Hallitus kohensi aktiivimallia ”lisärahalla” – Kelan arvio: leikkuri vie työttömiltä nelinkertaisen summan vuodessa

Kommentti: TE-toimistot saivat kehysriihestä suunnilleen saman verran kuin huonosta säästä kärsineet maanviljelijät.
Mielipide 12.4.2018 20:50
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Kun aktiivimalli luotiin, tarkoitus oli, että työttömät aktivoituisivat ja saisivat töitä. Tarkoitus oli tietenkin hyvä, sitä ei kukaan kiistä.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen tarkoitus ei siis ollut leikata työttömien etuuksia, vaan kannustaa heitä töihin. Työllisyyden kohentaminen on ainut keino, jolla valtion talous saadaan tasapainoon.

Keinoja tavoitteisiin on niin monta kuin on puolueitakin. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että nykymuodossaan aktiivimalli ei ole tehokas, saatikka reilu työllisyyspoliittinen toimi.

Kelan tilastot antavat suuntaa sille, miten aktiivimalli on käytännössä toiminut. Noin puolet työttömistä ei ole täyttänyt tarkastelujaksolla aktiivimallin ehtoja. Heidän työttömyysturvaansa leikataan 4,65 prosenttia.

Suomen Kuvalehti pyysi Kelaa arvioimaan, paljonko tämä leikkaus on rahassa. Paljonko valtio siis ”säästää” epäaktiivisuuden varjolla?

Kelan laskelmisen mukaan vuosisäästö on arviolta 45 miljoonaa euroa, jos nyt vallitseva aktiivisuus- ja työllisyystilanne säilyvät ennallaan koko vuoden. Tämä raha leikataan suoraan työttömien tuloista.

 

Työministeri Jari Lindström (sin) esitteli aktiivimallin korjauksia hallituksen kehysriihen jälkimainingeissa torstaina 12. huhtikuuta. Alun perin aktiivimalli kuului sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin) vastuualueelle, mutta ei keskitytä nyt ministereiden salkkujen sisältöön tai niiden vaihtuvuuteen.

Lindström esitti tiedotustilaisuudessa, miten aktiivimallia korjataan: TE-keskukset saavat lisää henkilökuntaa haastatteluiden tekemiseen. Se on hyvä asia, sillä jo ennen aktiivimallin käyttöönottoa lähes joka tuutista sanottiin (jopa valiokuntalausunnossa), etteivät TE-keskuksien rahat riitä kunnolliseen työvoimapalveluun.

Rahat TE-keskuksille otetaan aiemmilta vuosilta jääneistä työllisyysrahoista. Poliittisessa puheessa kyse on kuitenkin mystisestä ”lisärahasta”.

Hallitus kehuu antavansa työllisyysrahoihin tätä ihmeellistä lisärahaa 11,2 miljoonaa euroa. Lyhyellä matematiikalla 11 miljoonaa on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin 45 miljoonaa euroa, joka työttömiltä todennäköisesti tullaan vuoden aikana leikkaamaan, jos aktiivimalli ei aidosti ala aktivoimaan.

TE-keskuksille myönnetty ”lisäraha” on suunnilleen saman suuruinen kuin summa, jonka Sipilän hallitus myönsi kehysriihessä uutena yritystukena maatiloille. Surkean sään ja siitä johtuneen heikon satokauden seurauksena viljelijöille korvataan kertamaksuna 10 miljoonaa euroa.

 

Toki hallituksen kehysriihen aktiivimallikorjauksissa oli hyvääkin, kuten se, että aktiivisuuden voi jatkossa osoittaa esimerkiksi järjestön työllisyyttä edistävissä palveluissa.

Myös yli 25-vuotiaat työttömät saavat oikeuden opiskella lyhytkestoisesti ilman tukien menettämistä. Tämä myös lasketaan aktiivisuudeksi.

Hallitus olisi kuitenkin reilusti voinut myös todeta, että nykyinen aktiivimalli on huono, jopa surkea. Se oltaisiin voitu perua ja alkaa aktivoida hankalasti työllistyviä oikeasti porkkanoilla kepin sijaan.

Nousukauden aikana on kuultu aivan liikaa sitä, ettei yrityksiin riitä työntekijöitä. Valtion aktiivisella rahallisella tuella tekijöitä voisi löytyä. Uskoohan hallitus siihenkin, että soten satojen miljoonien alkukustannukset kääntyvät lopulta säästöiksi.