Maahanmuuttajien kieliopetus: Oikotietä ei ole

Kotimaa 12.11.2009 17:00

Koululle aiheuttaa ongelmia, kun lapset ovat eri ikäisiä, heidän aikaisempi koulupohjansa on hyvin erilainen ja äidinkieliä on kymmeniä.

Maahanmuuttajat koulu Maahanmuuttajaopiskelijoita koulun penkillä Helsingissä. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Jyväskylässä pohdittiin tänään maahanmuuttajalasten oppimisvaikeuksia seminaarissa.

Julkisuudessakin on purnattu sitä, miten kouluissa opettajien aikaa menee kohtuuttomasti äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien lasten tukemiseen muun luokan kustannuksella. Tilanteessa on monia tekijöitä, mutta keskeistä on kielitaito ja suomen kielen oppiminen.

Paljon on tehtävissä, mutta oikotietä ei ole. Kaksikielisyys ei synny hetkessä ja odotukset ovat usein epärealistisia. Eri tutkimuksissa on todettu, että vaikka helppo juttelu voi sujua jo puolen vuoden jälkeen, ihminen oppii arkikielen noin 2-5 vuodessa ja vaativamman akateemisen kielen noin 5-8 vuodessa. Vaihtelut ovat suuria, mutta kahden vuoden opinnoilla ei vielä lueta sujuvasti suomenkielisiä oppikirjoja.

Lapsen kannalta on vaativaa, että hänen pitää samalla opiskella uutta kieltä ja toisaalta seurata muiden aineiden opetusta tällä kielellä, jota ei vielä osaa ja vieläpä ilmaista taitonsa sillä. Lapsella pitäisikin olla mahdollisuus käyttää vahvinta kieltään ainakin vaativissa suorituksissa ja tilanteissa, joissa mitataan hänen älykkyyttään.

Koululaitoksella ongelmia aiheuttaa se, että maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen joukko. Lapset ovat eri ikäisiä, heidän aikaisempi koulupohjansa on hyvin erilainen ja äidinkieliä on kymmeniä.

Kun Helsingin Diakonissalaitoksella oli kolmivuotinen Oma tie -projekti oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi, sadalla mukaan olevalla lapsella oli yli 20 eri äidinkieltä. Venäjän, viron ja somalin lisäksi mm. arabia, sorani, lingala, vietnam, tagalog, kiina ja pulaar.

Tiedetään, että mitä paremmin lapsi osaa omaa äidinkieltään sitä paremmat edellytykset hänellä on oppia jatkossa sekä uutta kieltä että muita oppiaineita. Oman äidinkielen kehittyminen on ensiarvoisen tärkeää, eikä se saisi surkastua suomen kielen hyväksi. Kielen vaihtajat, joiden oma äidinkieli taantuu tai sen kehitys pysähtyy, eivät suinkaan kotoudu paremmin vaan he ovat alttiimpia heikolle suoriutumiselle koulussa.

Tutkija Minna Suni Jyväskylän yliopiston kielten laitokselta painottaa, että oppilaan äidinkielen tukeminen ja siihen käytettävä aika edistää myös koulussa käytettävän opetuskielen kehitystä.

”Kaikkia kielenoppimisen teorioita yhdistää näkemys siitä, että toinen kieli on tiiviisti yhteydessä äidinkieleen.”

Suomen koululaitoksella on tässä haastetta. Maahanmuuttajalapsi on oikeutettu valmistavaan opetukseen ennen siirtymistään tavalliseen suomalaiseen kouluun. Riippuu kuitenkin kunnasta, missä määrin sitä järjestetään. Jos samankielisiä oppilaita on vähintään neljä, kunta voi valtionavun turvin järjestää heille oman äidinkielensä opetusta maksimissaan kaksi tuntia viikossa. Jopa harvinaisimpiin kieliin löytyy yleensä opettajat, jos kunnat ovat aktiivisia.

Maahanmuuttajalapset voivat yleensä opiskella suomea toisena kielenä. Arviolta neljäsosa ei kuitenkaan tällaista opetusta saa, vaan lapset joutuvat istumaan suomen äidinkielen tunneilla.

Maahanmuuttajalapselle suotuisin tilanne olisi kasvaa monikieliseksi ja monikulttuuriseksi. Lapsen on tärkeää tuntea, että hänen kieltään ja kulttuuriaan arvostetaan. Jos lapsen perhe ei hyväksy valtaväestön kulttuuripiirteitä, lapsi elää ristipaineissa, mikä saattaa haitata kielellistä kehitystä.

Erityisen haastavaa maahanmuuttajalasten kanssa työskenteleville on erottaa, milloin lapsen vaikeudet ovat normaaleja kielen vaikeuksia, milloin taas on kyse kielellisistä erityisongelmista taikka muista oppimisvaikeuksista.

Muun muassa tätä pohdittiin Jyväskylässä, jonne maahanmuuttajalasten kanssa työskentelevät asiantuntijat eri puolilta Suomea kokoontuivat jakamaan tietojaan ja kokemuksiaan.

Seminaarin järjestivät opetushallitus, oppimisvaikeuksien tutkimiseen erikostunut Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän kaupunki.

Ekapeli nyt myös maahanmuuttajille

Kansainvälisesti ainutlaatuinen, professori Heikki Lyytisen ideoima ja kehittelemä Ekapeli auttaa lukihäiriöisiä lapsia pääsemään lukutaidon alkuun.

Ekapeli on ilmainen, tietokoneella verkossa pelattava oppimispeli, joka harjoittaa lukutaidon perusteita, etenin kirjain-äännevastaavuutta. Pelin avulla lapset voivat tehdä riittävän määrän toistoja asian oppimiseksi.

Tutkija Vesa Rantanen on ollut vetämässä MamuLu 2009 -hanketta, joka soveltaa Ekapeliä maahanmuuttajien tarpeisiin.

”Ensimmäisenä on valittu venäjänkieliset lapset, Suomen suurin maahanmuuttajalasten ryhmä” , Rantanen sanoo.

Harjoituskentät painotettu venäjänkielisille lapsille hankaliin äänteisiin. Peli on vasta pari viikkoa sitten saatu valmiiksi ja nyt sitä aletaan tarjota kouluille, joissa tiedetään olevan venäjänkielisiä lapsia.

Ekapelit on tarkoitettu pienille koululaisille, eskarilaisille tai 1-2 -luokkalaisille. Sitä pelataan tietokoneella kuulokkeet korvilla. Lapset kuulevat esimerkiksi sihisevän äänen ja silloin heidän on avaruusaluksella napattava kaikki s-kirjaimen sisältävät ympyrät peliruudulta. Harjoitteita on monia erilaisia.

Lukihäiriöisten kohdalla on todettu pelin selkeästi parantavan lasten kykyä oppia kirjainten ja äänteiden vastaavuus. Ekapelistä on kohta tulossa jo kolmas vaikeustaso, Ekapeli-sujuvuus.