Sipilän hallituksen aktiivimalli on temppujen temppu: Työllisyysrahoja leikattu sadoilla miljoonilla

KOMMENTTI: Minkä taakseen jättää, sen kansalaisaloite.fi -palvelusta löytää.
Mikko Niemelä
Mielipide 29.12.2017 13:57

Työtön, ole aktiivinen, työllisty, mene koulutukseen tai ala yrittäjäksi, niin työttömyysetuuttasi ei leikata!

Näin kannustaa Juha Sipilän (kesk) hallitus kansalaisia niin sanotun työllisyyspakettinsa aktiivimallissa.

Näyttää siltä, että työttömät ja ehkä muutamat työssäkäyvätkin ovat olleet erittäin aktiivisia kansalaisaloitteen tekijöitä. Aktiivimallista säädettyä lakia vastustaa kansalaisaloite.fi -palvelussa jo yli 74 000 ihmistä (29. joulukuuta 2017 kello 13:50).

Kansalaisaloite etenee näillä näkymin eduskuntaan ensi vuonna ja hyvin todennäköisesti laki kumotaan. Ainakin siihen on kova poliittinen paine, sillä eduskuntavaalit lähestyvät.

 

Ihmisten aktivoinnissa tuskin kenenkään mielestä on mitään vikaa, valituissa keinoissa kylläkin.

Työttömien aktivoiminen kepillä tuntuukin hieman brutaalilta, sillä Sipilän hallitus on leikannut työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahoja ja ylipäätänsä työllisyysrahoja hallituskautensa aikana sadoilla miljoonilla euroilla.

Ensi vuodelle työllisyysrahoja on on budjetoitu 327 miljoonaa euroa, kun vuonna 2017 talousarviossa oli 423 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 tilinpäätökseen kirjattiin 598 miljoonaa euroa. Suuri osa rahoista on siirretty sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön rahoitusmomenteille, mutta silti leikkaukset on jo tehty.

Hallitus on leikannut muun muassa palkkatuesta, yritystoiminnan starttirahoista ja ansiosidonnaisesta päivärahasta, josta yksistään leikattiin 200 miljoonaa euroa. Joku voisikin kysyä, tukeeko Sipilän hallitus tällaisella politiikalla aktiivista työnhakua ja uuden yritystoiminnan aloittamista.

Sipilän hallitusta kyllä muistutettiin määrärahoista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta kirjoitti lausuntoonsa ennen lain säätämistä näin:

Käytettävissä olevat määrärahat eivät takaa työvoimaviranomaisen järjestämiä palveluita kaikille työttömyysetuuden saajille.

Aktiivimalli on vain säästökeino, joka on naamioitu typerän käsitteen taakse.

Määrärahojen leikkaaminen ei kuitenkaan ole kaikkein ongelmallisin kohta aktiivimallissa. Hallituksen leikkaukset vaalikautensa aikana ovat noin neljä miljardia euroa, ja työllisyyspaketin toimenpiteet ovat osa kokonaisuutta.

Otetaan siis esimerkki isommasta ongelmasta aktiivimallissa.

Mallissa työttömyysetuus säilyy ennallaan, jos henkilö ansaitsee yritystoiminnallaan vain pienen osan kuukausiansioistaan.

Ongelmia tulee silloin, jos työtön ilmoittaa työvoimatoimistolle, että hän on tehnyt täysipäiväisesti yritystoimintaa viiden päivän ajan ja tulot ovat kasvaneet hetkellisesti yli laissa määritellyn rajan. Tällöin työvoimatoimisto, työttömyyskassa tai Kela ovat velvoitettuja selvittämään, voidaanko kyseiselle henkilölle maksaa työttömyysturvaa.

Mediassa on ollut jo aiemmin esimerkkejä siitä, että vähäinen yritystoiminta voidaan tulkita toiminnaksi, joka estää työttömyysturvan saamisen kokonaan. Viranomaisten tulkinnat yritystoiminnan toteutumisesta ovat olleet kirjavia.

Käytännössä ”liiallinen aktiivisuus” voi johtaa ongelmiin ja työttömyysturvaverkoston heikkenemiseen. Tällainen tilanne ei tukisi työllisyyttä eikä liioin aktiivisuuttakaan.

Lain mukaan yritystoiminnalla tai freelancer-työllä saa ansaita 300 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaa etuuden määrään. 

Sipilän hallitus olisi voinut ratkaista aktivointi-ideansa nostamalla kyseistä 300 euron summaa esimerkiksi 500 euroon. Tämä olisi todennäköisesti lisännyt esimerkiksi osa-aikatyöntekijöiden määrää.

Nyt Sipilän hallituksen aktiivimalli on vain säästökeino, joka on naamioitu typerän käsitteen taakse. Kansalaisaloite kuitenkin osoittaa sen, että aktiivisuutta on monenlaista. Sitä syntyy ainakin silloin, kun huomataan räikeä epäkohta toteutetussa työllisyyspolitiikassa. 

 

Juttu julkaistu 29. joulukuuta 13.57. Juttua korjattu 29. joulukuuta kello 18.10. Jutussa lukee korjauksen jälkeen:

Työttömien aktivoiminen kepillä tuntuukin hieman brutaalilta, sillä Sipilän hallitus on leikannut työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahoja ja ylipäätänsä työllisyysrahoja hallituskautensa aikana sadoilla miljoonilla euroilla.

Ensi vuodelle työllisyysrahoja on on budjetoitu 327 miljoonaa euroa, kun vuonna 2017 talousarviossa oli 423 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 tilinpäätökseen kirjattiin 598 miljoonaa euroa. Suuri osa rahoista on siirretty sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriöiden rahoitusmomenteille, mutta silti leikkaukset on jo tehty.

Lue myös

Sipilän hallituksen hokkuspokkus: Yli 330 000 työtöntä noin 36 000 avoinna olevaan työpaikkaanTyöttömien raivo yltyy, vaalit lähestyvät – aktiivimallista voi tulla iso riesa hallitukselleOikeasti Sipilän hallitus on jo leikannut palkkatuesta puolet pois – ”Työllisyyspaketti on propagandaa”Sipilän hallitus saa mojovan joululahjan: Työttömyysturvan menot laskevat jopa puoli miljardia euroaSoininvaara: ”Pitäisi synnyttää työpaikkoja, joihin vähempikin osaaminen riittäisi”Ankaraa arvostelua: Perustulo ei kannusta työnhakuun

Aiemmin jutussa luki

Työttömien aktivoiminen kepillä tuntuukin hieman brutaalilta, sillä Sipilän hallitus leikkaa työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahoja vuonna 2018 noin 100 miljoonalla eurolla.

Ensi vuodelle rahaa on budjetoitu 327 miljoonaa euroa, kun vuonna 2017 talousarviossa oli 423 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 tilinpäätökseen kirjattiin 598 miljoonaa euroa, eli työvoimapalvelujen määrärahoja on leikattu sadoilla miljoonilla parissa vuodessa.

Myös otsikkoa on tarkennettu.

Lue myös

Sipilän hallituksen hokkuspokkus: Yli 330 000 työtöntä noin 36 000 avoinna olevaan työpaikkaanTyöttömien raivo yltyy, vaalit lähestyvät – aktiivimallista voi tulla iso riesa hallitukselleOikeasti Sipilän hallitus on jo leikannut palkkatuesta puolet pois – ”Työllisyyspaketti on propagandaa”Sipilän hallitus saa mojovan joululahjan: Työttömyysturvan menot laskevat jopa puoli miljardia euroaSoininvaara: ”Pitäisi synnyttää työpaikkoja, joihin vähempikin osaaminen riittäisi”Ankaraa arvostelua: Perustulo ei kannusta työnhakuun

Keskustelu

Tuskin tuota muutosta ensi vuonna perutaan, ja kun huomataan, että sehän toimii, niin ei peruta jatkossakaan. Työttömyyden hoitoon osoitettujen määrärahojen kaiken järjen mukaan pitäisikin laskea kun kerran talous kasvaa. Jos tarvitaan lisää, niin sitten niitä osoitetaan lisätalousarviolla. Ei kenellekään sanota elokuussa että sori, budjetti ylittyi jo, tukien maksatus loppui tähän. Tempputyöllistämistoimilta rahat voi kaikin mokomin viedä pois kokonaan. Ei kenellekään muulle kuin palveluntarjoajalle ole ollut iloa linnunpönttöjen väkertämisestä tai muusta palloilusta työllisyyskurssilla. Hyvää kehitystä, että tästä maksullisesta ja turhasta toiminnasta edes yritetään siirtyä työttömän aitoon aktivoimiseen.

Viime vuoden työllisyysrahat päätettiin 2016, jolloin talousnäkymät olivat toista kuin tänä syksynä. Kai yleisten näkymien pitäisi näkyä myös menopuolen määrärahoissa?

Asiallinen kirjoitus lain sisällöstä. Surkuhupaisaa on, että tällä lailla ei ole juurikaan tekemistä työnhakijoiden aktivoimisen kanssa, koska sen mittarit ovat byrokraatin märkä uni. Paha valuvika eli ei toimi, sorry. Kannatan työnhakijaa tukevaa aktivointia ja työnvälityksen yksityistämistä. Saataisiin ammatti-ihmisiä auttamaan ihmisiä työllistymään ihan aikuisten oikeasti. Kyykyttäminen ja ihmisiä lannistava temppuilu pois!

Työnvälityksen yksityistäminen on jo osittain toteutettu. Istuin siellä minäkin ns. infopäivässä heittelemässä hernepussia ja keksimässä iloisia sanoja. Tilaisuuden järjesti joku yksityinen konsulttifirma. Selvitin taustoja: on Stafpointin omistajien kautta mukana veroparatiiseissa, että se siitä sitten.

1980-luvulta lähtien on valitettu, että työntekijöitä ei löydy töihin, koska työ on lyhytaikainen tai tarve on muutama tunti viikossa. Työntekijät kieltäytyivät vedoten siihen, ettei kannata ottaa osa- tai lyhytaikaista työtä. No se on mahdollsita ollut jo aiemmin muutaman vuoden ajan ja nyt se on velvoitettu. Vaihtoehtoiset TE-palvelut ovat myös kehittyneet ja niitä voi jo usea työnhakija käyttää. On tullut myös useita kolmannen sektorin toimijoita, joihin työnhakija voi osallistua. Työtä kyllä löytyy, etenkin osa-aikaista työtä eri toimijoilla.
Kaiken kaikkiaan positiivinen muutos asialliseen suuntaan, kun ajattelee 1960-lukua, jolloin velvoitettiin osallistumaan ns. siirtotyömaille ja asumaan parakeissa. Tuskin niitä aikoja kukaan kaipaa.

Arvioitsijan huomiot ovat mielestäni todellisen tilanteen mukaisia. Siirtotyömaita ei kaivata, mutta työn perään monet voisivat muuttaa rohkeammin.