Päätoimittajalta: Elina Grundströmin JSN-jutuistamme esittämät väitteet eivät kestä

Yksi toimivan mediakentän piirre on, että myös omaa alaa koskevista epämiellyttävistä asioista tehdään juttuja.
Mielipide 29.8.2018 06:30
Ville Pernaa - avatar
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.

Uutisoimme viime viikolla (suomenkuvalehti.fi 22.8. ja SK34/2018) Julkisen sanan neuvoston (JSN) ongelmista. Uutisen ydin oli JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin epäasiallinen johtamistapa, joka on ajanut JSN:n toimiston vaikeuksiin ja heikentänyt koko neuvoston toimintaa.

Julkisen sanan neuvosto on hyvää journalistista tapaa eli Journalistin ohjeiden noudattamista valvova elin, jonka toimintaan ja ohjeisiin ovat sitoutuneet kaikki Suomen keskeiset mediat.

JSN on alan ylin eettinen ja moraalinen valvoja. Sen puheenjohtaja on tästä toiminnasta vastaava yhteiskunnallisesti merkittävä toimija, journalismin eettisten ja moraalisten kysymysten julkinen auktoriteetti.

Siksi olen kovin hämmentynyt muutamista uutisemme julkaisun jälkeisistä kommenteista ja käänteistä. On välttämätöntä selventää muutamia juttumme tekemiseen liittyviä seikkoja ja kommentoida JSN:n puheenjohtajan lausuntoja juttuumme liittyen.

 

Grundströmin väite Journalisti-lehden haastattelussa: SK:n jutussa on lukuisia asiavirheitä.

Journalisti-lehti julkaisi 24.8.2018 Grundstömin laajan haastattelun, jossa hän väitti, että SK:n jutussa on lukuisia asiavirheitä.

Hän ei kuitenkaan pyynnöstäni huolimatta yksilöinyt asiavirheitä mitenkään, eikä ole lähettänyt SK:lle oikaisupyyntöä näiden väittämiensä virheiden korjaamiseksi.

Grundström on lähettänyt toimitukseen vastineen eli oman kannanottonsa. Siinä oli niin paljon paikkansapitämättömiä väitteitä, ettei sitä voitu julkaista tämän viikon lehdessä.

 

Grundströmin Helsingin Sanomien haastattelussa esittämät väitteet: SK:n vuonna 2016 JSN:sta julkaisema juttu oli kesken, siihen oli jäänyt virheitä, eikä Grundström saanut nähtäväksi sitaattejaan.

Viime viikolla julkaistuissa SK:n ja HS:n artikkeleissa kerrottiin Grundströmin toiminnasta edellisen, syksyllä 2016 julkaistun JSN:ää käsittelevän juttumme yhteydessä. Kyseisen jutun näkökulma oli yleisempi, mutta jutussa käsiteltiin myös Grundströmin saman vuoden alussa alkanutta puheenjohtajakautta.

Jutun kirjoittanut toimittajamme Jari Lindholm kuoli ennen jutun julkaisua. Kun tieto Lindholmin kuolemasta oli uutisoitu, Grundström oli minuun puhelimitse yhteydessä ja esitti painokkaasti useaan otteeseen, että emme kai aio julkaista keskeneräistä juttua, jossa on virheitä. Kerroin, että juttu on valmis, mutta Grundström jatkoi puhetta virheistä ja keskeneräisyydestä perusteina jättää juttu julkaisematta.

Grundstömin mukaan Lindholm haastatteli häntä ”muutama tunti ennen kuolemaansa”, eikä Grundström saanut sitaatteja nähtäväkseen. Jari Lindholm kuoli myöhään illalla 19. lokakuuta 2016. Hän oli haastatellut Grundströmiä viikkoa aikaisemmin 12. lokakuuta. Silloin tehdystä haastattelusta juttuun päätyneet sitaatit käytiin läpi Grundströmin ja Lindholmin välisessä puhelinkeskustelussa aamupäivällä 19. lokakuuta.

Lindholm otti valmiissa tekstissä huomioon Grundströmin huomioita ja lisäsi muun muassa yhden kommentin 19. lokakuun aamupäivän puhelinkeskustelusta. Hän muokkasi jutun kokonaan valmiiksi ja julkaisukuntoon samana iltapäivänä.

Vielä perjantaina 21. lokakuuta Grundström sai toimituksesta kaikki sitaattinsa nähtäväkseen, niistä käytiin sähköpostikirjeenvaihtoa, juttu taitettiin valmiiksi ja julkaistiin seuraavan viikon lehdessä.

Grundströmin toistuvasti esittämät väitteet vuonna 2016 julkaistun jutun keskeneräisyydestä ja sitaattien tarkistamisen laiminlyönnistä eivät siis pidä paikkansa. Väitteet on ollut helppo kumota, koska kävin jutunteon vaiheet aikanaan Lindholmin kanssa tarkasti läpi, ja tiedot on myöhemmin tarkistettu muun muassa hänen työkoneeltaan. Grundström ei vuonna 2016 tehnyt jutusta oikaisupyyntöä.

Jari Lindholmin kuoleman käyttäminen perusteena yritykselle estää jutun julkaisu lokakuussa 2016, ja saman asian esille tuominen julkisuudessa nyt elokuussa 2018 on käsittämätöntä toimintaa.

 

Grundströmin väite Journalisti-lehden haastattelussa: SK:n juttu perustuu vanhoihin asioihin ja nimettömiin lähteisiin.

SK:n juttu ei perustu vanhoihin, esimerkiksi jo edellisessä jutussa kerrottuihin asioihin. Lokakuun 2016 jutussamme kerrottiin JSN:n ongelmista yleisemmin sekä Grundströmin siihenastisella johtajakaudella. Jutun julkaisun jälkeen JSN:n kannatusyhdistys toteutti työhyvinvointiselvityksen, jonka tulokset olivat Grundströmin johtamisen kannalta huonot.

Vuoden 2016 jutussamme mainitut ongelmat ja neuvoston toimintaan liittyvät muut epäkohdat ovat jatkuneet myös työhyvinvointiselvityksen jälkeen. Yhteiskunnallisesti ja alan kannalta merkittävän toimijan kriisi ei mennyt ohi työhyvinvointiselvityksen ja sen perusteella tehtyjen toimien jälkeen.

Juttu perustuu erittäin laajaan ja kattavaan haastateltavien joukkoon. Heidän arvionsa Grundströmin johtamisesta ja sen vaikutuksesta JSN:n toimintaan olivat yhteneväiset.

 

Median uskottava itsesäätely on yksi keskeisistä alan laadunvarmistustekijöistä. Se on kaikkien JSN:n ohjeisiin sitoutuneiden tiedotusvälineiden etu ja yhteinen tahto.

Yksi toimivan mediakentän piirre on se, että juttuja tehdään myös sellaisista epämiellyttävistä asioista, jotka tavalla tai toisella tulevat lähelle omaa alaa: esimerkiksi kustannusyhtiöiden taloudelliseen toimintaan liittyvistä epäkohdista, kestämättömistä toimituksellisista ratkaisuista tärkeissä asioissa tai huonosta johtamisesta.

Jutut on tehtävä, vaikka kyse olisi kuinka tutuista ihmisistä – kuten usein on.

Olemme saaneet satamäärin kiitoksia viime viikon jutustamme. Lukijat ovat arvostaneet, että olemme käsitelleet myös oman alamme ongelmia. Kiitämme palautteesta ja olemme jatkossakin lukijan asialla.