Naantalin palo yllätti tutkijatkin – ”äärimmäisen huonoa tuuria”

Kotimaa 29.9.2010 11:29
Tulipalo Naantali Palon jälkiä Naantalissa lokakuussa 2009. Kuva Hannu Lindroos.

”Äärimmäisen huonon tuurin ketjuuntuminen”. Näin kuvaa Naantalin tuhoisaa paloa nuorisotutkija, sosiologi Mikko Salasuo, joka oli mukana onnettomuutta selvittäneessä lautakunnassa.

Lokakuun 9. päivä vuonna 2009 joukko nuoria oli viettämässä perjantai-iltaa omakotitalossa Naantalissa. Tulipalo lähti liikkeelle talon saunasta. Talossa oli syttymishetkellä 14 nuorta, joista viisi menehtyi ja yhdeksän loukkaantui.

Kun Salasuo puhuu huonosta tuurista, hän tarkoittaa seuraavaa tapahtumaketjua:

  • Palo syttyi todennäköisimmin inhimillisestä vahingosta eli huolimattomasta tulenkäsittelystä. Yksi nuorista kävi saunassa, jossa ei ollut valoja, joten hän sytytti kynttilän.
  • Sauna oli juuri tuolloin väliaikaisena varastona. Kynttilä sytytti patjan, joka alkoi kyteä.
  • Kun askarteluhuoneessa olleet nuoret myöhemmin avasivat saunatilojen oven, palo räjähti valloilleen.
  • Palo sulki ainoan ulostien talosta.
  • Muutamalla nuorella pelastumiseen vaikutti alkoholi.

Salasuon mukaan tutkimuksissa selvisi, että nuorilla ei ollut käynnissä ”örvellysbileitä”.

”Muutaman kohdalla alkoholilla oli selvästi vaikutusta siihen, miksi pelastautuminen ei onnistunut”, hän sanoo.

Tutkijoiden raportin mukaan alkoholilla oli osuutta myös siihen, että palo syttyi.

Kun tuli pääsi valloilleen, tilanne talossa oli täysin kaoottinen. Palosta selvisi hengissä nuoria, joista osa oli talon askarteluhuoneessa, osa olohuoneessa.

Salasuo kiittelee askarteluhuoneessa olleiden toimintaa ansiokkaaksi. Kun tuli uhkasi, aikaa oli vähän. Yksi nuorista otti riskin, juoksi palon läpi ulos, loukkaantui vakavasti, mutta selvisi hengissä. Askarteluhuoneeseen jääneet yrittivät hajottaa katonrajassa ollutta ikkunaa, mutta se onnistui vasta, kun he onnistuivat löytämään lattialta metallisen pokerisalkun.

Olohuoneessa tilanne oli vielä hankalampi. Siellä olleista pelastuivat ne, jotka olivat ikkunan lähellä ja yrittivät rikkoa sitä.

Palon opetukset

”Onnettomuustutkinnan keskeinen tehtävä on ehkäistä jatkossa vastaavia tapahtumia”, Salasuo sanoo.

Tästäkin tapauksesta tutkijat oppivat jotain.

Salasuo sanoo, että häntä yllätti, kuinka vaikeaa ison olohuoneen ikkunan rikkominen on.

”Arkikäsitykseni oli, että potkaisisin olohuoneen ikkunan rikki, mutta testissä lasin rikkominen osoittautui todella vaikeaksi.”

Yllättävää tutkijoille oli myös se, kuinka iso ja nopea vaikutus palokaasuilla on ihmisiin – tässä tapauksessa varsinkin niihin, jotka eivät päässet ulos.

”Ehkä elokuvista meillä on täysin väärä kuva, että kävellään palavaan taloon sisään pelastamaan”, Salasuo sanoo.

Todellisuudessa palokaasut vievät nopeasti sekä psyykkisen että fyysisen toimintakyvyn. Jopa 30 sekuntia voi riittää siihen, että ihminen ei ole enää kykenevä rationaaliseen toimintaan.

Tämä on saanut Salasuon pohtimaan, että tarvitsisimme yksinkertaisia iskulauseita, joita voisi opettaa jo lapsille. Monille on tuttu vaikkapa ”älä laita sormea pistorasiaan”.

Paloista voisi opettaa esimerkiksi, että ”älä ikinä avaa ovea paloa vasten”. Tai: ”jos joudut tilanteeseen, missä ikkuna on ainoa pakotie, etsi nopeasti läheltä mahdollisimman painava esine ja heitä se läpi”.

Uhreja olisi voinut olla enemmän

Vaikka palossa kuoli viisi ihmistä, Salasuon mukaan lopputulosta voi pitää olosuhteisiin nähden onnekkaana. Oli hilkulla, että uhreja ei ollut enemmän.

Salasuo sanoo, että kun nuoret havaitsivat palon, heidän toimitansa oli ”funktionaalista”.

”He tajusivat heti, että pitää päästä ulos, että ei ole aikaa sammutustoimiin.”

Entä mitä sosiologi teki mukana tutkimassa tulipaloa? Yhdessä poliisin kanssa Salasuo haastatteli ihmisiä ja pyrki muodostamaan kuvan tapahtuneesta eli suoritti taktista tutkintaa. Hän analysoi asianosaisten tarinat, laittoi ne päällekkäin ja katsoi, mitkä sopivat yhteen.

Sekä taktisen että teknisen tutkinnan tulokset puhuivat sen puolesta, että traagisen tapahtuman taustalla oli inhimillinen vahinko.

”Tästä tutkijat ovat yksimielisiä.”

Näin tapahtumat etenivät

Näin onnettomuustutkijoiden raportti kertoo tapahtumista:

”Naantalissa syttyi perjantaina 9.10.2009 myöhään illalla tulipalo yksikerroksisessa puurakenteisessa omakotitalossa. Ensimmäinen hätäpuhelu soitettiin onnettomuuspaikalta kello 23.42. Talossa oli syttymishetkellä 14 nuorta, joista viisi menehtyi ja yhdeksän
loukkaantui. Loukkaantuneista yhden vammat olivat vakavia. Palo uhkasi levitä naapurirakennuksiin.

Naantalilaiseen omakotitaloon oli 9.10.2009 kokoontunut joukko 15-19 -vuotiaita nuoria viettämään perjantai-iltaa. Talossa kävi illan aikana kaikkiaan 19 vierasta nuorta. Nuoret olivat jakaantuneet kahteen ryhmään siten, että osa oli talon varsinaisissa asuintiloissa ja osa entiseen autotalliin rakennetussa askartelutilassa.

Kello 23.39 askartelutilassa oleilleet neljä poikaa huomasi tulen kajoa raollaan olleesta ovesta. Yksi heistä avasi ovea lisää, jolloin jo voimakkaaksi kehittynyt palo tunkeutui huoneeseen, eikä ovea enää pystytty sulkemaan. Yksi nuorista pakeni entisen autotallin ja varsinaisten asuintilojen välisen puolilämpimän tilan kautta ulos. Hän sai vakavia vammoja. Kaksi muuta nuorta pääsi poistumaan katon rajassa olevien pikkuikkunoiden kautta. Ikkunoiden rikkominen ja niistä pujottautuminen oli vaikeaa. Neljäs nuorista ei pystynyt pelastautumaan.

Asuintiloissa havaittiin noin kello 23.40, että mustaa savua tuli sisään katon rajasta eteisen suunnasta. Nuoret menivät katsomaan tilannetta eteiseen ja avasivat kuuman ulko-oven. Mustaa savua alkoi tulla runsaasti oven kautta sisään. Toista uloskäyntiä ei ollut, joten nuoret pyrkivät rikkomaan olohuoneen ikkunan mopokypärällä, tuoleilla ja kyynärpäillä. Rikkominen oli työlästä ja vei aikaa. Lopulta ikkuna saatiin rikki, ja kuusi nuorta pakeni sen kautta ulos. Sankka savu ja ikkunan reunoille jääneet terävät lasit vaikeuttivat pelastautumista. Kolme nuorta jäi makuuhuoneeseen, jonka kautta he pyrkivät poistumaan. He eivät ilmeisesti savun vuoksi löytäneet ikkunaa. Yksi toisessa makuuhuoneessa nukkunut nuori löytyi menehtyneenä huoneensa oven ulkopuolelta. Kaikkiaan neljästätoista talossa olleesta nuoresta kuoli viisi. Yksi loukkaantui vakavasti ja kahdeksan lievästi.

Hätäkeskus sai tulipalosta useita hätäilmoituksia. Niistä kaksi soitettiin rakennuksen sisältä. Hätäkeskus hälytti puheluiden perusteella paikalle pelastustoimen, ensihoidon ja poliisin yksiköitä. Sisään jääneet uhrit olivat oikeuslääkärin lausunnon mukaan menehtyneet jo ennen yksiköiden saapumista paikalle.

Tulipalon välitöntä syttymissyytä ei saatu varmuudella selville, mutta ilmeistä on, että kyseessä oli huolimaton tulen käsittely. Tulipalo syttyi saunatiloissa etäällä oleskelutiloista, mikä mahdollisti palon kehittymisen voimakkaaksi ennen sen havaitsemista. Palon levittyä avattujen ovien kautta sekä askarteluhuoneeseen että asuintiloihin pelastautumiseen ei ollut paljon aikaa. Ainoaa poistumistietä ei voitu käyttää. Toista uloskäyntiä ei ollut, eikä ikkunoita voinut avata. Ikkunoiden rikkominen ja niiden kautta pelastautuminen osoittautui vaikeaksi.

Tutkintalautakunta suosittaa, että uusiin ja muutoksen kohteena oleviin pientaloihin vaadittaisiin joko toinen ulko-ovi tai kiinteillä kahvoilla varustettu ikkuna. Yleisen turvallisuusvalistuksen rinnalle tulisi kehittää kohdennettua viestintää, joilla saataisiin välitettyä yksinkertaisia ja selkeitä toimintaohjeita palotilanteiden varalle. Vastuullista vanhemmuutta tulisi puolestaan kehittää nostamalla asia esille julkisessa keskustelussa. Hätäkeskustoiminnan kehittämistarpeet koskivat päivystäjien välisen viestinnän parantamista päivystyssalissa ja hätäkeskustyöntekijöiden työtä paremmin tukevien tulosmittareiden laatimista. Pelastus- ja sammutustaktiikkaa voitaisiin vastaavissa tilanteissa parantaa pyrkimällä selvittämään rakennuksessa olevien sijainti hätäilmoituksesta mahdollisimman tarkoin ja varmistamaan tilanne ensisijaisesti niistä osista rakennusta.”

Lue koko raportti Naantalin palosta pdf-tiedostona.