Lähi-itä nousi Suomen aseviennin kärkeen, eikä se ole sattuma – ”Asevalmistajat aktiivisia toimijoita”
Kataisen hallitus myi aseita sadoilla miljoonilla Eurooppaan. Sipilän kaudella Lähi-itä nousi suomalaisen aseviennin kohdealueiden kärkeen.
Suomen sotatuoteviennin isoimmat rahat tehdään Patrian ajoneuvoilla ja kranaatinheittimillä. Vuosina 2013 ja 2014 Suomesta myytiin Ruotsiin panssariajoneuvoja ja niiden komponentteja yhteensä lähes 300 miljoonalla eurolla.
Viime vuonna viennin pääpaino siirtyi Euroopan unionin alueelta Lähi-itään ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Samalla EU putosi ensimmäistä kertaa Suomen aseviennin kohdealueiden kärkipaikalta.
Rauhan ja turvallisuuden teemoihin keskittyneen ajatushautomo Safer Globen hallituksen puheenjohtajan Jarmo Pykälän mukaan ei ole sattumaa, että vienti Lähi-itään on kasvanut. Suomen valtio on tehnyt myynninedistämismatkoja alueelle jo pitkään.
Patria sai vuonna 2011 luvan alkaa viedä kranaatinheitinjärjestelmiä Saudi-Arabiaan.
Esikauppasopimus toimituksesta oli tehty jo vuotta aikaisemmin. Pykälän mukaan on todennäköistä, että valtioneuvosto oli näyttänyt kaupoille vihreää valoa jo vuosien 2007–2008 tienoilla.
”On tietoinen pyrkimys, että Lähi-idästä on tullut iso kauppakumppani. Ei sen pitäisi päättäjille tulla yllätyksenä”, Pykälä sanoo.
Vuonna 2015 suomalaista aseteollisuutta vietiin maailmalle yli 99 miljoonan euron arvosta. Summa on huomattavasti pienempi kuin kahtena edeltävänä vuonna, mutta silti 2000-luvun keskiarvoa korkeampi. Esimerkiksi vuoteen 2010 verrattuna vuoden 2015 aseviennin rahallinen arvo oli kasvanut 69 prosenttia.
Sotilaskäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja myytiin kaikkiaan lähes 40 miljoonalla eurolla. Niiden suurin yksittäinen ostaja oli Puola, joka osti Patrian AMV-ajoneuvoja 6 miljoonalla eurolla. Puola tulee pysymään suurimpien ostajien joukossa myös lähivuosina, sillä Patria on solminut maan kanssa kaupat 200 panssariajoneuvosta.
Panssariajoneuvojen jälkeen suomalaisen sotateollisuuden tärkeimpiä vientiartikkeleita viime vuonna olivat kranaatinheitinjärjestelmät ja räjähteet.
Kranaatinheittimiä vietiin Saudi-Arabiaan, Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ja Yhdysvaltoihin. Niiden myynti tuotti liki 30 miljoonaa euroa, siis 30 prosenttia kaikesta aseviennin tuotosta.
Myös tarkkuuskiväärien ja niihin liittyvän välineistön myynti kasvoi. Kiväärikaupan rahallinen arvo on yli kolminkertaistunut vuodesta 2010. Viime vuonna tarkkuuskivääreitä myytiin noin 5,5 miljoonalla eurolla, kun summa vuonna 2010 oli vain 1,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 ostajamaiden joukossa olivat muun muassa Kuwait, Turkmenistan ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.
Tänä vuonna valtioneuvosto myönsi Sako Oy:lle vientiluvan Uzbekistaniin muun muassa 150 tarkkuuskiväärin toimitusta varten.
Helsingin Sanomat uutisoi lokakuussa Suomen aseviennin eettisistä ongelmista.
Suomen uusissa aseviennin kohdemaissa, Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa, ihmisoikeustilanne on vähintäänkin kyseenalainen – kansalaisjärjestö Human Rights Watch käyttää ilmauksia ”julma” ja ”katastrofaalinen”.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Olli Ruohomäki luonnehti Turkmenistania HS:n jutussa ”Keski-Aasian Pohjois-Koreaksi”.
Keskiviikkona 2. marraskuuta puolustusministeriö julkaisi oman kantansa artikkeliin. Helsingin Sanomien mukaan Suomi ei voi valvoa, mihin aseita käytetään, kun ne ovat siirtyneet uudelle omistajalle.
Puolustusministeriön kannanotossa kerrotaan, että Suomi edellyttää kaikissa vienneissä todistusta, jonka perusteella puolustustarvike voidaan viedä ainoastaan luotettavaksi katsotulle vastaanottajalle. Tuotetta ei saa myöskään jälleenviedä ilman Suomen hallituksen lupaa.
Aseiden käyttötarkoitusta arvioidaan jo vientiluvasta päätettäessä, mutta Jarmo Pykälän mielestä myös ulkopolitiikka pitäisi huomioida arvioinnissa paremmin.
”Ensisijaisesti tulisi miettiä, mitkä ovat Suomen ulkopolitiikan tavoitteet. Edistääkö sotatuotevienti kriisialueille näitä tavoitteita?”
Pykälän mukaan julkisesta keskustelusta on unohtunut aseita vievien yritysten vastuu.
”On kirjoitettu, että yritykset vain toimivat lain mukaan, mutta ohitettu se, että nämä yritykset ovat pyrkineet vaikuttamaan valtion vientipolitiikkaan. Ne eivät ole tahdottomia toimijoita.”
Pykälän mielestä Suomen asevalvontaprosessi on kankea, hidas ja tehoton.
Sotatuoteviennin lisäksi Suomesta myydään aseita myös siviilikäyttöön. Siviiliaseiden vientiluvista vastaa poliisiviranomainen, jonka raportit eivät ole julkisia.
Safer Globen asevalvontaraportin mukaan Suomesta vietiin viime vuonna 1,7 miljoonan euron arvosta siviiliaseiden patruunoita Arabiemiirikuntiin. Tieto perustuu Tullin ulkomaankauppatilastoihin. Niistä ei selviä, mitä ja kenelle tarkalleen on viety.
Asevalvontaraportin mukaan siviiliaseiden viennin ja sotatuoteviennin välillä saattaa kuitenkin olla yhteys.
Sako sai viime vuonna luvan 31 tarkkuuskiväärin ja niiden varaosien vientiin Arabiemiirikuntiin. On mahdotonta osoittaa, että siviiliasevientinä toimitetut patruunat liittyisivät näihin kivääreihin. Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, että ne eivät liity.