Enrique Tessieri: Maahanmuuttajia on syytä kiittää

Mielipide 25.11.2010 23:46

Perussuomalaisten ja populismin nousu Suomessa tyrehtyy nopeasti, kun huomataan, että populismi ei tuokaan tehokkaita ratkaisuja maahanmuuttoon ja pakolaispolitiikkaan.

Perussuomalaisten keskustelu on reaktiivista (reagoivaa), ei proaktiivista (ratkaisuja tarjoavaa). Perussuomalaisten maahanmuuttokriittinen manifesti on linjassa syrjimisen kanssa, ja jos se toteutuu, Suomeen kehittyy ongelma, jota voi verrata romaniongelmaan.

Koska Suomessa on yhä vähän ulkomaalaisia ja vaalitkin ovat huhtikuussa 2011, jotkut ovat huomanneet, että on helppo ratsastaa ja kerätä kannattajia väitteillä, jotka ruokkivat muukalaispelkoa. Suomessa asuvasta väestöstä on Eurostatin tilastojen (9/2010) mukaan vain 2,7 prosenttia ulkomaalaisia, kun EU-maita heitä on keskimäärin 6,4 prosenttia. Suuri osa Suomen maahanmuuttajista on tullut tänne töiden tai perheen perässä.

Jos haluat kokeilla, kuinka tyrmistyttäviä monet maahanmuuttovastaiset puheet ja antimuslimiväitteet ovat, mieti miten reagoisit, jos joku maahanmuuttaja puhuisi samaan sävyyn sinulle tai muille suomalaisille. Uskoisin, että kapina olisi oitis pystyssä.

Hovioikeus on todennut Jussi Halla-ahon liioittelijaksi. Liioittelu onkin leimaa antavin retoriikkatapa kaikille perussuomalaisille.

Timo Soini lupasi hiljan, että puolueessa tapahtuu ”puhdistus” (nimenomaan rikostaustan mukaan), ja kun Halla-ahon tuomio tuli, ”ressu” kääntyi taas toisinpäin: ”ei vaikutusta ehdokkuuteen”.

Perussuomalaiset ja muut maahanmuuton vastustajat väittävät, että he olisivat ensimmäisinä nostaneet maahanmuuton keskusteluun. Tämä on täyttä palturia.

Koko Suomen itsenäisyyden ajan maahanmuutosta on puhuttu, haukkuipa Santeri Alkio jo 1919 Suomen löyhän ulkomaalaispolitiikan venäläiskysymyksen takia. Nykyaikana keskustelua on käyty 1990-luvulta alkaen, tieteellisestikin. 1990-luvun somalipakolaiset aiheuttivat ”kansan syvissä riveissä” samankaltaista keskustelua kuin nyt. (Nyt noista somaleista on työllistynyt jo 70 prosenttia.)

Maahanmuuton epäkohdat ovat tuoneet keskusteluun Suomessa asuvat maahanmuuttajat, pakolaiset ja entiset ulkosuomalaiset. Hehän ensisijaisesti kokevat politiikan vaikutukset, ja osin heidän sitkeän keskustelunsa takia myös kotoutuslaki uusiutuu nyt niin, että kotoutuskoulutusta annetaan kaikille maahanmuuttajille, ei vain työttömille. Näin jonot vähenevät koulutukseen pääsyssä. He, eivät maahanmuuttovastaiset, ovat antaneet meille hyvän mahdollisuuden pohtia ja haastaa pohtimaan syvällisiä kysymyksiä yhteiskunnassamme.

Olisiko Suomessa näin laajaa keskustelua muun muassa rasismista, jos täällä olisi vain kourallinen maahanmuuttajia?

Kenties ei.

Maahanmuutto on hyvin laaja ja voimakas ilmiö, koska se paljastaa jaloja ja toisaalta myös epämiellyttäviä asioita meistä itsestämme. Se on muun muassa tuonut esille sosiaaliturvan epätehokkuuden ja työmarkkinoiden jäykkyyden sekä monia muita epäkohtia yhteiskunnastamme.

Mitä tarkoittaa olla suomalainen ja ketkä saavat olla suomalaisia?

Maahanmuuttajat antavat työpanoksensa ja tekevät palveluksen meille kaikille, koska he paljastavat tahtomattaankin heikkouksia yhteiskunnastamme. Lisäksi heidän työpanoksensa on monilla aloilla täysin välttämätön.

Meillä on tietysti oikeus olla tekemättä mitään ja syyttää maahanmuuttajia ja pakolaisia ongelmistamme. Voimme myös ryhtyä korjaamaan epäkohtia yhdessä ja ottaa huomioon sen, että maahanmuuttajilla, sillä 2,7 prosentilla väestöstä, ei ole edes äänioikeutta.

Uskon, että suomalaiset ovat viisaita ja ymmärtävät, että viha ja populismi eivät ole tehokkain tapa korjata epäkohtia ja vahvistaa yhteiskuntaamme.

Enrique Tessieri
Kirjoittaja on Suomessa asuva toimittaja ja antropologi, joka on tutkinut suomalaista siirtolaisuutta Argentiinassa.