Tai muuten...

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tiukka viesti kuultiin EU:n ja Kiinan johtajien videotapaamisen yhteydessä. Jos Kiina ottaa käyttöön kansallisen turvallisuuden lain Hongkongissa, seuraukset ovat ”erittäin kielteisiä”, varoitti Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen 22. kesäkuuta.

Kului runsas viikko, ja turvallisuuslaki astui voimaan. Muodollisesti se kriminalisoi separatismin, terrorismin, kumouksellisen toiminnan ja vehkeilyn ulkomaisten voimien kanssa. Käytännössä se on Kiinan työkalu, jolla voidaan tarvittaessa evätä 7,3 miljoonan hongkongilaisen kansalaisoikeudet ja vaientaa toisinajattelijat.

Mitä teki EU? Sitä mitä saattoi odottaa: tuoreeltaan se harmitteli Kiinan päätöstä. Maanantaina 13. heinäkuuta EU:n ulkoministerien kokouksessa pohdittiin muun muassa muutoksia viisumipolitiikkaan ja sotilaskäyttöön soveltuvien siviilituotteiden viennin kieltämistä.

Mistään konkreettisesta ei sovittu.

 

Reagointi Kiinan toimiin on esimerkki EU:n kyvyttömyydestä vastata huutoonsa. Unioni on sitoutunut demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tukemiseen kaikkialla maailmassa. Käytännössä tämä on osoittautunut vaikeaksi jopa EU:n omassa piirissä Unkarin ja Puolan rikkoessa unionin perusarvoja.

EU:n varovaisuuden syy on helppo nähdä. Kiina on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani. Se on myös kasvattanut vaikutusvaltaansa kahdenvälisillä kauppasuhteilla. Uuden silkkitien rakentaminen on tuonut investointeja Itä- ja Etelä-Eurooppaan.

Kun Italia kärsi keväällä koronapandemiasta, apuun ei tullut EU vaan Kiina. Maskidiplomatia vaikutti kansalaismielipiteeseen: huhtikuisen mielipidemittauksen mukaan italialaiset pitivät Kiinaa annetuista vaihtoehdoista ystävällisimpänä maana. Samassa kyselyssä Saksa jäi viimeiselle sijalle. Näistä lähtökohdista on vaikea rakentaa yhteistä Kiinan-politiikkaa.

Vahvimmin eurooppalaisista maista kantaa on ottanut EU:sta lähtenyt Britannia, Hongkongin entinen siirtomaaisäntä. Pääministeri Boris Johnson on väläyttänyt, että lähes kolmelle miljoonalle hongkongilaiselle voitaisiin tarjota Britannian kansalaisuutta. Tällä hetkellä noin 350 000 hongkongilaisella on Britannian mertentakaisten alueiden kansalaisuus.

Kiina on uhannut brittejä vastatoimilla.

 

EU:n ja Kiinan huippukokouksen piti toteutua 14. syyskuuta Leipzigissa. Kokous siirtyi tuonnemmaksi koronaepidemian takia. Aikalisä antaa EU:lle mahdollisuuden saada rivinsä suoraksi.

Mitä pidemmälle syksy etenee, sitä enemmän katseet kääntyvät myös Yhdysvaltojen suuntaan. Marraskuun kolmas järjestettävät presidentinvaalit määrittelevät Yhdysvaltojen ulkopolitiikan suunnan.

Jos Joe Biden kukistaa Donald Trumpin, Yhdysvaltojen ja EU:n lienee helpompi etsiä yhteistä säveltä Kiinan-politiikassa. Sitä kautta EU:n ääni kuuluisi myös Pekingiin saakka.

 

Kirjoittaja Mikko Numminen on Suomen Kuvalehden vt. toimituspäällikkö.