Näin ei pitänyt käydä: Lapin ikivanhaa metsää poltetaan lämmöksi – Ilmaston kannalta kestäviä jätevirtoja ei riitä kaikille

Puun polttamisesta piti tulla kestävä korvaaja kivihiilelle. Ilmaston kannalta on järkevää polttaa vain puuta, jolle ei ole muuta käyttöä.
Kotimaa 8.11.2019 14:10
Inarin yhteismetsä on yksi paikoista, joista Inergia on hankkinut runkopuuta poltettavaksi. Ympäristökonsultti Ari Aallon kartoituksissa alueelta on löytynyt lukuisia uhanalaisia lajeja.
Inarin yhteismetsä on yksi paikoista, joista Inergia on hankkinut runkopuuta poltettavaksi. Ympäristökonsultti Ari Aallon kartoituksissa alueelta on löytynyt lukuisia uhanalaisia lajeja. © Ari Aalto

Metsätyökone katkaisee männyn rungon, irrottaa oksat ja pudottaa tukin maahan. Ohuita ja paksuja runkoja pinotaan tienvarteen. Sieltä ne poimitaan perävaunuun ja kuljetetaan haketettavaksi.

Hakkeeksi hienonnettu puu viedään lämpölaitokselle, jossa se poltetaan kaukolämmöksi.

Tilanne on Inarin kunnan omistaman energiayhtiön Inergian julkaisemalta videolta. Inergia tuottaa kaukolämpöä Inarin kunnan alueella.

Video havainnollistaa, kuinka kaukolämpö tuotetaan uusiutuvasta energiasta: polttamalla paksua runkopuuta.

Jutun julkaisun jälkeen Inergia Oy:stä ilmoitettiin SK:lle, että mainosvideo on useamman vuoden vanha, ja sen tarkoitus on ollut ”kuvata kaukolämmön liittymistä lähialueen metsäteollisuuteen”. Inergian mukaan videolla näkyvä tukkipuu ei päädy kaukolämpölaitokseen, vaan sahateollisuuden käyttöön.

Inergia on poistanut videon verkkosivuiltaan.

Inergia kuitenkin käyttää voimaloidensa polttoaineena myös paksua puuta. Asia käy ilmi valokuvista, jotka on otettu yhtiön Ivalossa sijaitsevalta terminaalilta.

Näin ei pitänyt käydä.

 

Puubiomassan polttaminen oli yksi Juha Sipilän (kesk) hallituksen tärkeimmistä keinoista ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Viime hallituskaudella päätettiin, että öljyn kulutus puolitetaan 2030 mennessä. Hiilen energiakäyttö kielletään vuodesta 2029. Turpeestakin pyristellään irti.

Niiden sijaan on tarkoitus polttaa biomassaa. Käytännössä puuta, mutta sellaista puuta, jota ei muuten käytettäisi. Teollisuuden sivuvirtoja, jätettä, oksia, kuorta tai nuorta puuta.

Mutta ei paksuja runkoja, tukkipuuta. Sellaisen polttaminen on ilmastotavoitteiden näkökulmasta järjetöntä.

Vuonna 2016 Päättäjien Metsäakatemian juhlapuheessa Sipilä totesi seuraavasti:

”Kun puun pitää venyä moneksi, on selvää, että puun käytön lisäämisessä puun polttaminen ei voi olla ykkösvaihtoehto.”

Puu auttaa ilmastotoimissa parhaiten, kun se päätyy kestävään tarkoitukseen, vaikkapa talon seinään.

Varsinkaan Pohjois-Lapissa vanhan metsän mittoihin kasvanutta puuta ei kannattaisi polttaa, sanoo soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta.

Pohjoisessa puun kasvu on hidasta. Puu kasvaa Ylä-Lapin olosuhteissa vanhan metsän mittoihin vähintään 150–200 vuodessa. Kuoltuaankin puu seisoo usein Lapissa sata vuotta pystyssä kelona.

Sitten se kaatuu, ja puu lahoaa 100–200 vuotta. Aikajänne on parhaimmillaan 500–800 vuotta ennen kuin puu on vapauttanut keräämänsä hiilivarannon ilmakehään. Pitkäkestoisten puutuotteiden kohdalla puhutaan usein hirsirakennuksista. 1600-luvulta säilyneet hirsirakennukset voi laskea yhden käden sormilla.

Ja jos puu poltetaan, hiili vapautuu ilmakehään heti.

Siksi pohjoista puuta pitäisi Mönkkösen mukaan kaataa vain harkiten ja puu käyttää kohteisiin, joissa sen elinkaari on mahdollisimman pitkä.

 

Kaiken lisäksi osa Inergian käyttämästä puusta tulee metsistä, joihin monen mielestä ei pitäisi kajota, vaikka ne sijaitsisivat etelämpänä. Inarissa Hammastunturin erämaa-alueen vieressä sijaitsee yksityishenkilöiden omistama, noin 20 000 hehtaarin laajuinen Inarin yhteismetsä.

Yhteismetsässä on tehty hakkuita, mutta ne keskeytettiin metsäsertifiointijärjestö FSC Suomen syksyllä 2018 julkaiseman riskiarvion myötä. Hakkuita on kuitenkin jatkettu syksyllä 2019.

Inarissa työskentelevä ympäristökonsultti, diplomi-insinööri Ari Aalto on tehnyt yhteismetsässä lajikartoituksia. Siellä on paikkoja, joissa ei Aallon mukaan näy merkkejä ihmisen toiminnasta.

”Lajistollisesti siellä on kaikkea, mitä voi ikinä kuvitella olevan. En ole nähnyt tuollaista missään vastaavassa laajuudessa.”

Aalto ja muut kartoittajat ovat löytäneet Inarin yhteismetsästä ainakin 35:n uhanalaisen lajin 2 416 lajiesiintymää. Vastaan tuli esimerkiksi erakkokääpiä, lutikkakääpiä ja kalkkikääpiä.

”Moni näistä lajeista on jo hävinnyt Etelä-Suomesta, ja muualla niitä esiintyy parhailla suojelualueilla. Inarin yhteismetsässä ne ovat aivan joka paikan lajeja.”

Inergialla on yhteismetsän kanssa sopimus puun ostosta. Sopimuksessa ei ole mitään lainvastaista.

Tuoreimmat hakkuut yhteismetsässä käynnistyivät Aallon mukaan lokakuussa. Sitä ennen hakkuita ei tehty kuukausiin, sillä alueen luontoarvon vuoksi yhteismetsän puulle ei löytynyt ostajia.

Aallon mielestä alue kannattaisi suojella niin, että suojelusta maksettaisiin omistajille korvaus.

 

Ari Aalto valokuvasi ja kartoitti Inarin yhteismetsää kesällä. © Ari Aalto

 

Inergia polttaa paikallista puuta, koska taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja ei juuri ole, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Timo Jokinen.

Paikallisen puun lisäksi yhtiö ostaa Venäjältä metsähaketta ja sahauksen sivutuotteita sekä hankkii Norjasta kierrätyspuuta.

”Vaihtoehtoja tietysti on. Polttoainetta saa mistä vain. Voimmehan me ajaa sitä vaikka Etelä-Suomesta huolimatta siitä, mitä se maksaa. Emme saa rahaa mistään muualta kuin asiakkailta, ja tämä tarkoittaisi sitä, että meidän pitäisi nostaa maksuja”, Jokinen sanoo.

Inergiassa luotetaan siihen, että toimittajalta saatava puu on vastuullisesti tuotettua. Jokisen mukaan Inergia käyttää ainoastaan puuta, joka ei kelpaa muun teollisuuden käyttöön. Yhtiön polttamat paksut puunrungot ovat siis yhtiön mukaan tavalla tai toisella viallisia, eivätkä sovi kuin poltettavaksi.

Inergia kuitenkin hankkii puuta Inarin yhteismetsästä, jossa on alueita, jotka Ari Aallon mukaan täyttävät PEFC-sertifikaatin vanhan metsän kriteerit.

”Meillä ei ole asiantuntemusta lähteä arvioimaan, mikä sertifikaatti on hyvä ja mikä huono”, Jokinen sanoo.

Vaakakupissa painaa myös toimitusvarmuus. Läheltä on varmempaa ostaa kuin toiselta puolelta Suomea.

Jos sivuvirtoja syntyisi lähialueilla enemmän, niistä oltaisiin Jokisen mukaan kyllä kiinnostuneita.

”Olemme puun ja kuoren välissä. Meidän on pystyttävä lämmittämään kyliä joka tilanteessa ja vielä kohtuuhintaan.”

 

Energialaitoksen sijainnilla on paljon väliä.

Lahdessa Sipilän hallituksen biotalousvisioista on tullut todellisuutta. Lahti Energia on ensimmäinen kivihiilestä luopunut lämpö- ja sähkölaitos Suomessa.

Energiaa syntyy polttamalla haketta, kuorta, oksia ja jätettä. Jos pesään päätyy runkopuuta, se on nuorta.

Lahti Energian energiajohtajan Mikko Rajalan mukaan saavutus on edellyttänyt sopimuksia, joissa polttoaineen tuottajat sitoutuvat yhtiön vaatimuksiin. Lahti Energia on tehty myös isoja investointeja sellaiseen kalustoon, jolla polttoaineesta saadaan mahdollisimman paljon irti.

”Kun olemme tehneet sopimuksia, perusasia on ollut se, että polttoaine on sertifioitua tai kestävällä tavalla tuotettua polttoainetta. Haluamme olla alalla pitkään ja kantaa vastuun.”

Lisäksi laitoksen ympärillä on oltava riittävästi metsää ja puuteollisuutta. Noin 60 prosenttia laitoksella käytettävästä polttoaineesta saadaan 60 kilometrin päästä, sata prosenttia sadan kilometrin päästä, Rajala kertoo.

Lahti Energia ehti luopua fossiilisesta polttoaineesta ensimmäisenä, mutta yhtiö ei ole tavoitteensa kanssa yksin. Lahtelaisillekin voi tulla tulevaisuudessa tiukkaa, jos fossiilisia korvataan biomassalla muuallakin, ja puulle riittää ostajia. Se tiedetään myös Lahti Energiassa.

Rajalan mukaan yhtiö pyrkii säilyttämään paikkansa mahdollisessa kilpailussa. Keinoja energiajohtaja ei yksilöi.

 

Mutta onko puun polttoon nojaava suunnitelma koko Suomelle realismia?

Ei ole, sanoo yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutista. Hänen mukaansa biomassaan pohjautuvalla materiaalien ja energian käytöllä ei voida korvata fossiilisten käyttöä isossa mittakaavassa.

Puussa ei ole vastaavaa määrää energiaa kuin fossiilisissa polttoaineissa. Siksi energiankulutusta on pakko leikata.

”Ajatus siitä, että voisimme siirtyä fossiilitaloudesta biotalouteen sillä tavalla, että tuotamme saman määrän materiaalia, energiaa ja palveluita biomassapohjaisesti kuin fossiilitaloudessa, on kuolleena syntynyt.”

Metsäteollisuuden puunkäytöstä ei aiheudu niin paljon jätettä ja sivuvirtoja, että se riittäisi kattamaan kaiken energiantuotannon. Sen sijaan teollisuus itse vastaanottaa suuria määriä energiaa omaan toimintaansa, Kalliokoski huomauttaa.

Jätettä ei synny ilman teollisuutta, ja tehtaat käyttävät myös fossiilisia polttoaineita.

Jos fossiilisia polttoaineita korvataan polttamalla puuta ilman, että energiankulutuksesta karsitaan, on todennäköistä, että polttoon päätyy yhä enemmän runkopuuta. Ilmaston kannalta vaihtoehto on huono.

 

Juttua muutettu 8.11.2019 klo 16.21. Lisätty otsikkoon tieto poltettavan puun alkuperästä.

Juttua muutettu 12.11.2019 klo 9.57. Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, Inergia tuottaa kaukolämpöä ainoastaan Inarin kunnan alueella. 

Juttua täydennetty 12.11 18.15. Lisätty Inergian kommentit mainosvideosta, sekä tieto siitä, että yhtiö on poistanut mainosvideon verkkosivuiltaan. Lisätty tieto Inergian terminaalilta otetuista valokuvista. Lisätty Inergian toimitusjohtajan kommentti siitä, että yhtiön käyttämä puu ei ole tukkipuuta, vaan tavalla tai toisella viallista. Korjattu virhe: FSC-riskiarvio on julkaistu syksyllä 2018, ei keväällä 2019 ja lisätty tieto siitä, että hakkuut yhteismetsässä keskeytettiin riskiarvion julkaisemisen jälkeen.