Liisa Jaakonsaari: Valeuutinen on populismin salakavala kätyri

PUHEENVUORO: Yksi tärkeimmistä keinoista valeuutisia vastaan on riippumaton sosiaalisen median algoritmien arviointi.
Mielipide 30.9.2017 20:44
Liisa Jaakonsaari
Suomen Kuvalehti

Ideologinen sokeus, yksinkertaistaminen, johtopäätösten muuntelu, hyperbolia ja stereotypisointi: niistä on pienet valeuutiset tehty. Nämä kaikki ovat osa disinformaation anatomiaa, mutta myös populismin kulmakiviä.

Hyvään journalismiin kuuluu väitteen oikaisu, jos jotakin virheellistä on julkaistu. Valeuutisten ja niitä suoltavien valemedioiden toimintaan oikaiseminen ei kuulu – päinvastoin. Valeuutisten julkaisun ytimessä on usein anonymiteetti ja vastuunpakoilu.

 

Valeuutisen anatomian voi karkeasti patologisoida neljään piirteeseen:

1. Valeuutisen formaatti muistuttaa tavallista uutista.

2. Se ei sisällä empiiristä faktantarkistusta. Valeuutisen oikaiseminen eli debunkkaaminen usein vain vahvistaa valeuutista. Silloin vedotaan epämääräisiin tahoihin, kuten valtaa pitävään ”eliittiin” ja salaliittoihin sekä väitetään valtamedian hiljenevän tai valehtelevan.

3. Se käyttää sosiaalisen median ja hakukoneiden algoritmeja hyväkseen. Valeuutisen näkyvyyttä fasilitoidaan hyödyntämällä kommenttipalstoja, joissa ”keskustelua” masinoidaan boteilla ja feikkiprofiileilla – ei siis oikeilla ihmisillä. Kiivaalta näyttävä, bottien nostama keskustelu saa koneälyn laskemaan, että tällaiselle uutiselle on kysyntää ja se nousee yhä useampien ihmisten uutisvirtaan.

4. Valeuutinen elää vihan ilmapiiristä. Viha on tutkitusti tavoittavan poliittisen someviestinnän punainen lanka: Facebookissa toteutetun tutkimuksen mukaan vihalla ratsastava poliittinen mainos sai kaksi kertaa enemmän klikkauksia kuin vastaava neutraali mainos. Klikkausten perusteella algoritmit tarjoavat massoille yhä enemmän vihaisia uutisia. ”Angry people click more”, kuuluu brittiläinen sanontakin.

Valeuutisia uskovat ne, joiden vallitsevaa uskomusta keksityt uutiset vahvistavat. Valeuutiset luovat uutta informaation ekosysteemiä, jossa Facebookin ääretön universumi toimii alustana. USA:n presidentinvaalien aikaan valeuutisia Facebookissa jakaneista ihmisistä osa jakoi valeuutisia tietämättä niitä feikiksi. Huolestuttavaa on kuitenkin, että 14 prosenttia käyttäjistä jakoi valeuutisia tietoisesti.

Saksassa on yritetty säätää lakeja valeuutisia vastaan.

Sosiaalisen median algoritmit luovat loistavan kasvualustan valeuutisten leviämiselle. Kun perinteisessä mediassa ja varteenotettavassa journalismissa noudatetaan totuuden ja faktojen hierarkiaa, Facebook algoritmeineen noudattaa mieltymysten hierarkiaa. Sitä kutsutaan myös kuplaantumiseksi.

Valeuutisia ja disinformaatiota vastaan voidaan kuitenkin taistella. Koulutus ja medialukutaito ovat avainasemassa, samoin faktantarkistus ja riippumattomien, julkisten tahojen rahoittaminen. Tämä tarkoittaa eurooppalaisten valtiollisten yleisradioiden aseman vahvistamista.

Yksi tärkeimmistä keinoista valeuutisia vastaan on riippumaton sosiaalisen median algoritmien arviointi. Se toisi läpinäkyvyyttä ja parantaisi käyttäjien suojaa algoritmien edessä. Tätä kehitystä olenkin ajanut jo useita vuosia Euroopan parlamentissa ja nyt se vihdoinkin toteutuu pilottiprojektini kautta.

Saksassa on yritetty jopa säätää lakeja valeuutisia vastaan. On kuitenkin kysyttävä, miten tällainen laki voidaan demokraattisesti kirjoittaa. Ehkä pikemminkin tulisi vahvistaa nykyisten lakien toimeenpanoa ja rangaistavuutta, kun kyseessä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkominen, kunnianloukkaus tai laiton uhkaus. 

 

Kirjoittaja Liisa Jaakonsaari on europarlamentaarikko (sd).