Verkkolääkäri ei korvaa perinteistä tutkimusta
Yhä useampi tutkii sairauksiaan netin lääkärisivuilla. Mutta mitä oikea lääkäri sanoi, kun toimittaja diagnosoi itsensä verkossa?
Varsinkin nuoret ovat löytäneet netin lääkärisivut. Henkilökohtaista tapaamista ne eivät korvaa. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.
Kurkkua koskee, lihakset ovat kipeinä ja lämpökin tuntuu nousevan.
Kesämekko taisi tulla tänä vuonna vaihdettua liian aikaisin. Pitkien terveyskeskusjonojen takia päätän etsiä verkon lääkäripalveluista helpotusta olooni.
Suuntaan Poliklinikka.fi -palveluun. Näpyttelen hakusanaksi ”kuume”. Palvelu tarjoaa minulle 37 mahdollista sairautta eturauhastulehduksesta vauvarokkoon. Kappas, vaihtoehtona on myös sikainfluenssa!
Sikainfluenssan oireiksi luetellaan korkea kuume, lihaskivut, päänsärky, vilunväristykset, ruokahaluttomuus, kurkkukipu ja yskä. Nämä kaikkihan minulla ovatkin. Huolestun hieman mahdollisesta diagnoosistani, joten päätän hankkia toisen verkkolääkärin lausunnon.
Siirryn Terveyskirjastoon, joka on Suomen Lääkäriseura Duodecimin tuottama. Lääkärikirjasta löytyy oireita ja vaivoja 159 artikkelin verran. Kuumeen syyksi kirja tarjoaa viruksen aiheuttamaa nuhakuumetta, mutta myös suolistotulehdusta ja paikallista tulehdusta. Minulla saattaa myös olla virusten ja bakteerien aiheuttama infektio, ehkä jopa imusolmukesyöpä.
Lääkäreiden munkkilatinaa
Päätän samalla selvittää, mikä vatsaani jonkin aikaa sitten ilmestynyt näppylä on.
Tohtori.fi -palvelu tarjoaa myös oman lääkärikirjan, jossa eri artikkeleita voi selata aiheittain. Valitsen tautiryhmäksi ”ihosairaudet”. Näppylä saattaa kertoa ihotautilääkärin mukaan melanoomasta, joka voi ilmaantua terveeseenkin ihoon. Onkohan tämä nyt seurausta kaikista niistä kerroista, kun olen ottanut aurinkoa ilman suojaa ja polttanut itseni?
Artikkelin voi myös arvostella sen perusteella, kuinka paljon tarvittavaa tietoa se antaa. Epätietoisuuteni takia valitsen sille kaksi tähteä.
Haluan lisätietoa mahdollisesta ihosyövästäni, joten klikkaan itseni verkkolääkärikirja Therapia Fennican sivuille. Ihotaudit on lokeroitu samaan aihepiiriin sukupuolitautien kanssa. Sivut tarjoavat paljon vaikeita lääketieteellisiä termejä ja inhorealistisia kuvia eri sairauksista.
Selviää, että melanooma on vain yksi, joskin yleisin, ihosyövän tyyppi. Eri luomityyppejä kuvaillaan tarkasti, ja päädyn diagnosoimaan näppyni värin ja muodon perusteella kapillaarihemangioomaksi.
Omasta terveydestä tietäminen kannattaa
Suuntaan lääkäriin epämääräisten diagnoosieni kanssa. Terveyskeskuslääkäri Outi Seppälän mukaan kuumeeni ja kurkkukipuni viittaavat tavalliseen flunssaan.
”Voidaan myös kuunnella keuhkot ja sydän ja katsoa kurkku, korvat sekä nenä ennen lopullista johtopäätöstä. Oireiden perusteella voidaan kuitenkin jo sanoa, että suurella todennäköisyydellä sinulla on virustauti, joka on jo menossa ohi.”
Kyseessä ei siis taidakaan olla Poliklinikka.fi:n tarjoama sikainfluenssa. Mitä sitten kannattaa tehdä, jos netin lääkärikirjoja tutkimalla pelkää saaneensa jonkin vakavan taudin?
”Ensisijaisesti kannattaa soittaa omalle terveydenhoitajalle, joka osaa arvioida oireiden perusteella, tarvitaanko lääkäriaikaa”, Seppälä neuvoo.
Vatsaani ilmestyneen näppylän hän määrittelee hyvänlaatuiseksi hemangioomaksi. Se on pieni ja vaaraton verisuonikasvain, jolle ei tarvitse tehdä mitään. En siis voikaan saada ihosyöpää?
”Hemangioomasta ei voi tulla syöpää, joten siitä ei tarvitse olla huolissaan”, Seppälä rauhoittelee.
Olen ollut oikeilla jäljillä molempien vaivojeni kanssa, mutta oireet ovat viitanneet hurjiinkin sairauksiin.
Seppälä kuitenkin suhtautuu verkon lääkärisivuihin myönteisesti, sillä hänen mielestään lääkärille on hyötyä siitä, että potilas etsii tietoa omasta terveydestään. Hän suosittelee silti juttelemaan oireistaan ensin terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa, jos lääketieteellinen tieto aiheuttaa yleensä paniikkia.
Perinteinen vastaanotto ei häviä
Outi Seppälä mainitsee hyviksi verkkopalveluiksi Terveyskirjaston ja kuntien omat portaalit. Sivujen luotettavuutta arvioidessa kannattaa käyttää omaa järkeä.
”Ainakin asiantuntijassa herää epäluuloja, jos hoidosta ei kerrota koskaan aiheutuvan mitään haittaa vaan pelkästään hyötyjä. Todennäköisesti asiaa ei ole vain tutkittu kunnolla”, hän huomauttaa.
Etenkin nuoret ja keski-ikäiset ovat löytäneet Seppälän mukaan internetin terveysneuvontapalvelut hyvin. Välillä niistä on ollut enemmän hyötyä kuin lääkärin sanasta.
”Eräs potilaani ei millään suostunut syömään kolesterolilääkettä, vaikka hän olisi riskiensä takia tarvinnut sitä. Kun hän oli tutkinut asiaa tarpeeksi netissä ja saanut sieltä tietoa, hän kertoi tulleensa toisiin aatoksiin ja aloitti lääkkeiden ottamisen.
Voivatko netin terveyspalvelut vielä joskus syrjäyttää perinteisen terveydenhuollon?
”Monia lääkärin tekemiä tutkimuksia, kuten gynekologista tarkastusta, ei voida tehdä puhelimen tai verkon välityksellä. Mikään verkkopalvelu ei siis koskaan täysin korvaa henkilökohtaista tapaamista.”
Teksti Ida Valpas