Kuusamon kaivoskiistassa odottamaton käänne: Koko yleiskaava käsitellään uudestaan valtuustossa
Kaivostoimintaa rajoittava kaava hyväksyttiin jo kerran. Nyt edessä on uusi käsittely muotovirheen takia.
Marraskuun yleiskaavaäänestys näytti tuovan Kuusamon kaivoskiistaan lopullisen ratkaisun.
Esimerkiksi sanomalehti Koillissanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan 16. marraskuuta, että kaavan sisälle jäävät vanhat kaivospiirit eivät riitä kannattavalle kaivostoiminnalle, vaan ”maa-alueet ovat liian pieniä kaivoksen perustamiseen”. Niitä pitäisi laajentaa, eikä se ole uuden kaavapäätöksen myötä mahdollista.
Kiista ei kuitenkaan päättynyt.
Kaivosta ajava australialainen Dragon Mining aikoo valittaa uudesta kaavasta. Se lähtee siitä, että kaivoksen perustaminen on mahdollista myös matkailun ydinalueella.
Vihreät ja vasemmistoliitto ovat vastustaneet Juomasuon kaivosta yksimielisesti. Kokoomuksessa ja keskustassa on oltu sekä puolesta että vastaan. Taistelussa kaivoksesta ovat joutuneet törmäyskurssille kaksi elinkeinoa, matkailu ja kaivokset.
Vastustajina ovat olleet muun muassa useat matkailuyrittäjät, joiden mielestä kaivos keskellä erämaan jokimaisemaa, vain 10 kilometrin päässä Rukan tunturista, olisi liian suuri riski matkailubisnekselle.
Nyt tilanteeseen on tullut vielä aivan uusi, odottamaton käänne, kun kaupunginvaltuustossa hyväksytyn yleiskaavan käsittelystä paljastui muotovirhe: yksi kaavaan esitetty huomautus oli jäänyt epähuomiossa pois kokouksesta, ja näin koko kaava käsitellään vielä uudestaan.
”Koko kaava käsitellään uusiksi ensi tiistaina 13. joulukuuta”, kertoo yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Mika Mankinen. Aiemmassa käsittelyssä yleiskaava, jolla kaivostoiminta kielletään matkailun ydinalueella, hyväksyttiin selvin numeroin 39–4.
Sitä, meneekö kaavan käsittely ja ratkaisu samalla tavalla kuin viimeksi, ei voi varmuudella etukäteen sanoa.
Kuusamossa on viime vuodet puhuttu paljon ankasta. Sillä tarkoitetaan ankan muotoista aluetta, joka rajaa yleiskaavassa matkailun ydinalueen, Rukan, Kuusamon upeat vaarat, joet ja järvet. Sinne ei nyt uusintakäsittelyä odottavan yleiskaavan mukaan voida enää kaavoittaa uusia kaivosalueita.
Ankan sisällä on pari vanhaa kaivospiiriä, joilla ei ole koskaan ollut kaivostoimintaa. Niille kaivoksen voisi teoriassa perustaa tulevaisuudessa, mutta siitä voisiko tämä olla kannattavaa, kunnan väki ja kaivosyhtiö ovat eri mieltä.
Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen pitää epärealistisena suunnitelmia jo olemassaolevilla kaivospiireillä.
”Kaavapäätös tarkoittaisi sitä, että nykyisten kaivospiirien ulkopuolelle ei voida kaavoittaa kaivostoimintaa. Voiko kaivostoiminta sitten olla kaupallisesti kannattava niillä jo olemassaolevilla kaivospiireillä? Minun käsitykseni mukaan ei”, Manninen sanoo.
Dragon Mining on eri linjoilla.
”Kaivostoimintaa on mahdollista harjoittaa olemassa olevien kaivospiirien alueella tarvittavien lupien myöntämisen jälkeen”, sanoo Dragon Miningin tuotantojohtaja Ilpo Mäkinen sanoo.
Juomasuon lisäksi Rukan tuntumassa on kaksi muutakin kaivospiiriä. Niistä Juomasuolle oltaisiin avaamassa kaivostoimintaa ensimmäiseksi.
Mäkinen tosin pitää ajatusta ”hypoteettisena”, koska yhtiö aikoo valittaa uudesta kaavasta, mikäli valtuusto hyväksyy sen uusintakäsittelyssä. Yhtiö lähtee siitä, että sen valitus menee läpi ja lopulta kaivoksen perustaminen on mahdollista myös matkailun ydinalueella, ankan sisällä.
”Dragon Mining tulee valittamaan kaavasta [mikäli se hyväksytään uusintakäsittelyssä]. Dragon Miningin mielestä kaivostoimintaa ei voida sulkea kaavoituksella pois, sillä alueella on erillisten luvitusprosessien kautta myönnettyjä kaivospiirejä”, Mäkinen kertoo sähköpostitse.
Rukan ympärillä on uraania tavallisuudesta poikkeavia määriä.
Kiistaa niin sanotun Juomasuon alueelle havitellusta kaivoksesta on käyty vuosia. Alueella on kultaa ja uraania samassa esiintymässä toisiinsa kietoutuneina, Geologian tutkimuskeskus (GTK) on jo aikoinaan havainnut. Rukan ympärillä on GTK:n mukaan niin sanottu uraanivyöhyke, alue, jossa uraania on maaperässä tavallisuudesta poikkeavia määriä.
Namibialainen Namura pyrki kymmenen vuotta sitten Juomasuolle perustamaan kaivosta mutta joutui peräytymään alueelta paikallisten kiivaan vastustuksen saattelemana. Vähän myöhemmin sen tilalle ilmaantui samojen esiintymien perässä uusi yhtiö, australialainen Dragon Mining.
Yhtiöiden merkittävä ero on, että Namura ilmoitti avoimesti olevansa perustamassa uraanikaivosta, kun taas Dragon Mining on omien sanojensa mukaan perustamassa kultakaivosta. Yhtiö ei ole mielellään puhunut uraanista julkisesti.
Uraania on mitattu Juomasuolla jo ennen kaivosyhtiöiden tuloa suurempia pitoisuuksia kuin esimerkiksi Talvivaaran kaivoksessa, johon halutaan perustaa uraanin talteenottolaitos. Uusia, tarkkoja tietoja uraanin määrästä ja pitoisuudesta ei ole julkistettu, vaikka Dragon Mining on asiaa tiettävästi tutkinut.
Kun Dragon Mining pari vuotta sitten ensi kerran raportoi suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutuksista, se sai pyyhkeet viranomaiselta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, osin juuri uraanin vuoksi: arvioinnissa ei ollut tarpeeksi selvästi kerrottu, miten uraani tulisi kaivoksen prosessissa kulkemaan.
Kiistelty Juomasuon esiintymä sijaitsee vain noin kilometrin päässä luontomatkailullisesti arvokkaan Kitkajoen törmästä.
Kitka on tunnettu komeista koskistaan, jotka ovat suosittuja paikkoja narrata taimenta ja harjusta. Kitkajoen äyräitä myötäilee myös Karhunkierros, Suomen suosituin retkeilyreitti. Kitkan vedet virtaavat Oulankajokeen ja Oulangan kansallispuistoon, Suomen arvokkaimpiin lukeutuvan luonnonmaiseman keskelle.
Kaivosteollisuuden yhteydessä on viime vuosina puhuttu paljon niin sanotusta sosiaalisesta toimiluvasta, jonka kaivosyhtiön pitäisi lunastaa.
Sosiaalinen toimilupa tarkoittaa alueen asukkaiden enemmistön suopeaa suhtautumista kaivokseen.
Tähän viittaa Kuusamon alueen puhtaan luonnon puolesta vuosia puhunut vihreä kaupunginvaltuutettu Mika Flöjt.
”Talvivaaran jälkeen ministerit ja virkamiehet korostivat, että pitää olla sosiaalinen toimilupa. Minusta tämän pitää myös konkretisoitua. Dragon Miningin pitää kunnioittaa päätöstä ja luopua hankkeesta”, Flöjt vaatii.
Samalla linjalla on kaupunginjohtaja Manninen, jonka mielestä matkailun ydinalueet Rukan ja Oulangan tuntumassa ja muualla Kuusamon arvokkaimmilla seuduilla pitää nyt rauhoittaa kaivoksilta, mikäli uusi yleiskaava hyväksytään ja matkailualueita suojeleva ankka-alue sen mukana.
”Kun esittelin asiaa valtuustolle, sanoin, että minun mielestäni matkailun ydinalueelle kaivoksen perustaminen ei ole suotavaa”, Manninen sanoo.
Myös Koillissanomat linjasi pääkirjoituksessaan, kun kaava oli hyväksytty marraskuussa valtuuston kokouksessa, että äänestys oli signaali, joka pitäisi ottaa vakavissaan.
”Lähes yksimielinen valtuustopäätös on vahva tahdonilmaus, jonka yli ei voida kävellä, olipa kaavoituksen tilanne mikä tahansa”, pääkirjoituksessa linjattiin. Tällöin ei siis vielä ollut tiedossa, että kaavan käsittelyssä oli tehty muotovirhe.
Ennen äänestystä Koillissanomat oli seurannut kaivoshankkeen etenemistä tasapuolisesti eikä ainakaan kaivosta toppuutellen.
Miten Dragon Mining näkee sosiaalisen toimiluvan?
Dragon Miningin tuotantojohtaja Ilpo Mäkinen ei vastaa suoraan kysymykseen vaan tyytyy toistamaan, että yhtiö valittaa hyväksytystä yleiskaavasta.
Kaivostoimintaa ei olla kieltämässä koko Kuusamossa.
Kaivossota Kuusamossa ei siis vielä ole päättynyt. Kunta näyttäisi kuitenkin panostavan muualle kuin kaivoksiin.
”Matkailu työllistää jo nyt meillä 600 ihmistä”, kaupunginjohtaja Manninen sanoo. ”Ja metsätalous toiset 600.”
”Näille aloille meillä on suuret investointisuunnitelmat, yhteensä 200 miljoonaa euroa seuraavalle kymmenelle vuodelle. Lisäksi aiomme satsata esimerkiksi tuulivoimaan yli 300 miljoonaa euroa.”
Kuusamossa on noin 15 700 asukasta.
Manninen myös muistuttaa, että kaivostoimintaa ei olla kieltämässä kategorisesti koko Kuusamossa. Se halutaan rajata pois tärkeimmiltä matkailualueilta, mutta muualle Kuusamoon kaivokset ovat tervetulleita.