Matkustus sitoo Eurooppaan
Ukrainan EU-alueelle saama viisumivapaus on karsinut korruptiota.
Kun ukrainalaiset saivat viime vuonna viisumivapauden Euroopan unionin alueelle, presidentti Petro Porošenko siteerasi asian kunniaksi järjestetyssä tilaisuudessa kirjailija Mihail Lermontovin runoa, jossa jätetään hyvästit orjien ja herrojen Venäjälle. Presidentti totesi viisumivapauden merkitsevän lopullista eroa Venäjän imperiumista. Satavuotisjuhliaan viettävälle Virolle tämä matkustusvapaus suotiin jo 21 vuotta sitten. Myös Virolle se tarkoitti irtiottoa mainitun naapurin otteesta.
Presidentin puheen sisältö avautuu paremmin, kun ajattelee sitä, kuinka hankalaa ukrainalaisen matkustaminen länteen oli – semminkin kun Venäjälle reissaamiseen ei tarvittu viisumia eikä edes ulkomaanpassia. Vastaavasti venäläisten matkailu Ukrainaan oli yhtä vaivatonta, pelkkä kotimaanpassi riitti. Siksi viisumivapaus oli välttämätön, jos maan halutaan pysyvän lähellä EU:ta.
Nordic Travel -matkatoimiston johtaja Igor Kucher on vuosien ajan vienyt niin suomalaisia Ukrainaan kuin ukrainalaisia Skandinaviaan. Viisumirumban loppuminen teki hänen ja monen muun yksityisyrittäjän elämästä helpompaa ja matkustamisesta tavallisille kansalaisille halvempaa ja saavutettavampaa.
Kafkamaisia käänteitä tarjonnut viisumipolitiikka tuli vuosien mittaan Kucherille erittäin tutuksi. Mieleen jäi esimerkiksi Unkarin suurlähetystö, jonka oven takana jonotettiin aikaa aamusta lähtien, mutta saman päivän aikana kaikki eivät päässeet sisälle. Rehti ratkaisu löytyi listasta, johon viimeiseksi jääneiden nimet merkittiin ensimmäisiksi. Näin he pääsivät aamulla jonon alkuun. Listaa pidettiin suurlähetystön portin lähellä kiven alla, kunnes se varastettiin. Tämän jälkeen joku jonottajista jäi aina yöksi vartioimaan listaa.
Kucherin matkatoimisto järjesti viisumeita vain omille asiakkailleen, jolloin asiakkaiden oli itse hankittava työtodistuksensa, tiliotteensa ja muut hakemuksiin tarvittavat paperit. Tällöin palvelun hinnaksi tuli kymmenisen euroa. Silti Kucherilta kysyttiin usein väärennettyjä papereita. Nordic Travelin kaltaiset viralliset matkatoimistot eivät lähteneet sellaisiin puuhiin, koska halusivat pitää maineensa ja välinsä suurlähetystöihin, mutta kysyntä loi kokonaisen uuden alan: asiaan erikoistuneet viisumiagentit tienasivat hyvin väärennellen kaikkea mahdollista majoitusvahvistuksista lähtien. Tämän prosessin hintahaarukka oli 150–600 euroa maassa, jossa virallinen keskivertopalkka on noin 200–400 euroa. Viisumivapaus teki lopun kokonaisesta väärennettyjä papereita myyvästä alasta.
Suomalaisen korviin erikoisimmalta kuulostavat ehkä fiktiiviset tiliotteet, joita sai ostettua oikeasta pankista, vaikka varsinaista tiliä ei kyseisessä pankissa olisikaan ollut. Feikkitilillä näkyvän summan sai päättää itse. Kun pankit lopettivat tämän palvelun, sama peli jatkui hieman eri muodossa: tuttavat tai muuten halukkaat siirsivät hetkeksi tilille tarvittavia summia, jolloin tiliotteeseen saatiin näkyville sopiva summa.
Korruptio ulottui myös maan ulkopuolelle. Jos viisumi edellytti kutsua, sellaisen sai ostettua ulkomaiselta yhteistyökumppanilta. Vastaavasti myös työtodistuksia sai rahalla. Kun Puola kuvitteli helpottavansa hakemusprosessia ajanvarausta varten luodulla verkkopalvelulla, sivulle kirjautuminen oli niin hankalaa, että yritykset palkkasivat työntekijän, jonka työnkuvaan kuului vain sivun lataaminen. Palvelu oli nimittäin jo ehditty hakkeroida ja uusi yritteliäs taho myi palvelun aikoja – tavallinen kansalainen ei niihin päässyt käsiksi ilman lisämaksua. Viisumisirkuksen haitat kohdistuivat juuri vähävaraisempiin ihmisiin ja söivät työpäiviä. Varakkaammat selvisivät aina rahalla.
Ikävä kyllä myös pohjoismaiset suurlähetystöt ulkoistivat hakemusasiansa yrityksille, joiden toiminta ei vastannut pohjoismaista läpinäkyvyyttä. Vaikka suurlähetystöjen henkilöstöresursseissa säästetiin, tarjottiin samalla ukrainalaisille esimerkki kaksinaismoralismista, vaikka EU itse moitti maata samaan aikaan sen korruptiotilanteesta.
Viisumivapaus on yllyke, jolla EU on halunnut palkita entisiä neuvostotasavaltoja. Viron kohdalla porkkana toimi hyvin: valtio on EU:n mallimaa ja korruptiota on onnistuttu kitkemään kiitettävällä tavalla. Vapaa matkustusoikeus on myös heikentänyt Venäjän propagandan tehoa venäjänkielisen väestön keskuudessa. He voivat tutustua itse Eurooppaan ja muodostaa mielipiteensä oman kokemuksensa pohjalta, eivät vain sen perusteella, millaisena hirviönä Venäjän propaganda Euroopan esittää. Tämä on yksi syy siihen, miksi Viron venäjänkielisten elinympäristö oli täysin erilainen kuin se oli nyt sotaan päätyneessä Itä-Ukrainassa.
Transparency Internationalin juuri ilmestyneen raportin mukaan Ukraina on yhä Euroopan korruptoitunein maa Venäjän jälkeen. Vuoden 2014 vallankumouksen myötä edistystä on silti tapahtunut enemmän kuin sitten maan itsenäistymisen huolimatta siitä, että ukrainalaiset poliitikot jarruttavat yhä kehitystä ja oikeuslaitos häiritsee tuoreen korruptionvastaisen viraston, NABU:n, toimia. Aktivistit ja kansalaisjärjestöt pitävät tilannetta tiukasti silmällä, samoin EU. ”Muutokset tapahtuvat hitaasti, mutta jää on murrettu”, toteaa myös Igor Kucher, joka nousi itsekin Euromaidanin barrikadeille vastustamaan mätää järjestelmää.