Neljän seinän sisällä

Oma mieli on nyt se asia, jota arjessaan voi hallita, sanoo traumapsykologi Soili Poijula.

Maanantaina lähes koko Suomi pantiin kuukaudeksi säppiin. Kotoa neuvotaan nyt poistumaan vain pakon edessä. Koulut ja työt hoidetaan mahdollisuuksien mukaan etänä.

Kuinka rankkaa sosiaalinen eristäytyminen voi olla henkisesti, psykologi ja traumapsykoterapeutti Soili Poijula?

”Suurelle osalle ei muutama viikko tällaisessa erityistilanteessa ole ylivoimaista.”

”On kuitenkin ihmisiä, joilla on ollut haasteita jo ennen tätä tilannetta. Heille tämä on psyykkisesti hyvin kuormittavaa. Erityisesti ajattelen esimerkiksi lapsia ja nuoria, joilla on jo valmiiksi ongelmia ja joille koulu on tuonut arkeen rakennetta ja ihmisiä.”

”Voi olla, että niitä jälkiä joudutaan korjaamaan aika pitkäänkin.”

Mitä voi tehdä helpottaakseen oloa neljän seinän sisällä?

”Ei kannata keskittyä miettimään niitä kielteisiä asioita, joita koronavirustilanteeseen liittyy. Kannattaa tietoisesti keskittää huomionsa siihen, mikä on mahdollista ja tehdä niitä asioita.”

”On tärkeää, että omassa mielessään säilyttää aktiivisuuden. Luovuttaminen ja passivoituminen on aina huonoa selviytymisen kannalta. Omaa mieltään voi huoltaa ja hoitaa. Se on sitä, että mieli pysyisi joustavana ja olisi positiivisia tunteita tuottavaa tekemistä.”

Mitä positiivinen tekeminen voi esimerkiksi olla?

”Se on yksilöllistä. Kannattaa ihan istua alas ja listata, mitkä ovat ne mieleiset tekemiset, jotka tällä hetkellä ovat mahdollisia.”

”Ihmiselle on hyväksi tehdä arjen askareita. Omia ajatuksia voi myös tutkia. Voi kirjoittaa ylös sellaisia positiivisia ajatuksia, joihin voi turvautua, jos mieleen alkaa tulla huolta, katastrofointia tai pessimismiä.”

”Se, mitä voimme tällä hetkellä hallita, on nimenomaan se oma mieli. On tämä todellisuus, mutta voimme itse valita, miten tähän reagoimme ja mitä ajattelemme.”

Miksi tämä uusi tilanne ahdistaa monia?

”Nythän uhkaavaa on, että on tilanne, jossa emme voikaan hallita arkeamme, itseämme ja elämäämme samoin kuin tavallisesti.”

”Tämä on länsimaisessa kulttuurissa. Jossain muualla maailmassa uskotaan enemmän kohtaloon. Silloin ei ole niin suuri ongelma, että tapahtuu asioita, joihin ei ole itsellä hallintaa ja ulkoapäin määritellään, mitä voi tehdä ja mitä ei.”

”Itse virus ja siihen liittyvät uhat ovat syvällisempi asia. Siinäkin on eroja, millainen elämänkokemus ihmisillä on kuolemaan liittyvistä asioista. Kun ikää on enemmän, ihmiset ovat tietoisempia kuoleman vaihtoehdosta.”

”Voikin ajatella, että tämä voi olla nuoremmille ahdistavampaa. Yhtäkkiä ei olekaan niin, että vain vanhat ihmiset kuolevat luonnollisesti.”

 

Kuinka tärkeää sosiaalisten kontaktien ylläpitäminen on ja miten siitä voi huolehtia?

”Onhan se äärimmäisen tärkeää. Tiedetään, että kaikissa äärimmäisissäkin menetyksissä ja traumoissa tärkein suojaava tekijä on se, että ihmisellä on läheisiä ihmissuhteita ja ihmisiä, jotka tukevat ja auttavat.”

”Onneksi meillä on nyt sosiaalinen media ja puhelinkontaktit. Nyt on tärkeää, että pidetään yhteyttä niihin omiin tärkeisiin ihmisiin. Nyt tietysti pakostakin perheet on enemmän yhdessä. Siitä tulee osalle turvaa.”

Monille hallituksen toimet tulivat yllätyksenä. Kuinka kauan menee, että tällaiseen tilanteeseen tottuu?

”Katastrofitilanteissakin asia mietityttää ja puhututtaa yleensä kahdesta kolmeen viikkoa, ja sitten ihmiset keskittyvät oman elämänsä jatkumiseen.

”Tässä eri asia ovat he, jotka sairastuvat tai joille on vielä epäselvää, miten läheiselle käy.”

 

Miten lapsiperheessä kannattaa huolehtia kaikkien jaksamisesta?

”Toimintakykyiset ja terveet perheethän suhtautuvat tällaisiin haasteisiin siten, että tämä on meidän yhteinen ongelmamme. Se ei mene niin, että on joku yksi ihminen perheessä, jonka ongelma ja huoli tämä on.”

”Tällaisessa tilanteessa on erityisen tärkeää, että se arki säilyy samanlaisena kuin normaalisti. Ettei mennä lomamoodiin, vaan on tekemistä, huolehditaan unirytmistä, ruokailuista, ulkoilusta, oppimisesta ja aktiivisesta tekemisestä.” 

”Mielihyvää ja iloa tuottavaa tekemistä täytyy olla aina enemmän, jos elämässä on jotain ahdistavaa ja pelottavaa.”

”Tosiasia on myös se, että perheissä, joilla on suuria ongelmia, ne ongelmat pahenevat. Esimerkiksi alkoholinkäyttö ja perheväkivalta voivat lisääntyä. On perheitä, joissa tämä on aikamoinen vaaratilanne.”

Voiko eristäytymisessä olla positiivisiakin puolia sen lisäksi, että viruksen leviäminen hidastuu?

”Ilman muuta voi. Voi ajatella, että nyt on mahdollisuus elää rauhallisemmin, ajatella ja tehdä sellaisia asioita, joihin yleensä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta. Ja oikeasti olla enemmän läheistensä kanssa ja tehdä asioita yhdessä.”

Sisältö