavia lapsia on reilu miljoona. Rokotteita ei osteta varastoon, vaan rokotevalmistajan kanssa tehdään esimerkiksi viiden vuoden varaussopimus. Tällä hetkellä Suomella ei ole voimassa olevaa sopimusta.

“Jos nyt iskisi nopea pandemia, emme ole varautuneet siihen”, myöntää THL:n lääketukkukaupan johtaja Sormunen.

Syy on se, että Euroopan unionissa on valmisteltu yhteistä rokotehankintaa. Sen puitesopimus on kuitenkin nivottu EU:n terveysturva-aloitteeseen, joka taas on edennyt odotettua hitaammin.

“On ajateltu, että EU isompana vastapuolena on paremmassa neuvotteluasemassa lääkefirmojen kanssa kuin pieniä määriä ostavat yksittäiset maat”, Sormunen sanoo.

Pandemiarokotteissa on myyjän markkinat, valmistajia on 3-4. Vielä hankalampi tilanne on tehosteaineettomissa rokotteissa. Tällä hetkellä tiettävästi vain yksi valmistaja, Baxter, pystyy tarjoamaan sen vaihtoehdon.

“Rokote on oletettavasti selvästi kalliimpi kuin Pandemrix”, Sormunen sanoo.

Pandemrix-rokotteiden hankinta maksoi Suomelle 37 miljoonaa euroa. Seuraava rokotehankinta voi maksaa paljon sitäkin enemmän, jos rokotteista ei synny hintakilpailua.

“Mikään ei estä, että aikuisten ja lasten rokotehankinta tehdään erikseen jo hinnan takia”, Sormunen sanoo.

EU:n rokotevitkastelun takia Suomi alkaa valmistella kansallista ostovaraussopimusta, todennäköisesti jo tämän syksyn aikana. Lopullisen ratkaisun varattavista rokotteista ja niiden määristä tekee sosiaali- ja terveysministeriö THL:n suosituksen ja oman asiantuntijavalmistelun pohjalta.

Lue myös