Mysteeriyhtiö Australiasta osti Kuusamon kaivospiirit: Koboltti kiinnostaa – uraani ei lainkaan
”Valtuuston päätös kieltää kaivostoiminta joillain alueilla on todella huono Suomelle”, sanoo uusi omistaja.
Australialainen Nero Projects Australia -yhtiö osti Kuusamon kultakaivosprojektin niin ikään australialaiselta Dragon Miningilta marraskuussa 2016. Hinta oli 500 000 Australian dollaria.
Kuusamon kaivosprojektin uudesta omistajayhtiöstä kertoi ensimmäisenä Koillissanomat jo marraskuussa 2016. Sen mukaan Nero Projects Australia on pöytälaatikkofirma, jolla ei ole todellista toimintaa.
Uuden omistajan ensisijainen kiinnostuksen kohde Kuusamossa on koboltti, ei kulta, jonka perässä Dragon Mining oli vuosikaudet.
”Meillä on täysin erilainen lähestymistapa kuin aiemmilla omistajilla”, kertoo Nero Projects Australian (NPA) edustaja Russell Delroy sähköpostitse Suomen Kuvalehdelle.
”Litiumioniakut ovat tärkeitä, kun sähköajoneuvoista ja uusiutuvan energian varastoinnista tehdään valtavirtaa.”
Koboltti on kriittinen materiaali monissa litiumioniakuissa. Sitä tarvitaan myös älypuhelimiin.
Delroy kertoo, että hänen johtamansa sijoitusrahasto on ollut vahvasti mukana energian varastointiin liittyvien mineraalien, erityisesti litiumin, investoinneissa.
Suurin osa maailmassa tuotetusta koboltista tulee Kongosta. Kaivokset käyttävät lapsityövoimaa. Eettisten syidenkin takia Delroy näkisi mielellään kobolttikaivoksen juuri Suomessa.
”Teillä on maailmanlaajuisesti merkittävä kobolttimineralisaatio ja mahdollisuus olla vahvasti mukana puhtaan energian varastoinnin ja sähköajoneuvojen kehityksessä.”
Delroy kertoo olevansa ”superinnoissaan”. Hänen mukaansa vielä ei kuitenkaan ole aika arvioida mahdollisen kaivoksen vaikutuksia.
”Kaivamismenetelmistä on liian aikaista keskustella, koska aiemmin kiinnostuksen kohteena ei ole ollut koboltti. Aiomme käynnistää tutkimusohjelman, jolla selvitetään paremmin sekä koboltin että kullan varannot alueella.”
Dragon Miningin Suomen-osasto ei halunnut kommentoida Kuusamo Gold Oy -tytäryhtiönsä myyntiä SK:lle.
Uusi omistaja aikoo valittaa kaavapäätöksestä.
Kuusamon kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2016 yleiskaavan. Siinä on ”ankanmuotoinen” alue, joka suojaa matkailun ydinalueita kaivostoiminnalta.
Ankan sisällä on muutamia vanhoja kaivospiirejä, joissa ei ole koskaan ollut kaupallista kaivostoimintaa. Ankan myötä näiden piirien kasvattaminen ei enää ole mahdollista. Tämän on arvioitu tekevän myös kannattavan kaivostoiminnan mahdottomaksi.
Uusi omistaja kertoo nyt, että se aikoo valittaa kaavapäätöksestä. Aiemmin myös Dragon Mining kertoi valittavansa ratkaisusta.
”Tiedämme, että kunta on rajannut alueen, jolla käytännössä kielletään kaivostoiminta. Päätös on todella huono Suomelle”, NPA:n Russel Delroy sanoo. ”Sillä estetään tulevaisuuden mahdollisuudet louhia kobolttia, joka on tärkeää Suomen puhtaan energian tulevaisuuden suunnitelmille.”
Koboltti on EU:ssa esimerkiksi vuonna 2010 listattu niin sanottujen kriittisten aineiden joukkoon.
Onko kobolttikaivos helpompi perustaa kuin kultakaivos, kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä?
”Ei ole”, Aaltonen vastaa ykskantaan. ”Aine voidaan liittää kriittisten aineiden listalle, jos sitä on vaikea saada tai jos tuotanto on vaikkapa keskittynyt tiettyihin maihin.”
”Mutta kaivoslainsäädäntö on kansallista, lain silmin kaivos joutuu käymään ihan samat vaiheet läpi olipa kyseessä kulta- tai kobolttikaivos”, Aaltonen sanoo.
”Lähinnä jotain EU:n tutkimusrahaa voisi olla helpompi saada, että joku joka haluaa rahaa, voisi herutella, että aine on kriittisten aineiden listalla, mutta ei se kaivoksen perustamista helpota.”
Maaperässä on poikkeuksellisia määriä uraania.
Kuusamossa matkailu ja kaivostoiminta ovat olleet törmäyskurssilla vahvemmin kuin monissa muissa pohjoisen paikoissa.
Dragon Mining omisti kaikkiaan viisi vanhaa kaivospiiriä. Ensimmäiseksi kaivosta yritettiin saada Juomasuolle, noin 10 kilometrin päähän Rukasta. Sivakkaharju ja Meurastuksenaho ovat parin kilometrin päässä hiihtokeskuksesta.
Juomasuon kaivos tulisi vain noin kilometrin päähän Kitkajoen partaalta. Kitkajoki on taimen- ja harjusjoki, joka virtaa Oulangan kansallispuistoon ja yhtyy siellä Oulankajokeen.
Rukan lähituntumassa maaperässä on poikkeuksellisia määriä myös uraania. Uraani ei NPA:ta kiinnosta.
Namibialainen Namura havitteli vuonna 2007 uraanikaivosta Kouvervaaraan, vähän yli 10 kilometrin päähän Rukasta. Hanke tyssäsi käytännössä paikallisten vastustukseen.
Dragon Mining vältti puhumasta uraanista. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus huomautti kesällä 2014, että Dragon Mining on selvittänyt uraanin kulkeutumisen kaivosprosessissa puutteellisesti eikä ympäristövaikutuksia siksi pystytty arvioimaan.
Dragon Mining kertoi tekevänsä uuden ympäristöselvityksen moitteita saaneen raporttinsa tilalle – mutta marraskuisen kaupan jälkeen tilanne on auki.
Dragon Mining ei kerro SK:lle, aikooko se olla hankkeessa jotenkin mukana jatkossa vai ei.