Näin tunnistat psykoosin – aivot ovat ensimmäinen uhri

Kotimaa 7.1.2011 15:11

Psykoosin tutkimisessa on edetty niin pitkälle, että sairauden varhaistunnistamisella voidaan viivästyttää tai jopa estää taudin puhkeaminen.

Sairauden tutkimiseen on panostettu voimakkaasti 15 viimeisen vuoden aikana. Lääketieteen tohtorin Tanja Svirskisin mukaan nyt on olemassa näyttöä siitä, että mitä aikaisemmin psykoosin merkit voidaan tunnistaa, sitä pienempiä ovat sairaudesta koituvat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset haitat.

”Ennen taudin puhkeamista henkilölle alkaa tulla oireita, kuten aistihavaintojen vääristymistä ja poikkeavaa ajattelua. Esimerkiksi skitsofrenian kohdalla varsinaisia psykoosioireita edeltää ennakko-oireiden vaihe, joka saattaa olla jopa kahden tai viiden vuoden mittainen. Siihen liittyy masennusta, ahdistusta ja unettomuutta”, Svirskis kertoo.

Todellisuudentaju vääristyy

Skitsofrenia on vaikein psykoosisairaus. Myös masennukseen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi kuulua psykoottisia oireita.

Psykoosi on yhteinen nimitys mielenterveyden häiriöille, joissa todellisuudentaju vääristyy – henkilöllä on vaikeuksia erottaa, mikä on todellisuutta ja mikä ei. Keskeisiä oireita ovat aistiharhat, harhaluulot ja vääristyneet tulkinnat ulkoisesta todellisuudesta.

”Kohonneesta psykoosiriskistä kertovat toistuvat oireet kuten outo ja poikkeava ajattelu, epäluuloisuus sekä toimintakyvyn pitkäaikainen lasku. Nuoren kohdalla se voi tarkoittaa, että hän ei enää pärjää koulussa, ei pysty hoitamaan työtään tai eristäytyy ikätovereistaan. Nämä ovat selvästi merkityksellisiä asioita”, Svirskis kertoo.

Lievät aistiharhat ja harhaluulot saattavat liittyä myös moneen muuhun sairauteen.

”Juuri tämä tekee psykoosin varhaisen tunnistamisen haasteelliseksi. Oireet ovat aluksi hyvin epätarkkoja. Vasta kun ihmiselle alkaa tulla enemmän muun muassa outouden tunnetta, outoa ajattelua ja aistit alkavat reistailla, psykoosiriskissä oleva potilas voidaan tunnistaa paremmin.”

Parhaassa tapauksessa psykoosin puhkeaminen voidaan estää. Hoidon avulla sen alkua voidaan myös viivästyttää.

Ehkä paras näyttö tällä hetkellä koskee kognitiivista psykoterapiaa. Kahdessa eri tutkimuksessa psykoosilääkehoidon sijaan käytettiin pelkästään terapiaa. Molemmissa tutkimuksissa terapiaa saaneet henkilöt sairastuivat harvemmin psykoosiin.

”On myös olemassa muutama lääketutkimus, joissa psykoosin hoidossa käytettäviä antipsykoottilääkkeitä onkin sovellettu jo ennakko-oireilun vaiheessa. Näyttöä on olemassa jonkin verran siitä, että lääkkeillä voidaan ehkäistä tai ainakin viivästyttää psykoosia”, Svirskis kertoo.

Tuoreen tutkimuksen mukaan myös kalaöljyllä pystytään ehkäisemään tai viivästyttämään sairauden alkua.

”Hoitoa annettiin tutkimuksissa joitakin kuukausia ja enintään vuoden verran. Kun hoito lopetettiin, aktiivista hoitoa saaneiden ryhmässä tuli lisää psykooseja. Näyttäisi siltä, että hoidolla on mahdollista saada tehoa niin kauan kuin se on käynnissä. Sen jälkeen vointi saattaa muuttua huonommaksi.”

Sairauden mahdollisimman aikainen ennakoiminen on senkin vuoksi tärkeää, että esimerkiksi skitsofrenia aiheuttaa keskushermostossa todennäköisesti palautumattomia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia päästyään jylläämään aivoissa.

Eli mitä nopeammin sairauden eteneminen saadaan torpattua, sitä pienempiä biologisia haittoja se ehtii aiheuttaa.

Muutoksia aivoissa

Psykoosin varhaisessa tunnistamisessa käytetään keinoja, jotka liittyvät muun muassa oireiden havainnointiin. Tanja Svirskis on tutkimustyössään keskittynyt siihen, onko mahdollista löytää tekijöitä, jotka erityisesti viittaisivat kohonneeseen psykoosiriskiin.

”Tutkimusta ajatellen pulmana on se, että erilaisia lieviä tuntemuksia voi olla ihan tavallisillakin ihmisillä. Haasteena on löytää ne henkilöt, jotka ovat oikeasti riskissä sairastua skitsofreniaan.”

Skitsofreniaan sairastutaan yleensä nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa.

Psykoosiprosessi käynnistyy aivoissa jo ennen kuin ensimmäiset varsinaiset harhat tai harhaluulot nousevat esiin. Tämän vuoksi aivoista yritetään löytää varhaisia merkkejä sairaudesta. Akatemiatutkija Jaana Suvisaaren mukaan vielä alkuvaiheessa olevissa tutkimuksissa on käytetty esimerkiksi aivojen kuvantamismenetelmää.

”Skitsofreniaan sairastuvilla esiintyy aivoissa jonkin verran rakenteellisia muutoksia. Niitä on havaittavissa jo esipsykoosivaiheessa.” Suvisaari kertoo.

Erilaisista lupaavista tutkimuksista ja löydöksistä huolimatta on mahdotonta määritellä mitään tarkkaa yksittäistä tekijää tai muutosta, joka ennustaa sairastumista.

”Me tunnemme edelleen aika vähän niitä asioita, jotka saavat psykoosin puhkeamaan juuri tietyllä hetkellä ja tietyllä henkilöllä. Muiden mielenterveyshäiriöiden tapaan taustalla voi olla esimerkiksi ajankohtaisia elämän tapahtumia. Mutta voisivatko ne olla sellaisia, jotka saavat alttiin ihmisen sairastumaan, meillä ei ole näyttöä”, Suvisaari sanoo.

Riskitekijöistä on enemmän tietoa. Keskeisin niistä on geneettinen alttius. Eli se, että lähisuvussa on psykoosia sairastava henkilö. Jos äiti sairastaa skitsofreniaa, niin 5-10 prosenttia lapsista sairastuu.

Eräät riskitekijät liittyvät raskauteen ja lapsen varhaiskehitykseen. Esimerkiksi äidin infektiot ja sikiön raskauden aikainen hapenpuute ovat vaaratekijöitä. Mutta tällaiset tekijät nostavat sairastumisriskiä vain muutaman prosentin. Niiden perusteella ei pystytä ennustamaan, kuka sairastuu.

”Sairastumisriskiä voivat lisätä myös lapsuusajan hylkäämis- ja hyväksikäyttökokemukset ja pitkäaikainen kiusaaminen”, Suvisaari selittää.

Psykoosin hoitoon tarvittaisiin hänen mukaansa entistä parempia lääkkeitä. Tällä hetkellä suuri osa psykoottisista oireista kuten aistiharhat saadaan useimmiten kuriin lääkityksellä. Moniin muihin oireisiin ne eivät tehoa samalla tavalla.

”Kaikkien sairauksien tapaan lopullinen tavoite olisi löytää hoito, joka parantaisi potilaan. Mutta sellaista ei psykoosin kohdalla ole missään tapauksessa olemassa; voimme ainoastaan lievittää oireita.”

”Me emme vielä ymmärrä, mitä on skitsofrenian ytimessä. Mitä aivoissa tapahtuu, että ihminen alkaa saada psykoottisia oireita”, Suvisaari sanoo.