Suosikin puolesta

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan poliitikoilta on pyritty peittämään amerikkalaishävittäjän kalliita käyttökuluja.

Kotimaa 14.05.2020 07:30
TEKSTI Matti Rämö
Lockheed Martinin F-35 Lightning II on yksi Suomen hävittäjäkisan viidestä kandidaatista.
Lockheed Martinin F-35 Lightning II on yksi Suomen hävittäjäkisan viidestä kandidaatista. © APFOOTAGE/ALAMY/MVPHOTOS

Huhtikuussa 2020 Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg aiheutti kohun ryhtymällä F-35-hävittäjiä Suomelle tarjoavan yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin konsultiksi.

Sotilaita oli siirtynyt hävittäjälobbareiksi jo aiemmin, mutta Lindbergin pesti oli periaatteellisesti vaikea hyväksyä. Puolustusvoimain komentajana 2014–2019 toimineella entisellä Hornet-lentäjällä on hankkeesta tuoretta tietoa. Hän on myös päässyt keskeisessä asemassa vaikuttamaan kilpailutukseen.

Lockheed Martin purki nopeasti sopimuksen, kun puolustusministeriö katsoi Lindbergin rikkoneen karenssiaan kolmella viikolla.

SK:n tietojen mukaan Lindberg pyrki vaikuttamaan F-35:n valintaan jo Puolustusvoimain komentajana työskennellessään.

”Suomessa näytellään, että hävittäjät kilpailevat tasapuolisesti keskenään. Näytelmän on tarkoitus varmistaa, että suuri yleisö uskoo F-35:n tulleen valituksi kilpailun kautta. F-35:n valinta on ollut Jarmo Lindbergin agendana jo pitkään. Se kuului selvästi hänen kommenteissaan myös hänen toimiessaan Puolustusvoimain komentajana”, HX-hävittäjähankkeessa työskentelevä lähde sanoo.

SK on vahvistanut lähteen henkilöllisyyden ja arvioinut hänen HX-hanketta koskevan asiantuntemuksensa merkittäväksi. SK on vahvistanut hänen kertomiaan tietoja myös muilta hanketta eri rooleissa seuraavilta henkilöiltä. Tietoja on tarkistettu myös kirjallisista lähteistä. SK ei julkaise lähteiden henkilöllisyyttä asian arkaluontoisuuden vuoksi. Huomattava osa HX-hankkeen sisällöstä on määritelty salaiseksi.

Kyseessä on valtava julkinen hankinta. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan lokakuussa 2019 tekemän linjauksen mukaan hävittäjät maksavat hankintavaiheessa 10 miljardia euroa. Noin 30 vuoden elinkaarensa aikana ne maksavat vielä huomattavasti enemmän. Suomen puolustuskyvylle koneilla on keskeinen merkitys 2060-luvulle asti.

 

HX-hanke käynnistettiin vuonna 2015. Vaikka lopullinen päätös kuuluu poliitikoille, käytännössä hanketta johtavat sotilaat.

Vuoden 2019 lopulla viidelle tarjoajalle lähetettiin tarkentava tarjouspyyntö. Uusien tarjousten pohjalta kunkin kandidaatin kanssa käydään neuvottelut, joissa määritellään hankintakokonaisuuksien lopulliset sisällöt.

Lopulliset tarjoukset pyydetään vuoden 2020 aikana. Jos suunniteltu aikataulu pitää, valtioneuvosto tekee päätöksen uudesta hävittäjämallista vuonna 2021.

HX-hanketta edistää Ilmavoimissa, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa ja puolustusministeriössä yhteensä runsaat 40 ihmistä.

Työntekijät laativat tarjouspyynnöt, tutkivat vastauksia ja neuvottelevat tarjoajien kanssa. Lopuksi hankejohto tekee valtioneuvostolle esityksen siitä, mikä kone olisi paras.

Vaihtoehdot ovat ruotsalainen Gripen, ranskalainen Dassault Rafale, brittiläinen Eurofighter Typhoon sekä yhdysvaltalaiset F/A 18 Super Hornet ja F-35.

Lockheed Martinin F-35 on ainoa kilpailuun osallistuva niin sanottu viidennen sukupolven hävittäjä. Amerikkalaishävittäjän suorituskyky on kerännyt kiitosta. Sen rasitteena on pidetty korkeita käyttökuluja ja huoltovarmuuden järjestämistä.

Monelle hankkeeseen osallistuvalle F-35 on kisan luksusmalli: sen ohjaimiin halutaan, vaikka kuluihin ei olisikaan rahaa. HX-hankkeessa työskentelevän lähteen mukaan F-35:ttä on suosittu tarjouskisassa alusta asti.

”Tiiviitä suhteita Yhdysvaltoihin vaalineelle entiselle Hornet-lentäjä Lindbergille USA:n kanssa tehty yhteistyö ja luksusmallina pidetty F-35 ovat mieluinen yhdistelmä. Ennen lähtöään Lindberg ohjeisti alaisiaan pitämään huolta siitä, että F-35 tulee valituksi”, lähde sanoo.

Hänen mukaansa suosiminen on käytännössä esimerkiksi hävittäjistä kerrottujen arvioiden muokkaamista suosikin eduksi.

”Raporteissa ja muistioissa vähätellään tai ollaan kertomatta F-35:n huonoja piirteitä ja pyritään vastaavasti korostamaan muista piirteitä, jotka painavat niitä valintaprosessissa alas. Poliitikoille ei välttämättä valehdella suoraan, mutta ei myöskään kerrota kaikkea oleellista.”

Varsinkin F-35-hävittäjien kustannuksiin liittyvien tietojen seikkaperäistä esittelyä vältellään viimeiseen asti.

”F-35:n valintaa ajavat pelkäävät, että joku saa liian aikaisin liikaa tietoa ja ryhtyy argumentoimaan sitä vastaan. Välillä poliitikkojen kysymyksiä kierrellään sanomalla, että lopullisia tietoja ei vielä ole. Tarvittaessa voidaan vedota sotilaalliseen salaisuuteen ja sanoa, että nämä ovat turvaluokiteltuja asioita, eikä niistä voi puhua.”

 

Suomi tekee lopullisen päätöksen uusien hävittäjien hankinnasta vuonna 2021.

Suomi tekee lopullisen päätöksen uusien hävittäjien hankinnasta vuonna 2021. © Sipa USA/ddp USA/MVPhotos

Puolustusvoimain komentaja osallistuu ilmapuolustuksen suorituskyvyn suunnitteluun ja HX-hankintaprosessin määrittelyyn.

Prosessin käynnistyttyä sitä johtavat Puolustusvoimien logistiikkalaitos yhdessä Ilmavoimien ja puolustusministeriön kanssa. Ilmavoimissa HX-hanketta vetää käytännössä operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen. Logistiikkalaitoksessa vetovastuussa on laitoksen johtaja, insinöörikenraalimajuri Kari Renko. Heidän yläpuolellaan hankkeeseen osallistuu Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraaliluutnantti Kim Jäämeri.

Lindbergin komentajakaudella hankkeen päätöksentekoketjua hallitsivat Ilmavoimissa meritoituneet upseerit Puolustusvoimien huipulle asti. Jäämeri on entinen Hornet-pilotti ja Ilmavoimien komentaja. Myös kilpailutuksesta puolustusministeriössä vastaava hankepäällikkö Lauri Puranen on entinen Ilmavoimien komentaja.

Lindbergiä Puolustusvoimain komentajana seuranneen Timo Kivisen tausta on puolestaan maavoimissa.

Miksi upseerit noudattaisivat Lindbergin ohjeita tämän ollessa komentajana, jos hänellä ei ole muodollista roolia HX-hankkeen läpiviemisessä? Entä miksi ohjeita noudatettaisiin vielä Lindbergin ollessa eläkkeellä?

”Sotilasorganisaatiossa kaikki lähtee siitä, että komentoketjussa ylempänä olevien ohjeita noudatetaan. F-35 on mieluinen valinta myös monelle nykyiselle HX-hankkeen toimijalle”, lähde sanoo.

Syytökset ovat raskaita ja niitä on vaikea todistaa aukottomasti. Turvaluokitellut asiakirjat ovat harvojen nähtävissä. Julkisiksi paperit tulevat vuosikymmenien päästä.

”Ei näin vähän tiedon varassa pitäisi joutua mistään kantaa muodostamaan.”

HX-hankkeessa ehdokkaiden on täytettävä ensin huoltovarmuuteen, elinkaarikustannuksiin ja suomalaisyritysten kanssa tehtävään teolliseen yhteistyöhön liittyvät ehdot. Elinkaarikustannusten vertailukohdaksi on määritelty Hornetien kustannukset. Lisäksi edellytetään, että kriittisten järjestelmien ylläpitokyvyn on oltava Suomessa.

Vain nämä muut ehdot täyttävät koneet pääsevät suorituskyvyn vertailuun. Se toteutetaan simulaatiotehtävien avulla.

SK kysyi hankkeen tiedonkulusta useilta HX-hanketta seuraavissa puolustus- ja valtiovarainvaliokunnissa istuvilta kansanedustajilta. Monet heistä kuvailivat tähän mennessä kerrottuja tietoja niukoiksi tai ylimalkaisiksi.

”Ei näin vähän tiedon varassa pitäisi joutua mistään kantaa muodostamaan. Siinä vaiheessa, kun yksi ehdokas on valittu, keskustelua on enää vaikea käydä”, sanoo yksi.

Hanketta aiemminkin kriittisesti arvioinut puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi (vas) puolestaan kuvailee ylläpitokuluista annettuja tietoja riittämättömiksi.

”En koe saaneeni tarpeeksi tarkkoja tietoja sen enempää tulevien hävittäjien kuin nykyisten Hornetien elinkaarikustannuksista. Ilman nyky-Horneteja koskevia tietoja ei voi tehdä vertailuja. HX-hankkeen vetäjien asenne on, että siviilien ei kannata puuttua monimutkaisiin asioihin, kun ette te niistä mitään tiedä”, Mustajärvi sanoo.

”Yhteisten rahojen käytöstä päättäminen kuuluu kuitenkin poliitikoille.”

Tarjoajien antamia euromääräisiä lukuja hävittäjäkandidaattien käyttö- ja elinkaarikustannuksista ei ole vielä kerrottu edes ylimmälle valtiojohdolle. Se on F-35:n etu.

SK:n lähteen mukaan F-35:n käyttökustannukset ylittävät kilpailijoiden vastaavat selvästi. ”Käyttökuluissa eroa muihin hävittäjiin on kymmeniä prosentteja.”

Hänen mukaansa kulut muodostuvat kaikista muista poikkeavalla tavalla.

”Muiden tarjoajien kanssa tehdään ylläpitosopimus, jossa määritellään varaosien hinnat. Lisäkuluja maksetaan sitä mukaa, kun huolto- ja korjaustarpeita tulee. Osa korjaustöistä voidaan myös saada kotimaisten yritysten tehtäväksi. Sen sijaan F-35-koneista maksetaan kiinteää vuosittaista käyttömaksua. Autojen leasing-maksua muistuttava järjestely takaa, että Lockheed Martin pitää sovitun määrän koneita jatkuvasti käyttökunnossa. Jatkuva maksu on suurin syy F-35:n muita kalliimmalle hinnalle.”

Kaupallisen yhteistyön ehtoja voi täyttää opettamalla suomalaisyrityksiä valmistamaan tai huoltamaan osia. Omavaraisuus nykyisten Hornetien huoltamisessa on kehittynyt merkittävästi yli 20 vuoden aikana.

Lockheed Martinin omassa Global Support Solution -järjestelmässä osien huollot on hajautettu F-35-koneita ostaneille maille.

”Suomi voi tavoitella jonkin pienemmän osan globaalia huoltovastuuta, mutta todennäköisyydet sen saamiseen ovat pienet. Monella maalla on vuosien etumatka F-35-hävittäjien korjaamisessa”, lähde sanoo.

”F-35:llä vain lennetään ja maksetaan käyttömaksua. Kun sopimus on kerran tehty, se sitoo Suomen pysyvästi hankkimaan varaosia sieltä, mistä Lockheed Martin haluaa.”

Hävittäjien käyttökuluihin ei anneta lisärahaa, vaan ne tulevat puolustusbudjetista.Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti lokakuussa 2019, että kulut saavat viedä enintään kymmenyksen puolustusmenoista.

Sotilaallisesta maanpuolustusbudjetista se on noin 270 miljoonaa euroa, josta voi siis tulla hävittäjien vuosittainen käyttöhinta.

”Tarjouspyynnössä Hornetien vuosittaisiksi kuluiksi on määritelty 182 miljoonaa euroa. Välillä julkisuudessa on esitetty suurempiakin lukuja, jotta uusien koneiden kulut eivät näyttäisi niin suurilta. Arvioita voidaan säätää sen mukaan, mitä varaosia ja huoltotoimenpiteitä niihin missäkin tilanteessa sisällytetään”, lähde sanoo.

”Kun Lockheed Martinin kanssa kerran solmitaan sopimus, se sitoo Suomea vuosikymmeniä. F-35:tä ajavien ajatus tuntuu olevan, että pakon edessä käyttökustannuksiin tarvittavat rahat kaivetaan aina jostain.”

Koronavirus luo uhan hankkeen ylle. Jos rahankäyttöä arvioidaan uudelleen, kalleinta konetta voi olla entistä vaikeampi perustella.

”F-35:n hintaa puolustellaan välillä vetoamalla siihen, että siinä on ominaisuuksia, joita muissa ei ole. Neuvotteluissa hävittäjän edustajat mielellään viittaavat näihin kykyihin. Hornetin kanssa on mennyt ihan hyvin, mutta kokemukset ovat myös opettaneet, että suomalaisten käyttöön annetuista kyvyistä päättää lopulta USA:n hallinto.”

Syytökset kiistetään

Jarmo Lindberg, Kim Jäämeri, Juha-Pekka Keränen, Kari Renko ja Lauri Puranen kiistävät sähköpostitse väitteet siitä, että F-35-hävittäjää olisi suosittu HX-hankkeessa.

Lindbergin mukaan olisi täysin poikkeuksellista, jos komentaja puuttuisi käynnistetyn hankinnan valmisteluun ja läpivientiin.

”Komentaja ei prosessin ulkopuolisena voi puuttua kerättyyn tietoon ja sen jakamiseen puolustushallinnossa eikä puolustushallinnon ulkopuolelle. Näin ei myöskään ole tapahtunut, joten en ole ollut aktiivisesti ja tarkoitushakuisesti säätelemässä tietoja F-35:n eduksi eikä se olisi mahdollistakaan”, Puolustusvoimain entinen komentaja vastaa.

Strategiapäällikkö Jäämeri kiistää saaneensa Lindbergiltä F-35-hävittäjään liittyviä ohjeita tai toimineensa epäasiallisesti.

Operaatiopäällikkö Keränen perustelee hankkeesta annettujen tietojen niukkuutta turvaluokituksilla. ”HX-hankkeessa käsittelemme sekä kansallista että kandidaattien turvaluokittelemaa tietoa ja me vastaamme, että Suomi ei vaaranna omaa ja kandidaattien turvallisuutta tai kandidaattien kilpailuasetelmaa”, hän kirjoittaa.

Puolustusministeriön hankepäällikkö Puranen ja Logistiikkalaitoksen johtaja Renko korostavat HX-hankkeen puolueettomuutta. Heidän mukaansa tilintarkastustoimisto Deloitten laadunvarmistusraportit osoittavat kilpailutuksen sujuneen tasapuolisesti.

Poliittisen johdon informoimisesta Purasella ja Rengolla on erilainen käsitys.

”Ylimmälle poliittiselle johdolle on hiljattain esitelty eri kandidaattien tarkennetun tarjouspyynnön vastausten perusteella laadittu tiivistelmä, joka on sisältänyt myös kandidaattien tämänhetkisen käyttö- ja ylläpitokustannusnäkymän”, Puranen vastaa.

Renko kirjoittaa: ”Hankkeella ei ole vielä lopullista koneiden käyttökustannustietoa. Minkään kandidaatin käyttö- tai elinkaarikustannustietoja ei siten ole esitelty poliittisille toimijoille eikä edes Suomen ylimmälle poliittiselle johdolle.”

Erilaisista vastauksista kysyttäessä Puranen ilmoittaa, että kyse on ”painotuserosta”.

”Kari [Renko] tahtoi kertoa, että mitään euromääräisiä lukuja mistään kandidaatista ei ole kerrottu vielä poliittiselle johdolle, mutta heille on kerrottu selkeä näkymä, miten eri kandidaatit vastaavat eri päätösalueille (huoltovarmuus, kustannukset ja teollinen yhteistyö) asettamiin vaatimuksiimme. Tämän esittelystä poliittinen johto on kyllä saanut aivan selkeän kuvan tilanteesta ja eri kandidaattien haasteista”, Puranen kirjoittaa sähköpostissa.

Hän lähetti viestin SK:n lisäksi myös Kari Rengolle.

”Laitan tämän Karillekin tiedoksi, kun kerron, mitä Kari tarkoittaa vastauksellaan”, Puranen kirjoittaa.

Renko ei enää palannut asiaan.

Sisältö