Länsimetro-farssi nosti pintaan sote-uudistuksen vaarat: Kansa maksaa – mutta yhtiöiltä ei saa tietoa

”Siellä pyörii iso potti veronmaksajien rahoja”, huolestui kansanedustaja Tuula Haatainen.

julkisuuslaki
Teksti
Sanna Ihalainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sote-uudistus on mahdollistamassa sen, että yhtiöt käyttävät terveyspalveluiden järjestämiseen verovaroja – eikä niiden tarvitse kertoa, miten.

Juha Sipilän (kesk) hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on yhtiöitettävä. Kunta voi perustaa oman yhtiön tuottamaan palvelun tai ostaa palvelun yksityiseltä yritykseltä.

Yhtiöittämisessä on kuitenkin iso ongelma: viranomaisia koskeva julkisuuslainsäädäntö ei koske osakeyhtiöitä. Vaikka valtio tai kunta omistaisi yhtiön, se voi aina vedota liikesalaisuuksiinsa.

”Siellä pyörii iso potti veronmaksajien rahoja, mutta yhtiöiltä ei saa tietoa. Asialle pitää tehdä jotain”, sanoo kansanedustaja Tuula Haatainen (sd). Hän toimii sote-uudistusta valmistelevan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana.

Aluksi pitää päättää malli, jolla kunnat järjestävät terveyspalvelut. Hallitus vertailee parhaillaan erilaisia lakiesityksiä. Esityksen pitäisi lähteä lausuntokierrokselle marraskuussa.

Vasta mallin päättämisen jälkeen voi pohtia julkisuusperiaatetta. Haataisen mukaan myös yksityiset yhtiöt pitää ottaa tarkasteluun päätöksenteossa.

”Jos kunta päättää ostaa palvelun yksityiseltä, asiakkaat tuovat sinne julkista rahaa.”

Sote-maakuntiin siirtyy arvioiden mukaan noin 18 miljardin euron vuosipotti sote-valtionosuuksia ja kuntien verotuottoja.

 

Varoittava esimerkki yhtiöittämisen seurauksista on täydelliseksi farssiksi osoittautunut Länsimetro-hanke. Rakentaminen on kestänyt vuosia, ja tähän mennessä siihen on uponnut lähes 1,1 miljardia euroa veronmaksajien rahoja.

Espoon ja Helsingin välillä liikennöivän metrolinjan piti valmistua alun perin syksyllä 2014. Valmistuminen on viivästynyt jatkuvien vikojen ja riitojen vuoksi, eikä tieto aikataulumuutoksista ole kulkenut.

Nyt näyttää siltä, että metro ei kulje vielä vuoden 2017 tammikuussakaan.

Metrolinjan rakennuttamista varten perustettu yhtiö Länsimetro Oy osti palvelun ruotsalaiselta konsulttiyritys Swecolta. Sweco ei raportoinut rakennusaikataulun muutoksista Länsimetron hallitukselle ajoissa.

Espoon kaupunki ei saanut tietoa rakennushankkeen etenemisestä, vaikka omistaa 85 prosenttia Länsimetron osakkeista.

Kunta- tai valtionyhtiöiden ei tarvitse noudattaa toiminnassaan julkisuusperiaatetta. Toisin sanoen veronmaksajat eivät tiedä, mihin heidän rahansa menevät.

Helsinkiläinen kansanedustaja Tuula Haatainen ei halua kommentoida Länsimetro-hanketta, koska ei tunne yksityiskohtia tarpeeksi hyvin.

 

Julkisuusperiaate koskee vain viranomaisten toimintaa. Osakeyhtiöt eivät ole viranomaisia, vaikka ne olisivat osittain tai kokonaan kuntien tai valtion omistuksessa.

”Sote-uudistuksen vaarana on se, että julkisten yhtiöiden asiat valuvat julkisuuslain ulottumattomiin”, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen.

Pohjolaisen mukaan julkisuusperiaatteen voisi ulottaa koskemaan osakeyhtiöitä, jotka hoitavat julkisia palveluita. Sama voisi koskea tapauksia, joissa julkisen puolen asiat siirtyvät osakeyhtiön hoidettaviksi.

Muutos olisi pieni, mutta siitä voisi syntyä suuri vääntö.

”Osakeyhtiöillä voi olla liikesalaisuuksia ja sopimuksia, joita ne eivät halua paljastaa. Muutos olisi monimutkainen, mutta ei mahdoton.”

Tulevaisuudessa julkiset ja yksityiset yhtiöt kilpailevat keskenään. Julkiset eivät saa kuitenkaan joutua yksityisiä huonompaan asemaan markkinoilla. Siksi myös yksityisten yhtiöiden päätöksentekoa pitää Pohjolaisen mukaan avata.