Asevelvollisuus koskee vain miehiä – Perustelu on lyhyt ja olematon: Näin on aina ollut

PÄÄKIRJOITUS: Tässä yhdessä asiassa yhdenvertaisuudella ei tunnu olevan väliä.
Mielipide 20.8.2017 13:04
Ville Pernaa - avatar
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden päätoimittaja.

Maassa on aina sotaväki, joko oma tai vieras, kuuluu vanha viisaus. Voisimmekin viettää näinä aikoina vaikka sotaväenottojen 400-vuotisjuhlia.

Nimittäin joskus vuoden 1617 tienoilla Kustaa II Aadolfin aikana alettiin siirtyä aikaisempaa jämptimpään systeemiin, jossa otettiin alokkaiksi osa 15–60-vuotiaista nykyisen Suomen alueella asuneista.

Alkuun otettiin tietty osuus miehistä, sittemmin esimerkiksi mies joka kymmenennestä talosta. Myöhemmin pysyvän talomäärän eli ruodun piti varustaa sotilas ja huolehtia tästä myös rauhan vallitessa.

Rauhallisina aikoina sotaväeksi riittivät tosin lähinnä vakinaiseen palvelukseen värvätyt.

 

Suomalainen asevelvollisuus voisi täyttää myös 139 vuotta. Venäjän aikana vuonna 1878 säädettiin laki yleisestä asevelvollisuudesta ”valtaistuimen ja isänmaan puolustukseksi”.

Palvelukseen kelvollisten joukossa homma toteutettiin arpomalla. Arvasta riippuen saattoi tulla kolmen vuoden tai kolmen kuukauden kakku. Vakinainen palvelus kesti kolme vuotta ja siinä oli noin 5 000 miestä kerrallaan. Reservissä oli noin 20 000 miestä, jotka palvelivat kolmena kesänä yhteensä 90 vuorokautta.

Pysyvä asevelvollisuuslaki säädettiin vuonna 1922 ja siinä perusidea on nykyhetkestä tuttu: ”Isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi on jokainen Suomen mies asevelvollinen.”

Kaikenlainen eriarvoinen kohtelu on kielletty perustuslaissa.

Sotaväenotto ja asevelvollisuus on aina elänyt ajassa. Kohtelu on vaihdellut esimerkiksi syntyperän eli säädyn tai vaikka arpaonnen perusteella.

Kuninkaanlinnan tai tsaarin valtaistuimen ajoista yhteiskunta on paljon muuttunut. Itsenäisyyden aikana Suomi on kulkenut kohti suurempaa yhdenvertaisuutta.

Kaikenlainen eriarvoinen kohtelu sukupuolen, iän, vakaumuksen tai minkä tahansa perusteella on kielletty perustuslaissa. Ja tätä seurataan erittäin tarkkaan.

 

tässä asiassa yhdenvertaisuudella ei tunnu olevan väliä. Asevelvollisuus koskee vain puolta suomalaisista eli suomalaisia miehiä.

Perustelu on lyhyt ja olematon: ”Perustuslaista ei perinteisesti ole katsottu johtuvan estettä sille, että asevelvollisuus säädetään lailla koskemaan vain miehiä.”

Siinä kaikki. Perustelu on, että näin on perinteisesti ollut.

Kaiken yhdenvertaisuuspuheen aikana totaalinen eriarvoisuus tässä kysymyksessä ei haittaa perusoikeusjuristeja eikä eduskuntapuolueista kuin vihreitä.

Muutkaan vain miesten asevelvollisuudelle yleensä esitetyt perustelut eivät kestä kriittistä tarkastelua: Koska synnyttäminen. Koska lastenhoito.

Jos perinne riittäisi oikeutukseksi, miksei hypätä kunnolla aikakoneeseen ja säädetä lakia vaikkapa ammattien tai kotitöiden jakamisesta sukupuolten kesken?

Tai lastenhoidon. Koska asevelvollisuus.

 

Kirjoittaja Ville Pernaa on Suomen Kuvalehden päätoimittaja. 

 

Juttu on julkaistu 20.8. klo 13.04 ja sitä on muokattu 23.8. klo 15.25: Korjattu puolueiden asevelvollisuuskantoihin liittyvää kohtaa. Eduskuntapuolueista vihreät eivät kannata nykyistä asevelvollisuusmallia sen epätasa-arvoisuuden vuoksi. Toisin kuin pääkirjoituksessa väitettiin, nykyisen asevelvollisuusmallin epätasa-arvoisuus haittaa Feminististä puoluetta eikä puolue kannata nykymallia.