Perheväkivallan uhri päätyy usein vankilaan

Mies pahoinpiteli ja uhkasi tappaa vaimonsa ja lapsensa. Korkein oikeus piti veitsellä puolustautumista hätävarjelun liioitteluna.

Kotimaa 11.12.2020 06:00
Katri Merikallio
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ongelma. Kuvituskuva.
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ongelma. Kuvituskuva. © MARJA AIRIO/LK

Korkein oikeus antoi marraskuun lopulla ennakkopäätöksen, jossa mahdollisesti ensi kertaa pohdittiin laajasti hätävarjelua parisuhdeväkivallassa ja parisuhteessa aiemmin tapahtunutta väkivaltaa.

Pohdinnasta huolimatta itseään ja kolmea lastaan veitsellä puolustanut nainen sai kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapon yrityksestä.

Tapahtumat olivat edenneet nopeasti ja kestäneet noin vartin. Nainen oli palannut kotiin ja nähnyt puolisonsa pahoinpidelleen perheen 9-vuotiasta tytärtä. Syynä oli lapsen kotiin tuoma lemmikkikani. Nainen oli yrittänyt puolustaa lasta, mutta mies oli hyökännyt naisen kimppuun, pahoinpidellyt tätä, raahannut hiuksista kodinhoitohuoneeseen ja kaatanut lattialle niin, että nainen oli menettänyt hetkeksi tajuntansa.

Lapset olivat yrittäneet soittaa poliisin, mutta mies oli katkaissut puhelun. Mies pahoinpiteli myös soiton tehnyttä 10-vuotiasta tytärtä. Tultuaan tajuihinsa nainen oli mennyt naapuriin ja pyytänyt tätä soittamaan poliisin. Naapuri kieltäytyi, ja nainen palasi kotiinsa. Mies jatkoi selvästi pienikokoisemman vaimonsa pahoinpitelyä. Mies oli pitänyt veistä kädessään, uhannut tappaa naisen. Perheen kaksivuotias lapsi oli ollut miehen sylissä sekavassa tilanteessa.

Kun mies kumartui lasten suuntaan, nainen löi tätä keittiöveitsellä kahdesti selkään. Mies sai lyönneistä vakavia vammoja.

 

Mies oli pahoinpidellyt perhettään vuosien ajan ja aiheuttanut naiselle useita vammoja. Nainen oli lapsineen paennut kahdesti turvakotiin – ensin puolen vuoden ajaksi, toisella kerralla neljäksi viikoksi. Mies oli tuomittu pahoinpitelyistä ehdolliseen rangaistukseen.

Sekä Keski-Suomen käräjäoikeus että Vaasan hovioikeus olivat aiemmin katsoneet, että naisen teko oli tapon yritys. Nainen sai kolmen vuoden vankeustuomion. Vaasan hovioikeus myös poisti ja lievensi miehen samasta tilanteesta saamia pahoinpitelytuomioita.

Korkein oikeus puolestaan katsoi, että nainen oli syyllistynyt hätävarjelun liioitteluna tehtyyn tapon yritykseen. Päätös syntyi äänestyksellä.

 

Hätävarjelun tulkinta parisuhdeväkivallassa ja yleisemminkin on Suomessa ollut hyvin suppeaa, sanoo prosessioikeuden professori Johanna Niemi Turun yliopistosta.

”On korkean kynnyksen takana, että tuomioistuin ylipäätään hyväksyy sen, että kyse on hätävarjelutilanteesta.”

Jos teko tulkitaan hätävarjeluksi, tekijää ei rangaista. Jos teko katsotaan hätävarjelun liioitteluksi, tuomio lievenee.

Niemi pitää oikeuden tulkintaa johdonmukaisena aiemman oikeuskäytännön kanssa, mutta silti vaikeana ymmärtää. ”Mies oli juuri pahoinpidellyt naista sekä kahta perheen lapsista, uhannut veitsi kädessä tappaa naisen. Naisen tarttuessa veitseen mies oli kumartumassa lasten suuntaan.”

”Eikö silloin kuka tahansa äiti olisi kauhuissaan, että nyt mies vahingoittaa lapsia, mahdollisesti jopa tappaa heidät. Miten tämä ei ole hätävarjelua?”

Lain mukaan hätävarjelussa ei saa käyttää enempää voimaa kuin on hyökkäyksen torjumiseksi tarpeen. ”Naisen olisi siis pitänyt kylmän rauhallisesti arvioida, että yksi isku riittää ja tähdätä se vaarattomasti.”

Se että naiselta ei seuraavana päivänä löytynyt fyysisen väkivallan merkkejä, vähensi oikeuden mielestä uskottavuutta. Niemi on nähnyt, että naisen kokemaa väkivaltaa helposti vähätellään. Korkein oikeus ei myöskään ottanut huomioon miehen aiempia pahoinpitelytuomioita.

Suomi ratifioi 2015 Istanbulin sopimuksen, jonka tarkoitus on ennaltaehkäistä ja poistaa perheessä tapahtuvaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sopimus edellyttää, että jos taustalla on toistuvia väkivallantekoja, se tulee katsoa raskauttavana seikkana tuomiota annettaessa.

 

Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Toiseksi yleisin henkirikos Suomessa on tappo, jonka uhri on nainen ja tekijä nykyinen tai entinen kumppani. Joka vuosi noin 20 naista kuolee parisuhdeväkivallan seurauksena.

Vuonna 2019 viranomaisten tietoon tuli 10 600 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta.

Professori Niemi pitää kuitenkin merkittävänä edistysaskeleena sitä, että korkein oikeus pohti hätävarjelua pitkään ja monipuolisesti.

Suomessa käräjillä käsitellään tavallisesti yksi rikos, tässä tapauksessa veitseniskut. Käytännössä parisuhdeväkivalta on kuitenkin usein vuosia jatkuva prosessi, jossa uhria pahoinpidellään eri tavoin. Uhrin on vaikea arvioida, milloin tilanne muuttuu hengenvaaralliseksi.

Oikeustieteen tohtori Minna Ruuskanen tutki 2005 julkaistua väitöskirjaansa varten 60 tapausta, joissa nainen oli surmannut väkivaltaisen miehensä teräaseella. Ruuskanen totesi tuolloin, että tuomioistuimilla oli vaikeuksia tunnistaa toistuvan parisuhdeväkivallan vakavuutta ja uhrin asemaa. Naisen tekoa ei nähty puolustautumisena vaan tappona.

Hätävarjeluoppi puolestaan perustuu usein mielikuvaan tasavahvoista henkilöistä, joilla on yhtäläiset mahdollisuudet puolustautua. Parisuhdeväkivallassa todellisuus on usein kaukana siitä. Professori Niemi sanoo, että tärkeintä olisi tehostaa tavallisten perhepahoinpitelyjen tutkintaa ja käsittelyä.

”Yhdysvalloissa lisättiin 1990-luvulla pidätyksiä, todisteiden keräämistä, lähestymiskiellon käyttöä ja turvakotipaikkoja. Seurauksena naisten puolisoihinsa kohdistamat henkirikokset vähenivät huomattavasti.”

Sisältö