Kuntakone: Katso, asutko Suomen köyhimmässä ja kuihtuvimmassa kunnassa – vai terveimmässä?

Suomen Kuvalehti kuntotestasi kaikki Suomen kunnat. Kuntakoneesta voit hakea minkä tahansa kunnan ja vertailla sitä muihin.
Suomen Kuvalehti
Kotimaa 17.3.2017 10:57

Suomen Kuvalehti jakoi kunnille tähdet väestön, elinvoiman ja kuntatalouden perusteella.

Parhaaseen viidennekseen sijoittuneet kunnat saivat viisi tähteä, heikoimpaan viidesosaan jääneet yhden tähden.

Kuntakoneessa tähdet saaneita kuntia voi tutkia kaikkiaan kahdeksallatoista eri mittarilla. Missä väestö kasvaa hurjimmin vuoteen 2035 mennessä? Missä asuvat pienituloisimmat? Paljonko eri kunnissa sairastetaan? Missä asuvat koulutetuimmat ihmiset, missä on raskain velkataakka?  

Voit hakea esimerkiksi omaa kotikuntaasi ja vertailla sitä muihin.

Sijoitus: 0 / 297
VäestöElinvoimaKuntatalousYhteensä





Klikkaamalla painiketta näet kaikkien kuntien sijoituksen. Kunnan sijoitus perustuu 18 muuttujaan, jotka näet alka. Laskutavasta löydät lisätietoa täältä.

VäestöSijoitus
Väestön muutos (2014–2016)00
Väestön muutos (2015 - 2035)00
Väestöllinen huoltosuhde (2035)00
THL:n sairastavuusindeksi (ikävakioitu, 2013)00
Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin (2014)00
Vieraskielisten osuus (prosenttia, 2015)00
ElinvoimaSijoitus
Taloudellinen huoltosuhde (2014)00
Työllisyysaste (2015)00
Koulutustaso (indeksi, 2015)00
Avoimen sektorin ja yrittäjien osuus työpaikoista (2014)00
Toimivat yritykset (tuhatta asukasta kohti, 2014)00
Äänestysprosentti (kuntavaalit, 2012)00
KuntatalousSijoitus
Nettovelka (euroa asukasta kohti, 2015)00
Taseeseen kertynyt ali- tai ylijäämä (euroa asukasta kohti, 2015)00
Bruttoinvestoinnit (euroa asukasta kohti, 1997 - 2015)00
Verovaraprosentti (2015)00
Verotettava tulo (euroa asukasta kohti, 2015)00
Valtionosuusriippuvuus (prosenttia, 2015)00

Näin kuntien kuntopuntari tehtiin

Suomen Kuvalehden tavoitteena oli muodostaa monipuolinen ja kokonaisvaltainen kuva kunnista useasta eri näkökulmasta.

Tutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro ja kuntakonsultti, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä päätyivät kolmeen teemaan, jotka liittyvät väestökehitykseen, elinvoimaisuuteen ja kuntatalouteen.

Jokaiseen teemaan valittiin kuusi edustavaa muuttujaa harkinnan ja kokeilujen jälkeen. Tavoitteena oli löytää sellaisia muuttujia, jotka voisivat selittää kuntien tulevaa kehitystä.

Muuttujiksi valittiin luotettavan vertailun mahdollistamiseksi suhteellisia muuttujia. Lisäksi muuttujien valinnassa painotettiin indeksejä, jotka itsessään sisältävät jo usean muuttujan tiedot. Kaikki muuttujat olivat samanarvoisia suhteessa toisiinsa.

Jokaiselle 18 muuttujalle laskettiin kuntakohtaisesti arvo yhden tai useamman vuoden tilastotietojen perusteella. Muuttujien kohdalla käytettiin 3–5 viime vuoden käytettävissä olevia tilastotietoja, jos ne toivat lisäarvoa analyysiin liittyvien tulkintojen kannalta.

Manner-Suomessa on 297 kuntaa 1.1.2016 tehdyn tilastoluokituksen mukaan. Jokainen kunta sai arvon 1–297 muuttujakohtaisesti sijoituksen perusteella. Jos kunnan arvo oli vertailujoukon paras tai kilpailukykyisin, se sai arvon 1, toiseksi paras kunta arvon 2, kolmanneksi paras arvon 3, aina arvoon 297 saakka. Jokainen kunta sai 18 muuttujan sijoituksen perusteella minimissään 18 ja maksimissaan 5346 summapistettä.

Kuntien saamat summapisteet muutettiin sijoituksiksi 1–297 välillä. Kuntien sijoitukset laskettiin sekä kokonaisummapisteiden perusteella (18 muuttujaa) ja erikseen kolmella indeksillä (väestökehitys, elinvoima ja kuntatalous). Kaikki kunnat jaettiin summapisteisiin perustuvan sijoituksen perusteella viiteen viidennekseen: jokaisessa viidenneksessä eli tähtiryhmässä oli 59–60 kuntaa. Parhaan viidenneksen kunnat eli viiden tähden kunnat sijoittuivat toisin sanoen summapisteiden perusteella sijoille 1–60.

Kuntakonsultti Eero Laesterän lukuohjeita Kuntakoneen tilastoihin

Verotettava tulo euroa/asukas 2015

Suuri arvo on hyvä. Mitä suuremmat verotettavat tulot kunnan tuloveroissa on asukasta kohden, sitä todennäköisemmin kunta pystyy rahoittamaan toimintaansa myös jatkossa. Nykyjärjestelmällä erityisesti suuria tuloveroja asukasta kohden on tasoitettu verotulon tasauksella, mutta esimerkiksi sote- ja maakuntauudistus muutti paljon tätä valtionosuuspohjaa hyvätuloisten suurten kaupunkien ja kehyskuntien hyväksi. Mitä suuremmat omat tulot ovat, sitä todennäköisemmin kunta pystyy toimimaan omillaan.

Vara veroprosenteissa 2016

Suuri arvo on hyvä. Suuri arvo kuvaa sitä, kuinka monta tuloveroprosenttia kuvaava määrä kunnalla olisi vielä varana käytössä, jos sen kaikki veroprosentit edustaisivat maan suurimpia veroprosentteja kunnan tuloverossa ja kiinteistöveroissa. Kiinteistöveroprosenteissa laskettiin ero maan maksimiin ja saadulla tunnusluvulla kerrottiin kunnan kiinteistöveropohja. Saatu tulo suhteutettiin tuloverosentin tuottoon.

Tuloriski valtionosuudessa 2015

Pieni arvo on hyvä. Valtion ja kuntien kesken tehdystä lakiin perustuvasta sopimuksesta voidaan johtaa, että valtion on osittain korvattava kunnalle sen lakisääteisistä palveluista koituva kustannus. Toisaalta järjestelmään kuuluu kuntien keskinäinen verotulojen tasaus – rikkailta kunnilta annetaan köyhille. Tällä järjestelyllä pyritään pitämään koko maa asuttuna ja takaamaan maan eri osiin edes jossain määrin saman laatuiset ja kattavat palvelut. Rahoitus- ja portfolioteorian mukaan tulokertymä olisi saatava hajautettua useisiin tuloeriin, jotta talousyksikkö ei olisi liikaa yhden yksittäisen tuloerän ja sen takana olevan toimijan varassa. Suuri valtionosuus kunnan käyttötuloissa muodostaa vakavan negatiivisen rahoitusriskin mahdollisuuden.

Bruttoinvestoinnit 1997-2015 euroa/asukas

Suuri arvo on hyvä. Mittariin on laskettu peruskunnan tekemien investointien arvo bruttomääräisenä siltä ajalta, jolloin kunnissa on noudatettu liikekirjanpidon kaavaa. Ylipitkä aikajakso poistaa varsinkin pienissä kunnissa riskin siitä, että juuri ”se” investointijakso jäisi huomioimatta, jolloin käyttöomaisuus laitettiin kuntoon. Lähtökohtaisesti jokaisen kunnan on pitänyt investoida. Kunta, jonka investoinnit ovat olleet hyvin pienet, kohdannee esimerkiksi muita enemmän korjausvelkaa. Käytäntö on osoittanut, että erityisesti kasvukunnat ovat investoineet aktiivi-ikäisten palveluihin, taantuvat ja ikääntyvät maaseutualueet ikääntyvien palveluiden infrastruktuuriin. Taantuvienkin olisi pitänyt investoida.

Konsernin nettovelka 2015 euroa/asukas

Suuri arvo on huono.  On pyritty yksinkertaisella tavalla laskemaan konsernin velkavastuu, kun velasta on vähennetty jokseenkin likvidit varat – eli konsernin vieras pääoma miinus konsernin rahoitusvarallisuus euroa/asukas. Konsernin antolainasaamisia ei otettu eräksi, koska viime aikoina niihin on kirjautunut kuntien tasetta vahvistavien järjestelyjen vuoksi sellaisia antolainasaamisia, joita ei ole todellisuudessa tarkoituskaan maksaa takaisin. Mitä suurempi kunnan konsernivelka on, sitä suurempi on negatiivinen korkoriski. Velkaa voidaan pitää jossain määrin ennakollisena veronkantona ja velka maksetaan ainakin teoriassa viime kädessä pois nostamalla veroprosenttia. Sekä kasvava korko että velan takaisinmaksu kasvattavat negatiivista riskiä nostaa kunnan veroprosenttia. Kuntakonsernissa velkaantumisen tasoa ei ole rajoitettu, mutta velan määrän kasvaessa kunta voi joutua valtionvarainministeriön kriisikuntaluokituksen mittariston ylittäväksi kunnaksi.

Mittaristoon ei otettu taseesta koko käyttöomaisuutta kuvaavia mittareita, koska käyttöomaisuus on arvostettu niin eri tavoin. Suurissa kaupungeissa ja metsävaltaisissa maaseutumaisissa kunnissa sekä kunnissa, joissa on omaan taseeseen kirjautuneena sähköyhtiöiden omistus, käyttöomaisuuden arvot voivat olla hyvinkin aliarvostettuina taseessa.

Kunnan kumulatiivinen ali- tai ylijäämä euroa/asukas 2015

Suuri arvo on hyvä. Kunnan pitäisi periaatteessa järjestää kuntalaisten palvelut niin, että heiltä verotuksella kerättyjen ja muiden tulojen jälkeen tulos on nolla, jolloin kunnan talous on tasapainossa. Käytännössä kumulatiivinen ali- tai ylijäämä asukasta kohden kuvaa jollakin tasolla kunnan toiminnan kykyä järjestää palvelut kuntalaisille tehokkaasti ja taloudellisesti. Kunta, jossa on paljon alijäämää perii yleensä myös korkeita veroprosentteja pystyäkseen välttymään enemmän velkaantumisen ja usein myös estääkseen kunnan joutumisen valtionvarainministeriön kriisikuntalistalle. Tunnusluvun arvo voi olla liian hyvä, jos kunnan poistojen taso on ollut alhainen. Kuntia ei ole voinut syyttää ylipoistoista.